Etusivu » Astma

Astma

Lääkärikirja Duodecim
27.2.2018
keuhkosairauksien erikoislääkäri Eija-Riitta Salomaa

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumusta.

Astmaa sairastaa noin 7–10 % väestöstä. Lisäksi arviolta 5 %:lla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Valtaosa astmaa sairastavista potee lievää tautia, joka pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa, ja heillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Aikuisista astmaa sairastavista vain noin 4 % sairastaa todella vaikeaa astmaa, joka pahimmillaan uhkaa henkeä.

Tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa aikuisten ja kouluikäisten astmaa.

Astman oireet ja aiheuttajat

Yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna ovat astman tyypillisiä oireita. Lapsilla oireet ovat samat, mutta lisäksi lapsen kasvu voi hidastua ja hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta.

Oireille on tyypillistä vaihtelevuus: ne voivat vaihdella päivän aikana, ja yöheräämiset sekä aamuoireilu ovat astmaa sairastaville tuttuja. Alkavan astman aiheuttama oireilu on myös usein jaksoittaista, niin että oireisten vaiheiden välissä voi olla pitkiä oireettomia aikoja. Allergisille henkilöille astmaoireita aiheuttavat siitepölyt ja eläinpölyt ja muut hengitysilman epäpuhtaudet. Myös rasitus ja pakkasilma aiheuttavat oireita useimmille astmaa sairastaville. Hengitystieinfektiot ovat kuitenkin ylivoimaisesti tärkein oireiden pahenemisen syy.

Useimmat astmaa sairastavat lapset ovat allergisia jollekin ympäristön hengitettävälle allergeenille. Aikuisilla ei-allerginen on astma yhtä yleinen kuin allerginen astma. Keväällä lepän ja koivun kukinta sekä hienojakoinen katupöly aiheuttavat nuha-silmäoireita ja pahentavat astmaa. Sisäilman pölyt ja saasteet ovat astman kannalta ulkoilman laatua merkittävämpiä. Sisäilmaa huonontavat riittämätön tai huonosti hoidettu ilmanvaihto, siivouksen ja järjestyksen laiminlyöminen, tavarapaljous, sisällä tupakointi, lemmikkieläimet (allergisilla potilailla), kosteusvaurioituneiden materiaalien mikrobikasvu (bakteerit, homesienet) sekä joskus rakennus- ja sisustusmateriaalien kemikaalipäästöt.

Astman toteaminen

Lääkäri haastattelee potilaan oirehistorian selvittämiseksi. Keuhkot, sydän, nenän limakalvo ja iho tarkistetaan.

Potilas seuraa kotona 2 viikon ajan hengityksen toimintaa uloshengityksen huippuvirtausmittarilla aamuin, illoin ja tuntiessaan oireita (PEF-seuranta). Seurannan aikana potilas hengittää avaavaa lääkettä (tavallisesti salbutamoli) peruspuhallusten jälkeen ja mittaa PEF-arvot uudelleen 15 minuutin kuluttua. PEF-seurantalomake ja ohjeet annetaan vastaanotolta tai ne voi tulostaa tästä: «PEF-seurantalomake»1. Tarkempi keuhkojen toiminta mitataan spirometrialla (hengitystilavuuksien mittauslaitteella) ja pienillä lapsilla oskillometrialla (mittaa hengitysteiden virtausvastusta). Jos diagnoosi ei perustutkimuksilla selviä, keuhkoputkiston ahtautumistaipumusta tutkitaan histamiini- tai metakoliinialtistuskokeen avulla. Tarvittaessa tehdään rasituskoe kuntopyörällä, juoksumatolla tai juoksuttamalla potilasta hengästymiseen saakka ulkona tai sisällä. Erityisesti lapsilla vapaa juoksutesti on herkin tapa saada astma esiin.

Allergiaa testataan ihopistokokein (prick-testit) tai määrittämällä verestä allergiavasta-aineita (IgE-vasta-aineet). Astmatulehdusta voidaan tutkia mittaamalla uloshengityksestä typpioksidia.

Astman paraneminen

Lapsuusiän astma paranee usein itsestään, mutta taipumus astmaan ei häviä. Noin puolet lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joissakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen.

Aikuisiässä ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti.

