Lääkkeet matkan aikana

Matkailijan terveysopas
17.5.2016
Sami Paaskoski ja Katariina Kainulainen

Matkailijan tulee huolehtia siitä, että säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä on riittävästi mukana, varmuuden vuoksi vähintään kahden viikon lääkkeet yli matkan tarpeen. Kaikki lääkkeet kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa alkuperäispakkauksissa. Koska lääkevalmisteiden kauppanimet vaihtelevat maittain, on hyvä tietää lääkkeiden nimien lisäksi niiden vaikuttavien aineiden nimet. Matkoille kannattaa ottaa mukaan lääkereseptien lisäksi englanninkielinen lääkärin allekirjoittama lista käytetyistä lääkkeistä. Diabeetikon on hyvä kuljettaa mukana todistusta neulojen tarpeesta (ks. liite «Liite 6. Todistus ruiskujen, neulojen ja lääkkeiden kuljettamista varten»1). Selvitys tarvitaan lääkkeiden ja hoitovälineiden saamiseksi mukaan lentokoneen matkustamoon ja siitä voi olla hyötyä epäselvissä tilanteissa sellaisissa maissa, joissa kyseiset lääkeaineet eivät ole tuttuja tullivirkailijoille. Reseptien kopiot on hyvä jättää kotiväelle ja/tai skannata omaan nettisähköpostiin.

Ennen lähtöä kannattaa varmistaa oman lentoyhtiön, Finnairin (www.finnair.fi) tai ilmailuviranomaisen (www.trafi.fi) verkkosivuilta voimassa olevat käsimatkatavaroita koskevat rajoitukset.

Lääkkeiden maahantuontiin liittyen useilla mailla on rajoituksia, joista on hyvä ottaa selvää etukäteen. Lisätietoja rajoituksista on mahdollista saada esim. kohdemaan suurlähetystöstä tai matkatoimistosta.

Matkalle lähtijän kannattaa koota ensiapulaukkunsa sisältö henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan (ks. taulukko «Matkailijan ensiapulaukun sisältö. »1).

Taulukko 1. Matkailijan ensiapulaukun sisältö.
AllergiaanAntihistamiini, vaikeista oireista kärsiville EpiPen / Jext (adrenaliini) -annosruisku
Hampaan lohjettuaCavit, väliaikainen paikkamateriaali
Hyönteisten pistoihin1-prosenttinen kortisonivoide ja antihistamiini (auttavat kutinaan)
Iho-ongelmiinAurinkosuoja- ja kosteusvoide sekä mieto kortisonivoide (ei pahoin rikkoutuneelle tai märkivälle iholle)
Herpes (yskänrokko) -voide, sienivoide erityisesti tropiikissa
Matkapahoinvointilääke
Myrkytysten ensiapuunLääkehiiltä (vain myrkytysten ensiapuun, koska estää muiden lääkkeiden imeytymisen)
Nuhaan ja tukkoisuuteenLimakalvoja supistavia nenätippoja varsinkin ennen lentoa
Pintanaarmuihin, haavoihin ja nyrjähdyksiinHaavanpuhdistusainetta tai -pyyhkeitä, sidetaitoksia tai -harsoa, laastaria, rakkolaastareita sekä pinsetit ja sakset
Ripuliin ja ummetukseenRipulilääkettä (loperamidi, vain aikuisten kuumeettomaan turistiripuliin)
Äkilliseen ripuliin valmista liuosta tai ripulijuomajauhetta
Ummetuslääkettä, jos taipumus ummetukseen
Särky- ja kuumelääke sekä kuumemittariTropiikissa kuumelääkkeenä vain parasetamoli
Särkylääkkeenä esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni tai parasetamoli, lapsille parasetamoli
Voimakkaan auringon ja tuulen aiheuttamaan silmien kuivuuteen tai ärtyisyyteen Kostuttavia silmätippoja
Yleisen hygienian hoitoon Käsien desinfiointiainetta, kosteuspyyhkeitä, kondomeja, tamponeja ja terveyssiteitä

Pitkäaikaista ulkomailla oloa varten on hyvä neuvotella lääkärin kanssa mahdollisista varmuuden vuoksi mukaan otettavista lääkkeistä, jos niiden saatavuus kohdemaassa on epävarmaa. Saatetaan tarvita esimerkiksi mikrobilääkkeitä virtsatieinfektioihin, lasten korvatulehduksiin, muihin mahdollisiin hengitystieinfektioihin ja kuumeisiin ripulitauteihin sekä allergialääkkeitä. Lääkkeen mukanaolo ei kuitenkaan takaa mahdollisen epäillyn infektion oikeaa hoitoa, vaan matkailijan pitää ensisijaisesti aina hakeutua lääkäriin. Jos lääkäripalveluja ei ole saatavilla, tulee matkailijalla olla yksityiskohtaiset ohjeet, miten ja milloin lääkkeitä käytetään ja mitä epävarmuustekijöitä näin aloitettuun hoitoon liittyy. Myös omat neulat ja ruiskut on hyvä ottaa mukaan maihin, joiden terveydenhuollon hygienian tasosta ei ole varmuutta. Pitkäksi ajaksi alkeellisiin oloihin menijöille myydään valmista ensiapupakkausta. Pakkaus sisältää mm. nesteen- ja verensiirtolaitteen neuloineen, haavan ompeluvälineet, neuloja ja ruiskuja.

Erityisesti nestemäisten ja puolikiinteiden lääkevalmisteiden säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä hyvin kuumat tai kylmät olot vaikuttavat lääkkeiden säilymiseen. Tabletit, kapselit ja muut kiinteät lääkevalmisteet ovat herkkiä erityisesti kosteuden vaikutukselle.

