Etusivu » Allerginen kosketusihottuma

Allerginen kosketusihottuma

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Allergista kosketusihottumaa eli -ekseemaa on kahta päätyyppiä, hidasta ja nopeaa allergiaa.

Hidas allerginen reaktio ilmaantuu 1–7 päivässä sen jälkeen, kun allergiaa aiheuttava aine (allergeeni) on ollut kosketuksissa ihon kanssa. Hitaan allergian aiheuttajia ovat muun muassa nikkeli, hiusten kestovärinä käytettävä parafenyleenidiamiini, hygieniatuotteiden ja pesukemikaalien säilyte metyylikloori-/metyyli-isotiatsolinoni, kaksikomponenttiliimojen, -maalien ja -pinnotteiden epoksihartsi, rakennekynsien metakrylaatit sekä hajusteet.

Nopea ihoallergia tuntuu ja näkyy parinkymmenen minuutin kuluttua siitä, kun allergeeni on koskettanut ihoa. Oireena voi olla kosketusnokkosihottuma (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»1) tai altistuksen toistuessa ekseema. Nopea allergia tulee esimerkiksi ruoka-aineista, ja luonnonkumista.

Allergeeni voi tulla myös ilmateitse. Potilas on useimmiten herkistynyt jo aiemmin ihokosketuksen kautta. Herkistyminen lienee mahdollista myös ilmateitse. Tyypillisiä ilmateitse leviäviä allergeeneja ovat mykerökukkaisten kasvien (asterikasvit, sikurikasvit) kemikaalit (seskviterpeenilaktonit) sekä tekohartsit.

Kun henkilö saa hidasta kosketusallergiaa aiheuttanutta kemikaalia suun kautta, hän voi saada laajan ihottuman, ns. sisäsyntyisen kosketusallergisen ekseeman. Suun kautta tapahtuva altistus kuitenkin heikentää allergiaa, jopa sammuttaa sen kokonaan. Pienet määrät allergeenia eivät aiheuta ihottumaa vaan lisäävät sietokykyä. Sitä käytetään joskus hoidollisestikin hyödyksi.

Aivan omalaatuinen altistumistie on peräsuoli tai emätin, joista perä- ja emätinpuikkojen lääke- ym. vaikuttavat aineet imeytyvät verenkiertoon. Sellaisessa tapauksessa ekseemaa ja turvotusta tulee tyypillisesti silmäluomiin, joskus myös nivustaipeisiin, kainaloihin ym. ohuille alueille, kuten muussakin sisäsyntyisessä ekseemassa.

Oireet

Hidas allerginen kosketusekseema alkaa kutinalla, kuten ekseemat yleensäkin. Sen jälkeen ilmestyy punoitusta, lievää turvotusta ja hilseilyä (ks. kuva «Käsien voimakas allerginen ekseema»1). Äkäisessä ekseemassa iho visvaa ja siihen voi tulla rupia. Vaikka ihottuma alkaa allergeenin kosketuskohdassa, se voi levitä kauas sen ulkopuolelle.

Ilman kautta tapahtuvassa altistuksessa ekseema tulee paljaille ihoalueille ja muistuttaa suuresti valoihottumaa (ks. «Aurinkoihottuma»2).

Sisäsyntyisessä allergisessa ekseemassa ihottumaa ilmaantuu ensimmäiseksi ohuille ihoalueille, kuten silmäluomiin ja taipeisiin.

Nopeassa allergiassa kosketuskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja nokkospaukamia. Esimerkiksi joka kolmas koivuallerginen reagoi siten perunaa kuoriessaan. Paukamat häviävät 15–30 minuutissa. Jos nokkospaukamareaktio uusiutuu usein, tuloksena on pitkäaikainen ihottuma, ekseema. Joskus ekseema kehittyy ilman nokkospaukamareaktiota.

Taudin toteaminen

Kosketusallergia todetaan ihotestien avulla: hidas kosketusallergia lapputesteillä (ks. «Lapputestit»3) ja nopea ihopistokokeilla (ks. «Ihopistokokeet (Prick-testit)»4). Lapputestit tehdään tavallisesti selkään, ja ne valmistuvat 5–7 päivässä. Ihopistokokeet tehdään tavallisesti käsivarteen. Niiden tulos on luettavissa 15 minuutin kuluttua. Tarvittaessa tehdään lisäksi käyttötesti iholla.

Itsehoito

Allerginen kosketusekseema parantuu muutamassa viikossa periaatteessa sillä, että varotaan kosketusta allergian aiheuttajaan (allergeeniin). Se ei ole aina mahdollista, sillä jotkin allergeenit voivat kulkeutua ilmassa satoja metrejä. Sellaisia kaukoallergeeneja ovat esimerkiksi mykerökukkaisten kasvien erittämät kemikaalit. Lisäksi ihottuma voi kroonistua, jolloin oireet jatkuvat, vaikka allergeenia vältetään. Kroonisen allergisen ihottuman aiheuttajia ovat muun muassa kumikemikaalit. Hydrokortisonivoide nopeuttaa ihottuman parantumista (ks. hydrokortisonin lääkeopashaku «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=hydrokortisoni%20*voide&p_loki=e»1).

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkimus on paikallaan, kun epäillään jonkin tietyn työn tai aineen aiheuttavan tai pahentavan ihottumaa. Allerginen käsiekseema pyrkii kroonistumaan kolmessa kuukaudessa. Sen takia hoitoon hakeutumista ei pidä vitkutella.

Ehkäisy

Kosketusta herkistäviin aineisiin, esimerkiksi tekohartseihin ja kaksikomponenttiliimoihin tulee välttää niin kauan, kunnes ne ovat kovettuneet. Säärihaavojen hoitoaineet herkistävät usein ja sen takia alaraajojen haavoissa tulisi käyttää herkistämättömiä valmisteita. Nopean allergian kehittymistä ei voi ehkäistä.

Lisätietoa kosketusihottumista

Lääkärikirja Duodecim «Kosketusnokkosihottuma (kontaktiurtikaria)»5

Käytettyjä lähteitä

Johansen JD, Frosch PJ, Lepoittevin J-P (toim.). Contact Dermatitis, 5. painos. Springer, Heidelberg, 2011.

Aalto-Korte K. Työperäinen kosketusallergia ei ole katoamassa vaan muuttaa muotoaan. Duodecim 2014;130:617–8 «/xmedia/duo/duo11565.pdf»2.

Isoherranen K, Koskenmies S, Heikkilä H. Alaraajaturvotus ja iho-ongelmat. Duodecim 2013;129(17):1827–32 «/xmedia/duo/duo11195.pdf»3.