Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Anemia (alhainen hemoglobiini)

Lääkärikirja Duodecim
13.8.2014
veritautien erikoislääkäri Jonna Salonen

Anemiassa veren hemoglobiiniarvo (ks. «Hemoglobiini (B-Hb)»1) on normaalia alhaisempi. Anemian nimitys on kansankielellä alhainen hemoglobiini tai matala hemoglobiini. Normaalin hemoglobiinin alaraja on miehillä 134 ja naisilla 117 g/l. Anemia johtuu veren punasolujen vähyydestä tai punasolujen sairaudesta.

Lievään anemiaan voi liittyä väsymystä ja ruumiillinen suorituskyky voi olla heikentynyt, esimerkiksi ei jaksa juosta siten kuin ennen. Vaikean anemian oireita ovat selvä väsymys, huimauksen tunne ja hengenahdistus. Oireet ovat sitä voimakkaammat, mitä vaikeampi anemia on ja mitä nopeammin se on kehittynyt.

Anemia on helppo todeta tutkimalla verinäytteestä perusverenkuva (ks. «Perusverenkuva (B-PVK)»2), jolloin nähdään alentunut hemoglobiiniarvo ja muita muutoksia punasoluissa. Punasolut muodostuvat luuytimessä (ks. kuva «Luuydinsoluja»1), joten tarvittaessa tutkimuksia täydennetään luuydinnäytteellä ja muilla verikokeilla.

Anemia ei ole itsenäinen sairaus vaan oire tai tila, joka voi johtua monesta eri syystä. Kun anemia todetaan, sen syy pitää aina selvittää. Anemian hoito riippuu siitä, mikä on sen aiheuttaja.

Raudanpuuteanemia

Punasolujen hemoglobiinin muodostumiseen tarvitaan rautaa. Raudan puute on yleisin anemian syy. Aikaisemmin raudanpuutteen syynä oli yleensä yksipuolinen, vähän rautaa sisältävä ruokavalio. Nykyään ruokaperäinen raudanpuuteanemia on hyvin harvinainen, koska ravinto on monipuolistunut.

Yleisin syy raudan puutteeseen on verenvuotoon liittyvä suurentunut raudan menetys. Raudanpuute syntyy silloin, jos verta menetetään pitkien aikojen kuluessa. Runsaat kuukautiset 15–50-vuotiailla naisilla voivat johtaa raudan puutteeseen. Muilla sen syynä on lähes aina verenvuoto ruoansulatuskanavassa, yleensä mahalaukussa tai suolistossa.

Raudanpuuteanemiasta on erillinen artikkeli, jossa siitä kerrotaan enemmän, ks. «Raudanpuuteanemia»3.

B12-vitamiinin tai foolihapon puutos

B12-vitamiinia ja foolihappoa tarvitaan punasolujen ja hemoglobiinin muodostumisessa, minkä takia niiden puute johtaa anemiaan. Tässä anemiamuodossa punasolut ja niiden esiasteet luuytimessä ja veressä ovat tavallista suurempia (verenkuvassa suuri MCV-arvo), minkä vuoksi sitä kutsutaan megaloblastiseksi anemiaksi. Yhdeksän kymmenestä megaloblastisesta anemiasta johtuu B12-vitamiinin puutteesta.

Foolihapon puute voi johtua puutteellisesta ravinnosta etenkin alkoholisteilla tai suoliston imeytymishäiriöstä. Raskauden aikana vitamiinin tarve on suurentunut, jolloin foolihapon puute syntyy herkemmin. Tietyt lääkkeet, esimerkiksi epilepsialääkkeet, metotreksaatti ja trimetopriimi, voivat aiheuttaa foolihapon puutetta. Sairaus todetaan mittaamalla verenkuva ja foolihappopitoisuus verinäytteestä. Hoitona on foolihapon nauttiminen tabletteina.

