Etusivu » Fibromyalgia

Fibromyalgia

Lääkärikirja Duodecim
20.9.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Fibromyalgiassa esiintyy kipuja eri puolilla kehoa, väsymystä ja muita oireita. Väestöstä noin 2–4 sadasta sairastaa sitä, mutta vain osalla oireet ovat niin voimakkaat, että tarvitaan lääkärin apua. 80–90 % potilaista on naisia. Iän mittaan fibromyalgian mahdollisuus kasvaa; tavallisimmin se todetaan 30–50 vuoden iässä.

Fibromyalgian syyt

Fibromyalgiapotilailla kivun kokeminen on poikkeava, mikä todennäköisesti johtuu keskushermoston häiriöstä. Sairauteen liittyy alentunut kipukynnys, jonka ajatellaan johtuvan hermoston kipuratojen poikkeavasta toiminnasta. Fibromyalgiassa samanlainen ärsyke aiheuttaa voimakkaamman kivun tunteen kuin muilla. Kyseessä on eräänlainen aivojen "kiputermostaatin" säätelyhäiriö. Aivokuvauksissa on todettu fibromyalgia-potilaiden kipouja säätelevien keskusten aktivoituvan paljon vähäisemmästä ärsykkeestä kuin muilla.

Sairauden perussyytä ei tunneta. Siihen altistavia "kuormitustekijöitä" tunnetaan useita: jossain päin kehoa ilmenevät krooniset kiputilat, heikkolaatuinen uni, ylipaino, vähäinen liikunta, henkinen stressi ja toivottomuus. Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressirektio kuormitustekijöiden kasautumiselle.

Fibromyalgian oireet

Melko usein kipu- ja uupumusoireet alkavat melko nopeasti. Monet potilaat voivat osoittaa hetken, jolloin vaivat alkoivat. Oireiden taustalla on usein laukaisevia tekijöitä, esimerkiksi vakava sairastuminen, työssä raskas vaihe tai vaikea psyykkinen rasittuminen.

Fibromyalgiassa jatkuvaa kipua tuntuu laajasti. Taudin määritelmään kuuluu, että kipua tuntuu molemmilla puolilla kehoa ja sekä vyötärön ylä- että alapuolella. Kivun paikka ja laatu voivat muuttua selittämättömästi. Kipu on usein kolottavaa, mutta tuntuu ajoittain repivänä, polttavana tai vihlovana. Sairauteen kuuluvat painoarat kohdat eri puolilla kehoa, esimerkiksi niskassa, selässä, pakaroissa ja lantion alueella.

Sairauteen voi liittyä aamulla alkava ja koko päivän kestävä uupumus. Yöuni on katkeilevaa eikä tuo virkistystä. Oireet voivat vaihdella ulkoisten tekijöiden, esimerkiksi säätilan, saunomisen tai stressin, vaikutuksesta.

Lisäksi voi esiintyä vaihtelevasti monia muita oireita, kuten turvotuksen tunnetta, puutumista ja pistelyä, päänsärkyä, vatsaoireita, sydänoireita, keskittymisvaikeutta ja masentuneisuutta. Sairaus on pitkäaikainen eli krooninen, mutta sen oireita voidaan hoidolla lievittää.

Fibromyalgian toteamiseksi ei ole mitään laboratoriokoetta. Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja siihen, ettei muita sairauksia löydy oireiden aiheuttajaksi.

Fibromyalgian itsehoito

Fibromyalgian oireita voidaan huomattavasti vähentää liikunnalla, laihduttamalla ja parantamalla yöunta.

Liikunta. Useissa tutkimuksissa on liikunnan todettu selvästi vähentävän fibromyalgian oireita. Sekä tavallisen kuntoliikunnan että lihasharjoittelun on havaittu vaikuttavan. Kuntoliikunnan vaikutus fibromyalgiaan: ks. kuva «Liikunta fibromyalgiassa»1.

Liikunta aloitetaan varovasti, alussa vain muutama minuutti kerrallaan. Viikkojen ja kuukausien aikana liikunnan kestoa lisätään. Tavoitteena on liikkua noin puoli tuntia kerrallaan. Liikunnan aikana voi lievästi hikoilla ja hengästyä, mutta voimakkaampaa rasittumista vältetään. Aluksi viikon parin aikana liikunta saattaa joskus väliaikaisesti pahentaa oireita, mutta liikunnan jatkuessa ne vähenevät. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely tai sauvakävely, kuntopyörä, uinti ja muu vesiliikunta, hiihto ja kevyt kuntosaliharjoittelu. Liikuntaa pitää harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa, jotta se tehoaisi.

