Kansainvälinen terveysuhkien seuranta

Matkailijan terveysopas
24.2.2015
Petri Ruutu

Artikkeli päivitetty kokonaisuudessaan 23.2.2015

Tartuntatautien leviämistä pyritään ehkäisemään kansainvälisiin sopimuksiin perustuvalla terveyssäännöstöllä (International Health Regulations, IHR). Vuonna 2005 Maailman terveysjärjestön (WHO) yleiskokous hyväksyi uusitun IHR:n (IHR 2005), joka astui voimaan kesäkuussa 2007. Säännöstöllä pyritään torjumaan kansainvälisiä terveysuhkia aiheuttaen mahdollisimman vähän vahinkoa kansainväliselle liikenteelle ja kaupalle.

Terveyssäännöstö määrittelee kriteerit, joilla WHO:lle ilmoitetaan mahdollisesta kansainvälisestä terveydellisestä hätätilanteesta. Vaikka ilmoitettavia tauteja on vain muutama (isorokko, polio, pandemian uhkan aiheuttava influenssavirus ja SARS), säännöstö tekee mahdolliseksi minkä tahansa kansainvälisen terveysuhkan riskinarvioinnin. Näin järjestelmä toimii tehokkaasti myös uusien uhkien havaitsemisessa ja torjunnassa. Toiminnassa avainasemassa ovat WHO:n GOARN (Global Outbreak Alert and Response Network) sekä kussakin maassa nimetty IHR-yhteyslaitos, Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Erityistilanteissa säännöstö määrittelee rajojen ylitykseen (matkustajat, kulkuvälineet ja tavarat) kohdistuvia vaatimuksia ja toimia sekä asettaa rajoituksia tarpeettomille toimille. Karanteeni eli oireettoman altistuneen henkilön liikkumisen rajoittaminen tartunnan itämisaikana on otettu mukaan torjuntatoimena.

Terveyssäännöstö määrittelee myös keltakuumerokotuksen voimassaoloperusteet sekä tilanteet, joissa voidaan vaatia todistusta keltakuumerokotuksesta. Säännöstö antaa ohjeet kansainvälisesti käytettävän rokotustodistuksen sisällöstä sekä määrittelee todistuksen antajan ja varmennustavan (www.who.org ja «Keltakuume»1). Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tautivirasto (ECDC) ohjeistavat terveysuhkista ja mm. niihin liittyvistä matkustusrajoituksista (www.who.org ja www.ecdc.europa.eu).