Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Liian korkea verensokeri ja happomyrkytys

Diabetes
18.3.2011
Pirjo Ilanne-Parikka

Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen hoidollinen hätätilanne. Siksi diabeetikko on aina mahdollisimman nopeasti toimitettava hoitoon lähimpään sairaalaan, mikäli hänen tajuttomuutensa syyksi epäillään happomyrkytystä. Vaikeassa happomyrkytyksessä tajuttomana olevan ihmisen elämän pelastaminen voi olla kiinni jopa vain alle puolesta tunnista.

Happomyrkytyksen syyt

Happomyrkytys aiheutuu insuliinin puutteesta ja samanaikaisesti lisääntyneestä insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukagoni, kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini, kasvuhormoni) erityksestä sekä korkean verensokerin aiheuttamasta insuliinin tehottomuudesta.

Insuliinin puutteessa sokerin pääsy lihaksiin on estynyt, vaikka maksan tuottamaa sokeria on elimistössä runsaasti. Samalla rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta on kiihtynyt, koska elimistö tuottaa rasvasta energiaa. Rasvahappojen palaminen tapahtuu epätäydellisesti insuliinin puutoksessa, ja maksa tuottaa happamia ketohappoja, asetonia, asetoasetaattia ja hydroksibutyraattia (ks. «Varastorasvan palaminen ja ketoaineet»1).

Tavallisimmat happomyrkytyksen laukaisevat tekijät ovat liian pitkään toteamattomana jatkunut tuore diabetes, tulehdustaudin tai jonkin muun äkillisen sairauden aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen sekä insuliinin pistämättä jättäminen. Näissä tilanteissa happomyrkytyksen kehittyminen vie yleensä 6–12 tuntia. Pumppuhoidossa puolestaan happomyrkytys voi kehittyä muutamissa tunneissa, jos insuliinin saanti keskeytyy katetrin irtoamisen, tukoksen tai vuodon vuoksi (ks. «Insuliinipumpun toimivuuden varmistaminen»2).

Happomyrkytyksen oireet ja toteaminen

Korkean verensokerin seurauksena virtsaneritys lisääntyy, suu kuivuu ja syntyy janontunne. Happomyrkytykseen liittyy usein pahoinvointia ja vatsakipuja, jolloin oireita voidaan erehtyä luulemaan vatsasairaudeksi. Jos happomyrkytyksen syynä on tulehdustauti, siihen voi liittyä paikallisoireita ja kuumeilua. Happomyrkytyksen oireet on esitetty taulukossa «Tajuton diabeetikko – insuliinisokin ja happomyrkytyksen erot»3.

Happomyrkytyksen kehittyessä edelleen mukaan tulevat elimistön kuivuminen, verenpaineen lasku, sydämen lyönnin nopeutuminen ja syvä huokuva hengitys, joka tilan pahentuessa voi hävitä, sekä asetonin haju hengityksessä.

Verensokeri on yleensä yli 15 mmol/l, ja seerumissa (virtsassa) on runsaasti happoja, ketoaineita. Niiden seurauksena veren happo-emästasapaino on muuttunut lisääntyvästi happamaksi (asidoosi) ja veren pH laskee alle 7,35. Lisäksi usein todetaan veren suolapitoisuuksien (kalium, natrium) muutoksia ja elimistön kuivumiseen liittyviä löydöksiä.

Happomyrkytyksen ehkäisy

Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara. Erityisesti tämä koskee nuoria diabeetikoita, jotka saattavat kapinoida diabetestaan vastaan jättämällä ottamatta insuliiniannoksiaan ymmärtämättä asian vaarallisuutta. Myös alkoholin ja päihteiden käyttö sekä masentuneisuus voivat johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ja insuliinipistoksista huolehtiminen jää.

Jos insuliinipistokset laiminlyödään, happomyrkytys voi kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan) ja johtaa 1–2 vuorokaudessa kuolemaan.

Verensokerin tihennetty seuranta ja veren (tai virtsan) ketoaineiden tutkiminen sairauspäivinä, jos verensokeri on yli 15 mmol/l (tai verensokeri yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) ja insuliinin lisäannostelu (ks. «Insuliinihoito sairauspäivinä»4) mittaustulosten mukaan kuuluvat diabeetikon omahoitotaitoihin. Jos verinäytteen ketoainepitoisuus (hydroksibutyraatti, OHBUT) on yli 3,0 mmol/l tai virtsan ketoaineet ovat +++, on viivytyksettä hakeuduttava ensiapuun. Sairaalahoitoon pitää hakeutua viivytyksettä matalammillakin ketoainearvoilla, jos insuliinin lisäämisestä huolimatta verensokeri tai ketoaineet eivät korjaannu tai diabeetikko on huonokuntoinen.

 
Kansi: diaDiabeteksen hyvä hoito
Diabeetikon aktiivisuus ja vastuu oman hoitonsa asiantuntijana ovat tärkeitä diabeteksen hoidossa. Tähän tarvitaan tietoa, taitoa ja motivaatiota sekä hoitopaikan ammattitaitoa ja tukea.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi