Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Eteisvärinä (flimmeri)

Lääkärikirja Duodecim
17.8.2014
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinän lääketieteellinen diagnoosi on fibrillatio atriorum, mutta lääkärislangissa sitä nimitetään flimmeriksi.

Eteisvärinässä eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan eri kohdat supistelevat eri tahdissa, eteiset ikään kuin värisevät. Sähköimpulssit kulkeutuvat sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, minkä vuoksi syke on epäsäännöllinen ja epätasainen. Tämän vuoksi eteisvärinässä digitaaliset kotiverenpainemittarit antavat usein vääriä painearvoja tai ilmoittavat rytmihäiriöstä.

Eteisvärinä yleistyy iän mukana, yli 75-vuotiaista yksi kymmenestä sairastaa sitä kohtauksittain tai pysyvästi. Eteislepatus on hoitoperiaatteiltaan eteisvärinän kaltainen. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa vaaralliseen kammiovärinään, eikä se siihen myöskään johda.

Eteisvärinässä sydämen pumppausteho hieman heikkenee, mutta sykkeen hidastuessa alle 100/min, se ei paljoa haittaa tavallista liikuntaa eikä muutakaan normaalia elämää. Suurin vaara ovat verihyytymät, joita etenkin suuren riskin potilaille syntyy herkästi sydämen eteisiin. Sieltä ne voivat lähteä liikkeelle ja aiheuttaa aivohalvauksia (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1). Veritulppien muodostusta estetään antikoagulaatio- eli verenohennuslääkkeillä (Marevan, ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»2).

Syyt

Osalla eteisvärinäpotilaista sydämestä ei löydy mitään muuta vikaa. Useimmiten taustalla on jonkinasteinen sydänsairaus tai riskitekijä. Taustalla oleva sairaus on usein korkeaan verenpaineeseen, läppävikaan, sepelvaltimotautiin tai sydäninfarktiin liittyvä laajentunut sydän. Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa tervesydämiselle eteisvärinäkohtauksen. Joskus taustalla on kilpirauhasen liikatoiminta.

Oireet

Oireet eteisvärinässä vaihtelevat suuresti. Jotkut eivät lainkaan huomaa rytmin epäsäännöllisyyttä, vaan rytmihäiriö todetaan lääkärissä sattumalta. Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan. Ensimmäisellä kerralla eteisvärinä ymmärrettävästi pelästyttää, vaikka ei olekaan välittömästi vaarallinen rytmihäiriö.

Usein eteisvärinän syke on alkuun tiheä, jolloin oireena on ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä voi olla kohtauksittainen jolloin se on usein nopea ja häiritsevä. Jatkuessaan pitempään rytmi hidastuu. Eteisvärinän liian tiheää sykettä voidaan hidastaa lääkkeillä, jolloin oireet vähenevät.

Aivohalvausvaara

Pelätyin eteisvärinän seuraus on verihyytymän muodostuminen värisevään sydämen vasempaan eteiseen. Hyytymä lähtee eteisestä helposti liikkeelle ja kulkeutuu veren mukana pahimmassa tapauksessa aivovaltimoihin. Seurauksena on usein vaikea aivohalvaus. Tämän takia varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettään silloin tällöin, ainakin kerran kuukaudessa, ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla, jotta mahdollinen eteisvärinärytmihäiriö voitaisiin tunnistaa ajoissa.

Ilman verenohennushoitoa keskimäärin viisi sadasta eteisvärinäpotilaasta saisi vuoden aikana aivoverenkiertohäiriön. Riski voi olla tätä pienempi tai suurempi (2–10 sadasta) riippuen taustalla olevan sydäntaudin laadusta. Riskiä lisäävät sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes, korkea ikä ja muut verisuonisairaudet.