Aiheesta on erillinen artikkeli, ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»4

Punasolujen lisääntynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia)

Punasolujen elinikä on 120 päivää, minkä jälkeen elimistö hajottaa vanhentuneet solut. Luuydin tuottaa jatkuvasti uusia soluja tilalle. Joskus punasolut hajoavat tavallista nopeammin, jolloin tilaa kutsutaan hemolyysiksi. Jos hajoaminen on huomattavasti kiihtynyt, luudin ei pysty tuottaman tarpeeksi punasoluja tilalle ja syntyy hemolyyttinen anemia. Kaikista anemioista kaksi tai kolme sadasta johtuu hemolyysistä.

Hemolyyttisestä anemiasta on erillinen artikkeli, ks. «Punasolujen kiihtynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia)»5.

Vuotoanemia

Runsas verenvuoto johtaa nopeasti anemiaan. Silloin kun kiertävästä verimäärästä on menetetty viidesosa tai enemmän, uhkaa verenpaineen lasku ja sokki, mikä vaatii pikaista hoitoa. Hoitona on verensiirto, joka yleensä toteutetaan antamalla punasoluja laskimoon.

Pitkäaikaiseen sairauteen liittyvä anemia

Hemoglobiiniarvo laskee monissa kroonisissa sairauksissa. Yleisimpiä ovat munuaisen vajaatoiminta (ks. «Krooninen munuaisten vajaatoiminta (uremia)»6), reumasairaudet ja erilaiset muut krooniset tulehdustilat sekä monet syöpämuodot. Näissä luuytimen kyky tuottaa punasoluja on häiriintynyt. Anemia on yleensä lievää mutta joskus niin huomattavaa, että tarvitaan hoitoa. Rautalääkkeet ja vitamiinit eivät anemiaan auta. Munuaisen vajaatoimintaan liittyvään anemiaan käytetään kerran viikossa pistoksena annosteltua erytropoietiinia, joka aktivoi luuytimen punasolujen tuotantoa. Joskus tarvitaan verensiirtoja.

Luuydinsairauteen liittyvä anemia

Koska punasolut muodostuvat luuytimessä, on ymmärrettävää, että luuytimen sairaudet johtavat usein anemiaan. Leukemioissa eli veren valkosolujen syövässä punasolujen tuotanto häiriintyy usein, jolloin seurauksena on myös anemia. (ks. «Leukemia (verisyöpä)»7) Myelodysplastinen oireyhtymä on luuytimen sairaus, jossa kaikkien verisolujen tuotanto on häiriintynyt, mikä johtaa anemiaan (ks. «Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) eli luuytimen kantasolujen erilaistumishäiriö»8). Aplastisessa anemiassa luuytimen solukkuus vähenee siinä määrin, että punasoluja pystytään tuottamaan vain vähän. Näiden tilojen aiheuttajaa ei tunneta. Hoitona on monimutkainen lääkehoito solunsalpaajilla ja muilla lääkkeillä, minkä vuoksi sen suunnitteluun tarvitaan veritautien erikoislääkäriä eli hematologia.

Anemioiden ehkäisy

Raudanpuuteanemiassa, johon liittyy runsaita kuukautisia, anemiaa voidaan ehkäistä ajoittain nautituilla rautalääkkeillä. Tulehduskipulääkkeiden järkevän käytön (ks. artikkeli «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»9) avulla voidaan vähentää mahalaukun verenvuodon vaaraa.

B12-vitamiinin puute tiukan kasviruokavalion yhteydessä voidaan estää käyttämällä B12-vitamiinitabletteja.

Hemolyysiin ja luuydinperäisiin anemioihin ei tunneta ehkäisyä.

Ravinnon mukana saatavan raudan saantisuosituksia sekä ravintoaineiden sisältämiä rautapitoisuuksia voi tutkia Fineli-tietokannasta (ks. «http://www.fineli.fi/component.php?compid=2160&lang=fi»1)

Käytettyjä lähteitä

Vilpo J, Nousainen T. Aikuisten anemian selvittely. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 22.9.2010. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi