Ulkomaan työkomennukselle lähtijät

Matkailijan terveysopas
18.5.2016
Tuula Antti-Poika

Artikkeli päivitetty kokonaisuudessaan 18.5.2016

Ulkomaille töihin siirtyminen on monella tavalla suuri investointi, johon kannattaa valmistautua huolella. Uutta työkohdetta suunniteltaessa tulee arvioida myös terveys- ja turvallisuusriskit, tautitilanne ja sairaanhoitomahdollisuudet. Apua tähän saa omasta työterveyshuollosta.

Ulkomaan tehtävään sijoitettavien haku- ja valintakriteereitä on syytä pohtia huolellisesti. Yrityksen on hyvä yhdessä työterveyshuoltonsa kanssa arvioida ja kirjata jo hakuvaiheessa ne maat ja työt, joihin liittyy erityisiä terveysriskejä (esim. ympäristöaltisteet) tai terveydentilaan liittyviä vaatimuksia. Selkeä toimenkuva ja tavoitteet työjaksolle helpottavat jaksamista. Sekä työnantajan että työntekijän vastuu toimintavalmiuden säilymisestä korostuu erityisesti poikkeusoloissa. Poikkeustilanteita varten tulee olla valmiussuunnitelma ja sen sisältöön tulee perehtyä. Riskiarvioinnissa on syytä pohtia myös perheenjäsenten asemaa ja turvallisuutta koskevaa työnantajan ohjeistusta poikkeusoloissa. Kohdemaan edustustolla on suomalaisia varten oma evakuointisuunnitelmansa, mutta esim. rokotteita mahdollisen tautiepidemian varalle edustustot eivät jaa. Lähtijä tarvitsee tietoa myös vakuutus- ja eläketurvastaan.

Mikäli perhe lähteen mukaan, saatetaan tarvita paljon kompromisseja sekä energiaa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Puolison työura kotimaassa katkeaa yleensä ja uuteen maahan asettautuminen ja perheen arjen pyörittäminen saattaa jäädä hänen harteilleen. Tämä edellyttää yleensä poikkeuksellista omatoimisuutta. Asemamaassa työtä tekevän puolison työsidonnaisuus on usein ensimmäisen vuoden aikana tavanomaista suurempi. Perheenjäsenten sairaudet ja esim. lasten ja nuorten kehitykselliset ongelmat voivat aiheuttaa huolta ja ongelmia. Kohdemaan koulujen tasosta ja nuorison vapaa-ajanvieton mahdollisuuksista tarvitaan realistista tietoa.

Yhä useammin osa perheestä jää kotimaahan ja lähtijä matkustaa kodin ja asemapaikan asunnon väliä. Ulkomailla työskentelyyn saattaa lisäksi liittyä tarvetta työmatkustamiseen asemamaan ulkopuolelle, mikä on otettava huomioon mm. rokotussuojaa suunniteltaessa.

Terveystarkastukset toiminnan ytimenä

Tarkastusten tavoitteena on turvata työkyky ulkomaan työjakson aikana ja sen jälkeen. Työstä ja työskentelyolosuhteista johtuva sairastuminen pyritään estämään. Lähtijälle annetaan ohjeita sairastumisen ja muiden poikkeustilanteiden varalle.

Absoluuttisia esteitä ulkomailla työskentelyyn on hyvin vähän, mutta yhdessä työntekijän kanssa tulee pohtia sopiiko työ hänelle. Monien sairauksien ja yleisen terveydentilan vaatimat rutiinit, kuten liikunta ja ruokavalio, saattavat olla vaikeasti toteutettavissa esim. turvallisuus-, ympäristö-, hygienia- tai kulttuuritekijöiden vuoksi. Käytännössä tärkeintä on taata, että olemassa olevat sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa ja niiden seuranta onnistuu luotettavasti ja mahdollisia pahenemisvaiheita voidaan hoitaa ulkomaan työkohteessa. Matkalle otetaan mukaan englanninkielinen yhteenveto sairauksista. Säännöllisessä käytössä olevia reseptilääkkeitä on syytä varata riittävästi ja lähtijöille annetaan ohjeita muun vara- ja itselääkityksen suhteen.