Verihyytymän muodostumista voidaan ratkaisevasti vähentää antikoagulaatiohoidolla (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»2), joka vähentää veren hyytymistaipumusta. Aivohalvausriskin suuruus on tärkeä tietää, jos ohennushoitoa jostain syytä tauotetaan. Myös vuotoriski täytyy arvioida päätettäessä verenohennushoidosta. Vuotojen vaara lisääntyy esimerkiksi, jos on taipumusta kaatuiluun.

Eteisvärinän hoito

Tuore eteisvärinä pyritään yleensä palauttamaan normaaliksi rytminsiirrolla ainakin kerran. Tavallisesti rytmi käännetään sähköisesti lyhyessä nukutuksessa. Myös lääkkeillä voidaan rytmi usein palauttaa. Yleensä normaali rytmi palautuu helposti, mutta eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Sydämen ultraäänitutkimus on tärkeä sekä ennusteen arvioinnissa että hoidon suunnittelussa (ks. «Eteisvärinä»3).

Rytminsiirron jälkeen normaali rytmi pyritään säilyttämään beetasalpaajalla tai muilla rytmihäiriölääkkeillä. Yleisimmin käytettyjä ovat flekainidi (Tambocor) ja dronedaroni (Multaq), joskus amiodaroni (Cordarone) tai propafenoni (Rytmonorm). Näillä varsinaisilla rytmihäiriölääkkeillä on haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Lääkkeet eivät ole kovin tehokkaita eteisvärinän estämisessä. Näin ollen kohtauksittainen eteisvärinä useimmiten muuttuu vuosien kuluessa pysyväksi. Tämän takia ikäihmisten rauhallista eteisvärinää ei aina edes yritetä kääntää.

Toistuvat eteisvärinäkohtaukset, jotka menevät ohi itsestään tai lääkkeillä, on usein kiusallinen vaiva, kiusallisempi kuin pysyväksi muuttunut eteisvärinä. Potilaat joutuvat käymään paljon ensiapupolinikalla, koska sydämen rytmi on usein kiusallisen nopea. Usein eteisvärinäpotilaat tottuvat rytmihäiriökohtauksiin ja oppivat, ettei heti tarvitse lähteä sairaalan ensiapuun, jos yleiskunto säilyy hyvänä. Kuitenkin, jos eteisvärinä kestää yli vuorokauden, on syytä lähteä hoitopaikkaan, jossa värinärytmiä hidastetaan tai käännetään normaaliksi rytmiksi. Tällöinkin rytmi voidaan kääntää normaaliksi vain, jos verenohennushoito on ollut vähintään kuukauden ajan ns. hoitoalueella. Toistuvista itsealkuisista kohtauksista kärsiville on helpotus, jos eteisvärinä jää pysyväksi, jolloin rytmihäirökohtaukset jäävät pois.

Eteisvärinä voidaan jopa parantaa katetriablaatiolla. Se on toimenpide, jossa hereillä olevalle potilaalle asennetaan paikallispuudutuksessa verisuonia pitkin sydämen eteiseen katetri, jolla rytmihäiriön aiheuttavat solut eristetään sähköisesti. Tämä toimenpide onnistuu parhaiten niillä potilailla, joilla eteisvärinää on vain kohtauksina, ja joiden sydän on muutoin terve. Ääritapauksissa eteisvärinää on mahdollista hoitaa katkaisemalla sydämen eteisten ja kammioiden välinen yhteys ja asettamalla sydämen tahdistin, jolla rytmi säädetään sopivaksi.

Jos eteisvärinä toistuvasti uusiutuu rytminsiirtojen jälkeen, niitä ei kannata jatkaa. Tällöin eteisvärinärytmi jää pysyväksi, mikä on usein helpotus toistuvista rytmihäiriökohtauksista kärsineelle potilaalle. Pysyvässä eteisvärinässä leposyke säädetään lääkkeillä sopivaksi 60–80 minuutissa.

