Lavantauti

Matkailijan terveysopas
17.5.2013
Hanna Nohynek, Ulpu Elonsalo ja Anja Siitonen

Lavantaudin voi parhaiten välttää hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla. Turisti, joka oleskelee lyhyitä aikoja kaupungeissa ja hyvissä hotelleissa, ei yleensä tarvitse lavantautirokotusta. Rokotusta voi harkita heille, jotka oleskelevat tavallista parin viikon lomamatkaa pidempään taudin esiintymisalueilla tavallisten turistialueiden ulkopuolella maaseudulla tai pikkukaupungeissa Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan maissa (ks. maittainen luettelo «Maittainen luettelo A-I»1).

Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio, joka tarttuu saastuneen ruoan tai juoman välityksellä. Tautia esiintyy Lähi- ja Keski-Idässä, Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Suomessa todetaan vuosittain alle kymmenen lavantautitartuntaa, jotka on lähes aina saatu näiltä alueilta.

Rokotteet

Suomessa on ollut 15.9.2011 asti saatavilla kahden eri valmistajan lavantautirokotteita. Typherix on lihakseen pistettävä rokote. Tuotannollisista syistä sitä ei ole saatavilla toistaiseksi (ja todennäköisesti vasta vuoden 2015 alkupuolella). Vivotif on suun kautta otettava rokote. Taudin esiintymisalueilla näiden rokotteiden suojateho on ollut 40–90 %.

Haittavaikutukset ks. Rokottajan käsikirja (www.thl.fi). Raskaana olevien ja immuunipuutteisten rokottaminen ks. www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/raskaana-olevat_erit ja «Immuunipuutteiset»2.

Typherix-rokote

Typherix-rokote sisältää lavantautibakteerin puhdistettua antigeenia. Aikuisille ja 2 vuotta täyttäneille lapsille annetaan 0,5 ml:n kerta-annos rokotetta lihakseen. Immuunivaste alle 2-vuotiailla saattaa olla heikko, joten heidän rokottamistaan ei suositella. Rokotteen antamisen jälkeen vasta-aineita muodostuu yli 95 %:lle rokotetuista kahden viikon kuluttua. Rokotteen suojatehoa ei ole tutkittu kliinisissä kokeissa.

Tehoste

Kliinisissä tutkimuksissa vasta-aineita oli puolentoista vuoden kuluttua rokotuksesta 72 %:lla ja kolmen vuoden kuluttua 50 %:lla. Pienillä lapsilla vasta-ainevasteet saattavat jäädä toivottua vähäisemmiksi.Tehosteannoksen tarpeellisuus matkailijoilla on kuitenkin vielä selvittämättä. Valmistaja suosittelee tehosteannosta 3 vuoden välein.

Vivotif-rokote

Vivotif -rokote sisältää eläviä heikennettyjä Salmonella typhi Ty21a -bakteereita. Rokotussarja sisältää yhteensä kolme kapselia, jotka niellään kokonaisina kylmän vesilasillisen kanssa tunti ennen ateriaa yksi kapseli joka toinen päivä. Vivotif-rokotteen kanssa voidaan antaa muut, myös eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (keltakuume-, MPR-, vesirokko- ja BCG-rokote) joko samaan aikaan tai millä antovälillä tahansa. Rokotetta ei suositella otettavan samana päivänä Dukoral-kolerarokotteen kanssa.

Tehoste

Rokotteelle ei ole määritelty optimaalista uusintarokotuksen aikataulua. Jos asuu tartuntariskin alueella pysyvästi, kolmen vuoden välein otettu sarja antanee riittävän suojan, mutta suoja ei ole täydellinen. Jos taas matkustaa toistuvasti alueilta, joilla lavantautia ei esiinny, alueille, joissa tautiriski on suuri (endeemiset alueet), voi kolmen kapselin rokotussarjan ottaa vuosittain.

Vivotif-rokotteen vasta-aiheista

Immuunipuutos on yleensä vasta-aihe rokotteille, jotka sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Valmistaja ei suosittele Vivotif-rokotteen antamista immuunipuutteisille. Vivotif rokotteessa käytettävä bakteerikanta on kuitenkin ohjelmoitu menettämään jakautumiskykynsä, joten riski saada rokotteesta kliininen tauti on hyvin vähäinen. Esimerkiksi WHO ei pidä immuunipuutosta Vivotif-rokotteen vasta-aiheena. Rokotteen hyötyjä ja mahdollisia haittoja puntaroitaessa on huomioitava se, minkälaisen sairastumisriskin ja taudinkuvan itse luonnossa esiintyvät lavantautibakteerit voivat aiheuttaa immuunipuutteiselle. Typherix-rokotteen tuotannon ollessa tauolla ja lavantaudin tartuntariskin ollessa merkittävä, Vivotif-rokotetta voi harkita yksilölliseen riskinarvioon perustuen myös henkilölle, joka ei ole voimakkaasti immuunipuutteinen. Lue tarkemmin immuunipuutteisten rokottamisesta Rokottajan käsikirjasta www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/harkitse-immuunipuutteisen-elavaa-heikennettya-rokotusta.

Rokotetta ei saa antaa mikrobilääkehoidon aikana, koska mikrobilääke estää rokotebakteerin aikaansaaman suojan syntymistä. Mikrobilääkehoidon lopettamisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin otetaan ensimmäinen rokotekapseli. Samoin rokoteannosten nauttimisen jälkeen tulee odottaa kolme vuorokautta ennen kuin voi aloittaa mikrobilääkekuurin. Malariaestohoito klorokiinilla (Heliopar) ei ole este rokotukselle. Sen sijaan proguaniili- (Malarone) tai meflokiiniestohoito (Lariam) voidaan aloittaa aikaisintaan kolmen vuorokauden kuluttua viimeisen kapselin nauttimisesta. Lavantautirokotuksen voi antaa lapsille, kun he pystyvät turvallisesti nielemään rokotekapselit. Suurikokoisen kapselin nieleminen on yleensä ongelmallista alle 5-vuotiaille.