Tuberkuloosi on yleinen infektiotauti ja maailmanlaajuisesti edelleen merkittävä tappava tauti. Yli 90 % tapauksista todetaan kehittyvissä maissa. Riskimaiksi katsotaan maat, joissa WHO:n raportoima tuberkuloosin ilmaantuvuus on suurempi kuin 50/100 000. Tuberkuloosia esiintyy paljon mm. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Itä-Euroopassa, kuten Venäjällä. Tilanne Keski- ja Länsi-Euroopassa on hyvä (ks. kuva Tuberkuloosin ilmaantuvuus). Monille lääkkeille vastustuskykyiset kannat ovat lisääntyneet erityisesti Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella, kuten Baltian maissa. MDR-tuberkuloosi on tautimuoto, joka on vastustuskykyinen tärkeimmille lääkkeille, ja jonka hoito on monimutkaista ja kestää tavallista kauemmin. Viime vuosina on havaittu myös lähes kaikille lääkkeille vastustuskykyisiä XDR-kantoja.

Tautia tartuttavat aktiivista keuhkotuberkuloosia sairastavat, yskösvärjäyspositiiviset henkilöt yskiessään. Herkimmin tautiin sairastuvat henkilöt, jotka ovat pitkään läheisessä kontaktissa tuberkuloosia sairastavan kanssa sekä he, joiden vastustuskyky on sairauden tai muun syyn vuoksi heikentynyt.

Riski saada tartunta lentokoneessa tai muissa julkisissa liikennevälineissä tai tiloissa on hyvin vähäinen. Tartunta on mahdollinen pitkillä (yli kahdeksan tunnin) lennoilla. Tartuntariskin minimoimiseksi WHO suosittelee, että aktiivista keuhkotuberkuloosia sairastavat eivät matkusta julkisilla lennoilla. Lentoyhtiöön ja terveysviranomaisiin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tulee ottaa yhteyttä, mikäli on tiedossa, että aktiivista tuberkuloosia sairastava henkilö on ollut yli kahdeksan tunnin lennolla.

Pitkäksi aikaa kehitysmaihin lähtevää henkilöä suojaavat tuberkuloosilta hyvä terveydentila, riittävä ravitsemus ja hyvä hygienia. Jos matkailija tai ulkomailla työskennellyt henkilö epäilee tai tietää altistuneensa tuberkuloosille tai hänellä ilmenee taudin oireita, tulee hänen ottaa yhteys lääkäriin. Keuhkotuberkuloosi on harvinainen pitkänkin kehitysmaassa työskentelyn jälkeen. Suuren tuberkuloosin ilmaantuvuuden maihin (ilmaantuvuus yli 50/100 000) ja Baltian maihin terveydenhuoltoalan ja sosiaalialan tehtäviin lähteville tehdään tuberkuloosin suhteen lähtö- ja paluutarkastus silloin, kun riskimaassa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta. Harkinnanvaraisesti tarkastetaan muitakin. Ohjeet tarkastuksista löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta .

Suomessa on 1.9.2006 lähtien siirrytty antamaan BCG-rokote kaikkien vastasyntyneiden sijasta vain riskiryhmiin kuuluville lapsille. BCG-rokotetta tarjotaan kansallisen rokotusohjelman osana myös niille vastasyntyneille, jotka ovat vuoden kuluessa muuttamassa yli kuukauden ajaksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi. Riski arvioidaan äitiysneuvolassa. Jos lapsi on lähdössä turistimatkalle tavanomaiseen kohteeseen, jossa yövytään hyvätasoisessa hotellissa, on tartunnan riski pieni, eikä BCG-rokotusta tarvita. Mikäli alle 7-vuotias rokottamaton lapsi tarvitsee BCG-rokotusta perheen ulkomaille muuton takia, tilanne arvioidaan lastenneuvolassa ja rokotus annetaan tarvittaessa alueellisesti sovitun käytännön mukaisesti, yleensä lastensairaalassa.

Rokote

Tuberkuloosin torjunnassa käytetty rokote sisältää kylmäkuivattuja, eläviä, heikennettyjä Bacillus Calmette-Guérin -bakteereita. Rokote voidaan antaa ennestään rokottamattomalle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää 7 vuotta. BCG-rokotus suositellaan annettavaksi vain kerran. Rokotettaessa 6 kuukauden ikäistä tai sitä vanhempaa lasta, tulee varmistaa, että lapsella ei ole tuberkuloosi-infektiota. Seitsemän vuotta täyttäneiden rokottamista tulee harkita vain erityistapauksissa, sillä rokotteen tehosta tämänikäisillä ei ole riittävästi näyttöä. Tuberkuloosirokotuksilla pyritään ensisijaisesti suojaamaan pienet lapset tuberkuloosin vaikeilta muodoilta. Näitä ovat tuberkuloottinen aivokalvontulehdus ja yleistynyt tuberkuloosi. Lapsuusiän tuberkuloosirokotuksen teho aikuisiän keuhkotuberkuloosia vastaan on vähäinen. BCG-rokotusta ei saa antaa lapsille, joilla on synnynnäinen, tai sairauden tai sen hoidon aiheuttama, immuunipuutos, yleistynyt ihottuma tai ihoinfektio. Lisätietoa BCG-rokotuksesta löytyy THL:n sivulta . BCG-rokotuksen Suomessa saanut, pitkään ulkomailla (esim. Yhdysvalloissa) oleskeleva saattaa tarvita selvitystä BCG-rokotuskäytännöstä Suomessa (ks. Liite 2. Suomen BCG-rokotekäytäntö englanniksi).