Katkokävelyn syyt

Alaraajojen valtimoahtauma johtuu lähes aina riskitekijöistä, joita on useita. Tärkein on tupakointi. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes (ks. «Diabetes (sokeritauti)»2) lisää selvästi ahtauman riskiä. Muita aiheuttajia ovat kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja tyypin 2 diabetes.

Alaraajojen valtimoahtauman oireet

Tyypillinen oire on katkokävely eli klaudikaatio, «Katkokävely»3, joka johtuu vähentyneen verenkierron aiheuttamasta hapenpuutteesta. Samalla tavalla kuin sepelvaltimoahtaumaan liittyvässä angina pectoris -kivussa, oireet ilmaantuvat liikkuessa. Kävelyn aikana tavallisesti toiseen pohkeeseen ilmaantuu kovaa kipua, ja samalla jalka voi tuntua väsyneeltä ja puutuneelta. Kipu väistyy levossa, jolloin voi jatkaa kävelyä. Kävelyn aikana kipu alkaa kuitenkin yleensä uudestaan. On yksilöllistä, kuinka pitkän matkan oireesta kärsivä potilas pystyy kävelemään kivutta.

Valtimotauti yleensä johtaa siihen, että jalat myös palelevat tavallista herkemmin.

Vaikea-asteinen valtimotauti voi aiheuttaa jatkuvia myös levossa tuntuvaa kipua varpaissa ja jalkaterissä. Kun tauti etenee ilman hoitoa, voi seurauksena olla varpaiden kuolio. Silloin varvas on kylmä, sinertävä ja hyvin kipeä.

Katkokävelyn itsehoito

Tupakointi on taudin tärkein syy, joten tehokkain tapa hidastaa taudin etenemistä on tupakoinnin lopettaminen. Toinen tärkeä hoito on liikunta, joka parantaa jalkojen lihasten verenkiertoa. Liikunnan avulla kivuton kävelymatka voi huomattavasti pidentyä (ks. tutkimusnäyttö «Liikunta lisää huomattavasti katkokävelypotilaan kävelymatkaa»4).

Kävely on sopivinta liikuntaa. Tehokkainta on kävellä lyhyitä matkoja kipurajaa ylittämättä monta kertaa päivässä, esimerkiksi viisi minuuttia kerrallaan 4–5 kertaa päivässä. Kävelyn lisäksi lihaskuntoa parantava liikunta, esimerkiksi pyöräily, uinti ja hiihto, on hyödyllistä. Lisää liikunnasta, ks. ohje «Katkokävely - liikuntaohje»5.

Itsehoitoon kuuluu myös valtimotaudin ehkäisyssä käytetty ruokavalio kolesterolin alentamiseksi. Katkokävelijä tarvitsee usein myös kolesterolia alentavaa lääkehoitoa.

Koska jaloissa verenkierto on heikentynyt, ne ovat tavallista alttiimpia tulehduksille ja muille sairauksille. Siksi känsiä, hankaumia ja muita pikkuvammoja tule välttää mahdollisuuksien mukaan. Liian kylmiä tai kuumia kylpyjä on vältettävä.

Valtimosairauden toteaminen

Alaraajojen valtimotautia epäillään oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella. Tarkempi diagnoosi tehdään terveyskesksuksessa dopplerstetoskoopilla, jolla mitataan nilkkapaine ja verrataan sitä olkavarren paineeseen. Lopullinen varmuus verisuonien tilasta saadaan kuvantamismenetelmillä, joita on monenlaisia. .

Katkokävelyn hoito

Lääkehoitona käytetään kaikilla asetyylisalisyylihappoa ("sydänaspiriinia") 75–150 milligrammaa päivässä. Katkokävely saattaa jatkua usean vuoden ajan varsin muuttumattomana. Tällöin pärjätään itsehoidolla ja vaiva tarvitsee harvoin leikkaushoitoa.

Lääkemarkkinoilla on paljon niin sanottuja "verenkiertolääkkeitä", jotka eivät kuitenkaan auta katkokävelijää. Verisuonten ahtauman aiheuttama hapenpuute on lääkkeitä voimakkaampi verisuonten laajentaja, jolloin verenkiertolääkkeet eivät tuo enää lisähyötyä, ainoastaan haittavaikutuksia.

Leikkaushoito tai pallolaajennus

Silloin kun katkokävely itsehoidoista ja lääkkeistä huolimatta uhkaa työ- tai toimintakykyä, voidaan harkita pallolaajennusta tai leikkausta.. Pallolaajennus on mahdollinen, jos valtimon ahtauma on riittävän rajoitetulla alueella. Muussa tapauksessa voidaan tehdä verisuonileikkaus, jossa ahtautunut valtimo ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla.

Ehkäisy

Alaraajojen valtimotautia ja katkokävelyä voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elintapojen muutoksilla kuin valtimotaudin ehkäisyssä (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1). Tärkeimmät ehkäisevät toimenpiteet ovat samat kuin itsehoidossa: tupakoinnin lopettaminen, kohonneen verenpaineen hoito ja veren kolesteroliarvon pitäminen normaalina sekä liikunta.