Etusivu » Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)

Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)

Lääkärikirja Duodecim
6.3.2017
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain. Heistä neljäsosa on työikäisiä.

Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä: aivovaltimo joko tukkeutuu tai vuotaa. Valtimon tukkeuma aiheuttaa hapenpuutteen verisuonen suonitusalueella, jolloin tälle aivoalueelle syntyy kuolio eli infarkti. Aivoverenvuodossa veren vuotaminen aivokudokseen aiheuttaa painetta ympärillä olevaan aivoalueeseen, jolloin tämän alueen hermokudoksen toiminta häiriintyy. Lisäksi verenkierto vähenee vuotavan suonen alueella.

Aivohalvauksen syyt

Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa. Sen syynä on yleensä valtimoiden kovettumatauti eli ateroskleroosi, sama tauti joka aiheuttaa sepelvaltimotautia (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1 ja «Sepelvaltimotauti»2). Siksi sydän- ja aivoinfarktilla on yhteiset riskitekijät, joista tärkeimmät ovat ikä, diabetes, tupakointi, keskivartalolihavuus, liiallinen alkoholin käyttö, suurentunut veren kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine. Valtimotaudin jo valmiiksi kaventamaan suoneen voi kehittyä verihyytymä, joka lopullisesti tukkii suonen.

Noin neljännes aivoinfarkteista syntyy sydämestä lähtöisin olevasta verihyytymästä eli emboliasta. Tällöin verihyytymä kulkeutuu veren mukana valtimoita pitkin, kunnes kiilautuu johonkin aivovaltimon haaraan. Yleisin syy emboliaan on sydämen rytmihäiriö eteisvärinä (ks. «Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)»3). Tämän vuoksi hyytymien syntyä ehkäistään antikoagulaatio- eli ns. verenohennushoidolla (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»4).

Noin 15% aivohalvauksista johtuu aivovaltimon repeämisestä ja sitä seuranneesta verenvuodosta aivokudoksen sisään. Vuodon yleisin syy on kohonnut verenpaine (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»5), joka vuosien mittaan aiheuttaa muutoksia aivovaltimoiden seinämiin. Toinen yleinen syy on runsas alkoholin käyttö. Joskus aivovaltimoissa voi olla synnynnäisiä muutoksia, jotka lisäävät vuotovaaraa.

Aivohalvauksen oireet

Aivohalvaus syntyy yleensä äkisti. Yleisin oire on toispuolinen toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö. Mukana on usein puutumisia ja muita tuntohäiriöitä sekä puheentuoton vaikeutta (ks. «Afasia (aivolähtöinen puhehäiriö)»6). Riippuen infarktin paikasta voi esiintyä monenlaisia muitakin oireita, esimerkiksi roikkuva suupieli (ks. «Kasvohalvaus (Bellin pareesi)»7), näköhäiriöitä, kaksoiskuvia, huimausta tai sekavuutta. Päänsärkyä ei yleensä ole.

Aivoverenvuodossa halvausoireet kehittyvät yleensä hieman hitaammin. Vuodon koosta ja sijainnista riippuen oireet vaihtelevat lievistä, esimerkiksi pelkkänä äkillisenä voimakkaana päänsärkynä ilmenevästä, vaikeisiin, kuten laajaan toispuoliseen halvaukseen, jolloin tajunta usein heikkenee. Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein, mutta ei aina.

Milloin hoitoon

Jos epäilee itsellään tai omaisellaan aivohalvauksen oireita, pitää hakeutua välittömästi lähimpään päivystävään hoitopaikkaan, mielellään päivystävään sairaalaan. Parhaiten se toteutuu soittamalla hätäkeskuksen puhelinnumeroon 112.

Aivohalvauksen itsehoito

Aivohalvausta ei voi hoitaa omin päin, vaan halvausoireiden ilmaantuessa on hakeuduttava heti hoitoon.

Aivohalvauksen hoidon jälkeisessä toipumisessa oma aktiivisuus on erittäin tärkeää. Kuntoutuksen aloittavat fysioterapeutti ja tarvittaessa muut ammattilaiset, kuten toimintaterapeutti, puheterapeutti ja neuropsykologi. Itse toteutettu päivittäinen aktiivinen harjoittelu on kuitenkin avainasemassa hyvän toipumisen kannalta. Harjoitteluohjeita saa omalta fysioterapeutilta.

Hoito

Nykyään osalle potilaista annetaan aivoinfarktin liuotushoito. Se edellyttää välitöntä aivojen tietokonekuvausta (ks. «Magneettikuvaus»8 ja «Tietokonekerroskuvaus»9). Potilaan halvausoireiden, muiden sairauksien ja kotilääkkeiden sekä kuvauslöydöksen perusteella ratkaistaan, soveltuuko hän liuotushoitoon. Liuotushoidosta ei ole hyötyä, jos oireen alkamisesta on kulunut enemmän kuin 4–5 tuntia.

Uusimpana hoitomuotona on tarjolla valtimonsisäisen verihyytymän mekaaninen poisto tähystysteitse. Sitä voidaan käyttää, jos oireen alusta on aikaa alle 6 tuntia, tukos sijaitsee suuressa valtimossa ja hoitomuoto muuten soveltuu potilaalle.