Astma ja muut allergiat

Allerginen astma, allerginen nuha, silmäallergiat ja atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma, joskus nokkosihottuma) liittyvät toisiinsa, koska taustalla on elimistön ominaisuus herkistyä ympäristön allergeeneille. Valtaosalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha (jopa 70–80 %:lla). Allergisen nuhan tehokas hoito on tärkeää myös astman hoitotasapainon kannalta.

Astman ehkäisy

Atooppista ihottumaa (maitorupi, taiveihottuma) ja ruoka-allergiaa sairastavilla pikkulapsilla on suurentunut riski sairastua hengitystieallergiaan. Riskiä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää. Lasta tulisi ruokkia rintamaidolla, ja kiinteät ruoat aloitetaan 4–6 kuukauden ikäisenä. Vanhemmat eivät saisi tupakoida. Pienen lapsen allergian kehittymisen kannalta lemmikkieläinten välttämisestä ei ole hyötyä. Antibioottikuureja ei pidä käyttää alle vuoden ikäiselle lapselle muuten kuin todella tarpeeseen. Rokotukset tulee ottaa ohjelman mukaisesti. Niistä kieltäytyminen ei estä astmaan sairastumista, mutta voi aiheuttaa hengenvaarallisen infektioriskin.

Allerginen nuha on astman riskitekijä. Riskiä vähentävät nuhan hyvä hoito, virusinfektioiden hyvä hoito, tupakoimattomuus, yleiskunnosta huolehtiminen ja lievienkin astmaan viittaavien oireiden aikainen hoito. Siedätyshoito (ks. «Siedätyshoito (hyposensibilointi)»2) saattaa ehkäistä astman puhkeamista.

Herkistymistä ja astman puhkeamista voidaan vähentää seuraavilla toimenpiteillä:

  • Ympäristön ja ravinnon altisteita ei vältetä perusteettomasti (esim. lemmikkieläimiä ei tarvitse välttää varmuuden vuoksi ja kaikkia ruokia voi syödä, ellei nimenomaan jokin ruoka-aine aiheuta voimakkaita oireita ja sen välttämisestä on sovittu lääkärin kanssa).
  • Luontaista immuniteettia vahvistetaan lisäämällä yhteyttä luontoon (esim. liikunta ja harrastukset erilaisissa luontoympäristöissä, leiritoiminta, puutarhanhoito, lähiruoka).
  • Säännöllinen liikunta vahvistaa immuniteettia.
  • Kasvis-, juures-, hedelmä- ja marjapitoinen ravinto vahvistaa immuniteettia.
  • Valtaosa mikrobeista on hyödyllisiä ja turvaa terveyttä. Antibiootteja käytetään vain hyvin perustein.
  • Luontaista immuniteettia voi lievästi vahvistaa probioottisilla mikrobeilla (esim. maitohappobakteereita sisältävät elintarvikkeet ja muut valmisteet).

Astman hoito

Astman hoidosta on erillinen artikkeli: ks. «Astman hoito»3.

Astma ja raskaus

Astma ei ole este raskaudelle. Astmaoireet usein vähenevät raskauden aikana, mutta voivat joskus myös pahentua. Astmalääkkeitä (myös hengitettävää kortisonia) käytetään lääkärin ohjeiden mukaan, eivätkä ne ole vaaraksi sikiölle.

Ammatinvalinta

Astma tai allergia ei rajoita ammatinvalintaa kuin poikkeustapauksissa. Lievä astma, joka pysyy tasapainossa kohtuullisella lääkityksellä, ei ole missään ammatissa toimimisen este, mutta astmaa ja allergista nuhaa sairastavat sopivat huonosti työhön, jossa altistutaan merkittävästi hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai suoranaisille allergeeneille. Riskiammatteja ovat sellaiset, joissa altistutaan jauhopölyille (leipomot) tai eläinpölyille (karjan- ja eläintenhoitotyöt), tekstiilityöt ja parturi-kampaajan työ. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ tai jatkuva työskentely kylmässä tai pölyssä. Lisätietoa on Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: ks. «https://www.ttl.fi/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-astma/»1.

Lisätietoa astmasta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: «Astma»5

Käytettyjä lähteitä

Kauppi P. Astma: oireet ja diagnostiikka. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.5.2016 «/xmedia/duo/duo13304.pdf»2.