Lääkehoito ulkomailla ja lääkeväärennökset

Joissakin matkakohteissa lääkkeet ovat halvempia kuin Suomessa, eikä lainsäädäntö aina edes edellytä reseptiä lääkkeen hankkimiseksi. Lisäksi matkakohteissa voi olla myynnissä lääkeväärennöksiä, jotka voivat tuottaa ikäviä yllätyksiä. Niiltä vältytään hankkimalla lääkkeet ennen matkaa kotimaan apteekista. Tällöin niiden turvallisuus, teho ja laatu on valvonnalla varmistettu. Lääkkeet tulisi säilyttää tallelokerossa tai muussa turvallisessa paikassa.

Lääkeväärennöksiä raportoidaan jatkuvasti kaikkialta maailmasta. Kehittyneissä maissa (mm. EU-jäsenvaltiot, Australia, Kanada, Japani, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat) lääkeväärennökset ovat harvinaisia, mutta kehitysmaissa jopa 10–30 % markkinoilla olevista lääkkeistä voi olla väärennettyjä.

Ulkomailla tulee hakeutua aina asianmukaisen lääkärin luo, jos tarvitsee lääkehoitoa. Suomalainen lääkeresepti on virallinen asiakirja ainoastaan Suomessa, tietyin edellytyksin se kelpaa myös Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa ja Sveitsissä. Ulkomaiselta lääkäriltä on hyvä pyytää kirjallinen todistus lääkärin määräämästä tai käyttämästä lääkkeestä. Lääkkeet on hyvä ostaa aina apteekista ja pyrkiä varmistumaan, että saadut lääkkeet ovat alkuperäisiä.

Lääkkeen käyttäjä ei voi tunnistaa lääkeväärennöstä pakkauksen tai lääkkeen ulkonäön perusteella. Epämääräisiä lääkkeiden myyntipaikkoja on syytä välttää. Kun lääkkeitä hankitaan ulkomailta, tulee varmistua siitä, että toimittajalla on ostomaassa oikeus lääkkeiden vähittäisjakeluun. Kansaneläkelaitokselta saa ohjeita ulkomailta hankittuihin lääkkeisiin liittyvistä korvauksista.

Huumaavien ja psykotrooppista ainetta sisältävien lääkkeiden kuljettaminen

Yksityishenkilön tulee osoittaa mukanaan kuljettamiensa huumaavien tai psykotrooppista ainetta sisältävien lääkkeiden tarpeellisuus matkustaessaan Schengen-alueella (www.tulli.fi). Schengen-maiden vaatimukset todistusta edellyttävistä lääkevalmisteista vaihtelevat. Parhaiten matkustaja saa tietoja kohdemaan rajoituksista kyseisen maan edustustosta tai lähetystöstä. Apteekit voivat antaa todistuksen, mutta vain Suomessa vakituisesti asuvalle henkilölle.

Todistus annetaan Suomessa myyntiluvan saaneista lääkkeistä, jotka kuuluvat Fimean (Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus) vahvistamaan luetteloon PKV-lääkevalmisteista (pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) sekä huumausaineita ja psykotrooppisia aineita sisältävistä lääkevalmisteista.

Todistusta hakiessaan henkilöllä on oltava mukanaan lääkepakkaus, lääkettä koskeva lääkemääräys ja matkustusasiakirja, tavallisesti passi tai henkilökortti.

Paluu Suomeen

Lääkkeiden maahantuontimäärissä on rajoituksia. Ennen paluuta Suomeen tulee tarkistaa lääkkeiden maahantuontiin liittyvät säädökset. Paras tieto lääkkeiden maahantuonnista löytyy Fimean verkkosivuilta (www.fimea.fi).

Lääkevalmisteiden henkilökohtaisen tuonnin perusedellytyksinä on, että

  • lääkevalmisteella on myyntilupa hankintavaltiossa (lääkevalmiste on laillisesti saatavilla)
  • lääkevalmiste on hankittu toimittajalta, jolla on ostomaassa oikeus lääkkeiden vähittäisjakeluun
  • henkilö pystyy tarvittaessa osoittamaan, että lääkevalmiste on tarkoitettu omaan käyttöön (reseptilääkkeestä reseptillä tai lääkärintodistuksella).

Matkustajan mukanaan tuomien lääkkeiden määrään liittyy rajoituksia. Rajoitukset riippuvat siitä, onko kyseessä suomalaisen luokittelun mukaan itsehoitovalmiste, reseptilääke, huumausaineeksi luokiteltava lääke vai eläinlääke. Rajoituksiin vaikuttaa myös se, mistä maasta tuonti tapahtuu.

Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvasta valtiosta yksityishenkilö voi tuoda mukanaan henkilökohtaiseen käyttöönsä enintään vuoden käyttöä vastaavan määrän ja talousalueen ulkopuolisesta valtiosta enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän lääkevalmisteita.

Yksityishenkilö saa tuoda huumausaineeksi luokiteltavaa lääkevalmistetta henkilökohtaiseen käyttöönsä Schengen-valtiosta korkeintaan 30 vuorokauden käyttöä vastaavan määrän. Huumausaineeksi luokiteltavan lääkevalmisteen tuonti Schengen-valtiosta edellyttää lisäksi, että henkilö voi tarvittaessa esittää ns. Schengen-todistuksen kyseisen lääkkeen tuontiin.

Muusta valtiosta yksityishenkilö saa tuoda huumausaineeksi luokiteltavaa lääkevalmistetta henkilökohtaiseen käyttöönsä korkeintaan 14 vuorokauden käyttöä vastaavan määrän.