Muita välittömiä hoitoja aivohalvauksen jälkeen ovat mm. kohonneen verenpaineen hoito, jos kyseessä on aivoverenvuoto, korkean verensokerin madaltaminen, ruumiinlämmön madaltaminen ja elintoimintojen turvaaminen. Sairaalavaiheessa tulehdusten ja syvien laskimotukosten ehkäisy ja hoito ovat myös tärkeä osa hoitoa.

Sydänperäiseen aivoinfarktiin aloitetaan jo sairaalavaiheessa verenohennuslääke. Jos kyseessä on ateroskleroosin eli valtimoiden kovettumisen aiheuttama infarkti, tarvitaan verihiutaleiden toimintaan vaikuttavia lääkkeitä; tällöin puolestaan verenohennuksesta ei ole hyötyä. Lisäksi tavallisesti aloitetaan kolesteroliarvoja laskeva lääkitys sekä verenpainelääkitys, jos sairaalassa todetaan korkeita verenpainearvoja.

Kuntoutus ja jatkohoito

Sairaalassa aivohalvauspotilaat pyritään hoitamaan neurologian (hermoston sairauksien) osastolla tai erityisessä aivohalvausyksikössä. Moniammatillinen kuntoutus aloitetaan jo vuodeosastolla. Potilas siirtyy kotiin, kun hänen katsotaan selviytyvän kotioloissa. Kotoa käsin potilas käy tarvittaessa kuntoutuksessa 2–3 kertaa viikossa. Tehokasta kuntoutusta jatketaan niin kauan kuin edistystä tapahtuu. Sen jälkeen siirrytään harvemmin tapahtuvaan ylläpitävään kuntoutukseen, joka voi jatkua 6–12 kuukautta. Tapauskohtaisesti kuntoutusta voidaan jatkaa vielä kauemminkin.

Koska halvaukseen voi liittyä monia häiriöitä, tarvitaan usein monenlaista kuntoutusta. Fysioterapiassa harjoitellaan raajojen ja lihasten toimintaa ja tasapainoa fysioterapeutin avustuksella. Lihasvoiman lisäksi tarvitaan usein virheellisten asentojen ja liikkeiden korjaamista. Lihastoiminnan aktivoimisessa voidaan käyttää apuna sähköstimulaatiota. Toimintaterapiassa huomio keskitetään sekä käsien toimintaan että yleiseen toimintaan arkipäivän tilanteissa, esimerkiksi keittiössä, ja kuntoutus suunnataan havaittuihin ongelma-alueisiin. Samalla selvitetään apuvälineiden tarve. Puheterapeutti auttaa puheeseen liittyvien häiriöiden kuntoutuksessa, liittyivät ne sitten puheen tuoton tai ymmärryksen häiriöihin. Joskus tarvitaan myös neuropsykologista kuntoutusta, erityisesti silloin, kun esiintyy muistin, tarkkaavaisuuden tai muiden ajatustoiminnan häiriöitä ja tarvitaan esim. työkykyisyysarviota.

Aivohalvauksen jälkeen aloitettu lääkitys on tavallisesti tarkoitettu pysyväksi, eli lääkkeitä ei lopeteta, ellei niistä ole selvää haittaa. Näihin lääkkeisiin kuuluvat jo yllä mainitut verihiutaleisiin vaikuttavat lääkkeet, joita on saatavana kolmea erilaista, kolesterolilääke, joka on useimmiten statiini, ja mahdollinen verenpainelääke. Näiden lääkkeiden yhdistelmä on tutkimuksissa todettu yhdessä elämäntapatarkistuksen kanssa parhaaksi tavaksi vähentää jatkossa uuden aivoinfarktin riskiä. Aivoverenvuodon jälkeen aloitetaan useimmiten verenpainelääkitys, joka on myös pysyvä.

Aivohalvauksen saaneille suositellaan jatkossa vuosittaista kontrollikäyntiä oman lääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla riskitekijöiden ja lääkityksen läpikäyntiä varten. Myös elämäntapamuutosten olisi luonnollisesti hyvä olla pysyviä.

Ehkäisy

Elämäntavoilla voi vähentää huomattavasti aivohalvauksen vaaraa. Käytännössä se merkitsee hyviä elämäntapoja eli painon hallintaa, terveellistä ruokavaliota (vältettävä tyydyttyneitä rasvoja ja sokeria), korkeintaan kohtuullista alkoholin käyttöä, riittävää liikuntaa ja tupakoimattomuutta. Lisäksi tulee hoitaa kohonnut verenpaine ja kohonneet kolesteroliarvot. Enemmän tietoa valtimokovettumataudin ehkäisystä on artikkelissa «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1.

Tärkeä ehkäisykeino on antikoagulaatiohoito ("verenohennushoito", ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»4), jos sydämen rytminä on eteisvärinä (ks. «Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)»3).

Lisää tietoa aivohalvauksesta

Lääkärikirja Duodecim «Afasia (aivolähtöinen puhehäiriö)»6

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti! (aivoinfarkti ja TIA)»10

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation): läs «Känn igen en hjärninfarkt – genast till jouren!»11.

Muita aivojen verenkiertohäiriöihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Roine RO. Aivoinfarkti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim / Terveysportti. Päivitetty 22.8.2016.

Riekkinen M. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim / Terveysportti. Päivitetty 1.6.2016.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Aivoinfarkti": ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50051»1