Verenohennushoito eteisvärinässä

Useimmille yli 65-vuotiaille ja kaikille yli 75-vuotiaille potilaille joilla on pysyvä eteisvärinä tai yksikin eteisvärinäkohtaus, aloitetaan verenohennushoito eli antikoagulaatio-hoito, mikäli hoidolle ei ole vasta-aihetta ja potilas on suostuvainen. Myös nuoremmille eteisvärinäpotilaille aloitetaan verenohennushoito, jos heillä on lisäksi muu sairaus sydämessä, kohonnut lääkehoitoa vaativa verenpaine tai ollut aivoverenkiertohäiriöitä aikaisemmin. Siinä käytetään kahdenlaisia lääkkeitä (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»2). Jo pitkään käytetyssä varfariini-hoidossa (Marevan-hoidossa) lääkeannos säädetään INR-laboratoriokokeen avulla sopivaksi ja hoidon toteutumista seurataan säännöllisillä laboratoriokäynneillä tai INR-kotimittauksilla. Uusilla lääkkeillä ((dabigatraani, rivaroksabaani ja apoksabaani) hyytymisen estoteho on samaan luokkaa kuin varfariinilla (Marevanilla) eikä laboratoriomittauksia tarvita. Mutta näitäkin lääkkeitä käytettäessä vuotovaaraa aiheuttavat riskitekijät ja erityisesti munuaisten toimintakyky pitää arvioida jo ennen hoidon aloitusta.

Jos varfariini-hoito (Marevan-hoito) toteutuu hyvin, sitä voidaan turvallisesti jatkaa eikä uusiin lääkkeisiin ole syytä siirtyä. Jos varfariini-hoidon aikana INR-arvo pyrkii jatkuvasti heittelehtimään tai sen toteutuksessa on muita ongelmia, yleensä uusiin lääkkeisiin siirtyminen on aiheellista. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tekemä varfariini-hoidon ja dabigatraani-hoidon vertailu, ks. «http://www.fimea.fi/download/22097_Potilastiivistelma_dabi_Fimea_4_2012_FIN.pdf»1.

Sepelvaltimo- ja aivoverenkiertohäiriöpotilailla käytössä oleva asetyylisalisyylihappo "sydänaspiriini" tavallisesti lopetetaan, kun eteisvärinän takia aloitetaan verenohennushoito. Pallolaajennuspotilaan antikoagulaatiolääkitystä ei yleensä keskeytetä, vaan sen lisäksi annetaan ainakin jonkin aikaa lisäksi muuta sepelvaltimotukosta estävää lääkettä.

Ennuste

Asianmukaisesti hoidettu pysyvä eteisvärinä ei merkittävästi lisää kuolleisuutta, ja sen kanssa tullaan yleensä hyvin toimeen. Eteisvärinällä on taipumus iän myötä hidastua, jolloin rytmiä hidastavaa lääkettä vähennetään tai se lopetetaan. Suomessa on kymmenillä tuhansilla ihmisillä pysyvä eteisvärinärytmi ja sen ohella Marevan-hoito tai uudempi verenohennushoito, joista huolimatta he viettävät kutakuinkin normaalia elämää.

Ehkäisy

Koska eteisvärinä syntyy yleensä eri tavoin vaurioituneeseen sydämeen, ehkäisemällä sydäntauteja ehkäistään samalla etesivärinää. Yleisimpiä sydäntauteja voidaan ehkäistä kohonneen verenpaineen tehokkaalla hoidolla (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»4), sepelvaltimotaudin ehkäisyllä (ks. «Sepelvaltimotauti»5) ja sydämen läppävikojen hoidolla (ks. «Sydämen läppäviat»6).

Jos alkoholin käyttö on runsasta, sen vähentämisellä voidaan suuresti vähentää eteisvärinän vaaraa.

Käytettyjä lähteitä

Pekka Raatikainen. Eteisvärinän hoitolinjan valinta - sykkeen vai rytmin hallinta. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 27.5.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Pekka Raatikainen. Eteisvärinän estohoito. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 27.5.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Pekka Raatikainen. Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 18.5.2012. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Eteisvärinän käypä hoito -suositus 14.2.2014, Duodecim, ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50036»2.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi