Etusivu » Haimatulehdus

Haimatulehdus

Lääkärikirja Duodecim
29.3.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Haimatulehdus on vakava sairaus, joka hoidetaan sairaalassa. Vuosittain siihen sairastuu Suomessa 4 000–5 000 henkeä.

Haimatulehduksen syyt

Kymmenestä haimatulehduksesta seitsemän on runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia. Alkoholin suurkuluttajista noin joka kymmenes sairastuu äkilliseen haimatulehdukseen. Tarkkaan ei tiedetä, miksi vain osa sairastuu. Lihavuus ja tupakointi lisäävät riskiä haimatulehdukseen, mutta mukana on ilmeisesti muitakin, toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä.

Haimatulehduksen toiseksi tärkein aiheuttaja ovat sappikivet. Noin kaksi kymmenestä haimatulehduksesta on niiden aiheuttamia.

Haiman tulehdus on kudoksiin valuneen haimanesteen aiheuttamaa tulehdusreaktiota eikä bakteerien aiheuttamaa.

Haimatulehduksen oireet

Haimatulehdus liittyy siis usein, mutta ei aina, rajuun alkoholinkäyttöön. Oireena on voimakas vyömäinen ylävatsakipu, joka usein säteilee selkään. Yleensä on pahoinvointia ja oksennuksia. Oireet jatkuvat useita päiviä. Usein oireet hiljalleen väistyvät itsellään. Joskus haimatulehdus pahenee päivien mittaan, jolloin yleistila laskee ja voi esiintyä kuumetta ja muita oireita.

Haimatulehduksen hoito

Edellä kuvatut oireet ovat yksi äkillisen vatsakivun eli "akuutin vatsan" (ks. «Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa)»1) ilmentymä, jonka yhteydessä pitää hakeutua päivystävään lääkäriin.

Haimatulehdus voidaan todeta yksinkertaisilla veri- ja virtsatutkimuksilla. Tarkemmin haiman tilaa voidaan selvittää tietokonekerroskuvauksella. Kun diagnoosi varmistuu, potilas kuuluu sairaalahoitoon, vaikka tauti olisi lievää laatua.

Alkoholiin liittyvää lievää haimatulehdusta hoidetaan nestehoidolla ja kipulääkkeillä. Tilaa seurataan tarkasti, jotta tautiin joskus liittyvä pahenemisvaihe havaitaan ajoissa. Useimmiten lievä haimatulehdus paranee viikossa parissa.

Joskus sairaus pahenee ja syntyy haimakudoksen kuolio. Tällöin tulehdus ei yleensä parane ilman leikkausta, jossa poistetaan sairasta haimakudosta. Jos haimatulehdus johtuu yhteisen sappi- ja haimatiehyen tukkivasta sappikivestä, hoitona on pikainen leikkaus, jossa poistetaan ongelmat aiheuttanut kivi.

Haimatulehdus on vakava sairaus, johon sadasta sairastuneesta 2–3 kuolee. Todetun haimatulehduksen jälkeen sairaudella on taipumus uusia. Alkoholin välttäminen on tärkein toimenpide uusien tulehdusten estämiseksi.

Krooninen haimatulehdus

Toistuvat haimatulehdukset voivat aiheuttaa pitkittyneen eli kroonisen haimatulehduksen. Se syntyy useimmiten jatkuvasti runsaasti alkoholia käyttäville henkilöille. Krooniseen haimatulehdukseen liittyy toistuvia ylävatsakipuja, ja ajan mittaan kehittyy haiman toiminnan vajausta (ks. «Haiman vajaatoiminta»2). Seurauksena on diabeteksen puhkeaminen, koska haimassa olevien solusaarekkeiden kyky tuottaa insuliinia heikkenee. Haiman ruoansulatusentsyymien tuoton loppuminen johtaa ruoka-aineiden imeytymisen häiriöihin, joista voi seurata laihtumista, ripulia ja puutostauteja.

Haimatulehduksen ehkäisy

Suurin osa haimatulehduksista voidaan ehkäistä välttämällä rajua alkoholinkäyttöä. Kohtuukäyttö (1–2 alkoholiannosta päivässä) ei lisää haimatulehduksen vaaraa, mutta jos on kerran sairastanut haimatulehduksen, tämäkin määrä saattaa lisätä uusintatulehduksen riskiä.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecim: ks. «Haiman vajaatoiminta»2.

Käytettyjä lähteitä

Puolakkainen P. Akuutti haimatulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 07.6.2016.

Puolakkainen P. Krooninen haimatulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 07.6.2016.

Puolakkainen P, Kylänpää L. Akuutin haimatulehduksen etiologia. Duodecim 2016;132:1773-1779. «/xmedia/duo/duo13328.pdf»1