Malarian tartunta, taudinkuva ja diagnoosi

Matkailijan terveysopas
12.9.2013
Katariina Kainulainen ja Heli Siikamäki

Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva alkueläin, joka siirtyy malariatartunnan saaneesta ihmisestä toiseen Anopheles-lajin hyttysen piston välityksellä. Alkueläin kulkeutuu hyttysen piston jälkeen maksaan ja sieltä edelleen veren punasoluihin. Neljä plasmodilajia aiheuttaa ihmisen malarian: Plasmodium falciparum, P. vivax, P. ovale ja P. malariae. Apinan P. knowlesi voi aiheuttaa malarian myös ihmiselle. Vivax- ja ovale-plasmodit saattavat piillä maksasoluissa pitkiä aikoja, ja näiden lajien aiheuttama malaria voi puhjeta useita kuukausia, jopa vuosia, matkalta paluun jälkeen ja myös estolääkitystä saaneille. Falciparum- ja malariae -malariassa ei jää piileviä maksamuotoja. Malaria voi tarttua joskus, tosin harvoin, saastuneiden neulojen tai verensiirron välityksellä, kuten muutkin veren välityksellä tarttuvat infektiot. Sikiö voi saada malarian äidistään istukan kautta.

Malariainfektion vakavuus riippuu malariaparasiitin lajista. Vaarallisimman malarian aiheuttaa yleisin malariaparasiitti, P. falciparum, joka ilman hoitoa johtaa kuolemaan noin 20 %:ssa tapauksista. Henkeä uhkaavien komplikaatioiden riski kasvaa, jos diagnoosi ja hoito viivästyvät. Malaria on erityisen vaarallinen tauti raskaana oleville, lapsille ja henkilöille, joilla ei ole toimivaa pernaa.

Falciparum-malarian itämisaika on vähintään 7 vrk, yleensä 2–4 viikkoa, harvoin yli 3 kk. Muissa malarialajeissa itämisaika voi olla kuukausia, vivax- ja ovale-malariassa jopa vuosia.

Malarian tyypillisimmät oireet ovat toistuvat, vilunväreillä (horkka) alkavat kuumekohtaukset ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa. Malariakuume voi usein, erityisesti alkuvaiheessa, olla jatkuvaa. Kuumeeseen voi liittyä vatsaoireita, jopa voimakasta ripulia, hengitystie- ja keskushermosto-oireita: sekavuutta ja tajunnan tason heikkenemistä koomaan asti.

Mikäli matkalla tai matkan jälkeen nousee kuume, tulee ripeästi ottaa yhteyttä lääkäriin ja kertoa matkastaan ja malarian mahdollisuudesta, vaikka olisi syönyt malarianestolääkitystä ohjeen mukaan, koska mikään estolääkitys ei anna täydellistä suojaa.

Jokaisella kuumeilevalla potilaalla, joka on ollut malaria-alueella, pitää epäillä malariaa, kunnes malarian mahdollisuus on tutkimuksissa suljettu pois. Malaria tulee aina poissulkea päivystyksellisesti.

Malaria todetaan sormenpäästä otetulla verinäytteellä. Suomessa malaria voidaan tutkia periaatteessa missä tahansa päivystyspisteessä, jossa on käytettävissä laboratorio. Vastaus saadaan parissa tunnissa. Kaikki sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden laboratoriot tekevät malariadiagnostiikkaa. Asiantuntija-apua antaa tarvittaessa HUSLAB:n parasitologian laboratorio, joka on Maailman terveysjärjestön valtuuttama malariatutkimusten laboratorio Suomessa. Sinne tulisi lähettää rinnakkaisnäytteet jokaisesta todetusta malariasta. Malariaepäilyssä lääkärin on syytä aina konsultoida oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä tai HYKS:n infektiopäivystäjää, puh. (09) 4711/infektiopäivystäjä.