Ensimmäistä kertaa tropiikkiin lähtevä tarvitsee tukevan tietopaketin vesi- ja elintarvikehygieniasta. Trooppisten tautien estoon ja oireiden tunnistamiseen annetaan ohjeita seksitauteja unohtamatta. Lähtijöitä kehotetaan hakeutumaan herkästi tutkimuksiin itsehoitojen sijasta. Lapsille kirjoitetaan koulujen vaatimat lausunnot. On hyvä muistaa, että kotiin paikalta palkattava keittiö- ja lastenhoitohenkilökunta voi olla merkittävin potentiaalinen tartuntakanava, jonka terveyttä ja työskentelytapoja isäntäperheen tulee seurata.

Rokotussuunnitelma tehdään yksilöllisen riskiarvioinnin perusteella ottaen huomioon kohteen tautitilanne sekä asiakkaan työn, vapaa-ajan ja elintapojen vaatimukset. Samoin arvioidaan malarian estolääkityksen tarve ja valitaan sopivin valmiste.

Suuren tuberkuloosin ilmaantuvuuden maihin (ilmaantuvuus yli 50/100 000, THL Maaluettelo «http://www.thl.fi/attachments/Infektiotaudit/Maaluettelo.pdf»1) ja Baltian maihin terveydenhuoltoalan ja sosiaalialan tehtäviin lähteville tehdäään tuberkuloosin suhteen lähtö- ja paluutarkastus silloin, kun riskimaassa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta. Harkinnanvaraisesti tarkastetaan muitakin. Ohjeet tarkastuksista löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta «http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/infektiot_ja_pandemiat/tuberkuloosin_terveystarkastusohje/sivut/default.aspx»2.

Seurantatarkastuksissa työterveyshuolto saa haastattelemalla arvokasta tietoa kohdemaan olosuhteista, työyhteisön tilasta sekä yksilön terveydestä ja työkyvystä. Terveydentila ja tehosterokotusten tarve tarkistetaan ja suljetaan pois pelot tarttuvista taudeista.

Toistuvia ja pitkiä työmatkoja ulkomaille tekevien jaksamiseen ja terveydentilaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Määräaikaista terveydenseurantaa tulisi harkita parin vuoden välein ainakin niille työntekijöille, joille matkapäiviä kertyy yli 50 / vuosi matkakohteesta riippuen. Varhaiset lähdöt ja myöhäiset paluut (klo 23-06 välillä) ovat Työterveyslaitoksen mukaan myös itsenäinen kuormitustekijä, kun niitä on yli 20 / vuosi. Seurannassa on syytä kiinnittää huomiota uneen ja riittävään palautumiseen, elintapoihin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Oman työn hyvä hallinta, mahdollisuus osallistua matkan suunnitteluun sekä työnantajan erilaiset työhyvinvointiin liittyvät toimet auttavat jaksamaan matkatyössä.

Pitkältä ulkomaankomennukselta palaavan terveydentilaa ja jaksamista on syytä tarkkailla ainakin paluuta seuraavan vuoden ajan. Vuosia kestäneen ulkomaan työjakson jälkeen palaaja kokee usein todellisen kulttuurisokin ja tarvitsee perehdytystä myös kotimaan työtehtäviin. Hyvin tavallinen tunne intensiivisen työrupeaman jälkeen on putoaminen " tyhjän päälle". Tietoisuus siitä, mikä muutostilanteessa on normaalia, rauhoittaa. Seurauksena voi kuitenkin olla motivaatio-ongelmia ja jopa hoitoa vaativa masennus. Tarvittaessa työterveyshuolto voi yhteistyössä työnantajan kanssa tarjota tilanteeseen sopivia tukitoimia.