Taiji-voimistelun on tutkimuksessa todettu selvästi lievittävän fibromyalgian oireita. Taijissa yhdistetään mietiskely hitaaseen, rauhalliseen liikehdintään ja syvään hengitykseen ja rentoutumiseen. Koehenkilöt harrastivat lajia taiji-mestarin johdolla tunnin kaksi kertaa viikossa 12 viikon ajan. Vielä puolen vuoden kuluttua taiji-ryhmällä oireet olivat lievemmät kuin vertailuryhmällä.

Laihduttaminen. Ylipainoisilla fibromyalgia-potilailla laihduttamisen on todettu huomattavasti lievittävän oireita. Vertailupotilaisiin verrattuna laihtuneilla oli vähemmän kipuja, parempi unen laatu ja kohentunut mieliala. Painon lasku vähensi tulehdusaineiden pitoisuuksia, mikä osittain selittänee tuloksen. Ks. myös Reumaliiton sivusto Fibromyalgia ja ravinto «https://www.reumaliitto.fi/fi/fibromyalgia-ja-ravinto»1.

Hyvä uni. Fibromyalgiassa yöuni on huonoa eikä virkistä normaalin unen tapaan. Yöunta parannetaan vähentämällä sitä haittaavia häiriötekijöitä: kahvia ja muita piristeitä sekä alkoholia vältetään, makuuhuone pimennetään, vältetään melua, kiinnitetään huomiota vuoteen ja tyynyn laatuun jne.

Fibromyalgian hoidossa usko omaan pystyvyyteen on tarpeen. Siinä auttaa tuki hoitohenkilökunnalta ja läheisiltä. Tärkeää on tietää, että kipu ei ole selittämätön ja hallitsematon ilmiö, jolle ei voi mitään. Kipu johtuu hermoratojen reagoinnista, johon voidaan vaikuttaa liikunnalla, kuntoutuksella ja lääkkeillä.

Tulehduskipulääkkeet (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, diklofenaakki ja naprokseeni) eivät tehoa fibromyalgiaan.

Fibromyalgian lääkehoito

Lääkkeillä ei voida korvata yllämainittuja itse toteutettuja hoitotoimia, mutta niillä voidaan lievittää vaivoja. Jos itsehoito ei tehoa riittävästi, voidaan käyttää iltaisin masennuslääkkeisiin kuuluvaa amitriptyliiniä, jonka on todettu lievittävän fibromyalgian oireita. Myös uudemmat masennuslääkkeet saattavat auttaa. Tulehduskipulääkkeet (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1) tai lihaksia rentouttavat lihasrelaksanttilääkkeet eivät tehoa.

Hankalassa fibromyalgiassa potilaalle laaditaan kuntoutusohjelma, johon kuuluu liikuntaa, rentoutusta, mahdollisesti psykoterapiaa ja tarvittaessa lääkehoitoa.

Fibromyalgian ehkäisy

Vaaraa sairastua fibromyalgiaan voidaan vähentää "kuormitustekijöitä" vähentämällä, kuten ehkäisemällä painonnousua, parantamalla yöunta ja harrastamalla liikuntaa.

Käytettyjä lähteitä

Mali M, Hannonen P. Fibromyalgia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.6.2016.

Mali M. Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Suomen lääkärilehti 2016;71:1371-4.

Hannonen P. Fibromyalgia. Kirjassa: Martio J, Karjalainen A, Kauppi M, Kukkurainen ML, Kyngäs H. Reuma. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 415-428.

Kivikoski L,Hannonen P. Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Suomen Lääkärilehti 2013;68:1409-1415.

Zhang F, Wu Y. A randomized trial of tai chi for fibromyalgia. N Engl J Med 2010;363(23):2265-6; author reply 2266-7. «PMID: 21121850»PubMed

Senna MK, Sallam RA, Ashour HS ym. Effect of weight reduction on the quality of life in obese patients with fibromyalgia syndrome: a randomized controlled trial. Clin Rheumatol 2012;31(11):1591-7. «PMID: 22948223»PubMed