Etusivu » Haimatulehdus

Haimatulehdus

Lääkärikirja Duodecim
29.3.2016
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Haimatulehdus on vakava sairaus, joka hoidetaan sairaalassa. Vuosittain siihen sairastuu Suomessa 4000 - 5000 henkeä.

Haimatulehduksen syyt

Kymmenestä haimatulehduksesta seitsemän on runsaan alkoholinkäytön aiheuttamaa. Alkoholin suurkuluttajista noin joka kymmenes sairastuu äkilliseen haimatulehdukseen. Tarkkaan ei tiedetä, miksi vain osa sairastuu. Lihavuus ja tupakointi lisää riskiä haimatulehdukseen, mutta mukana on ilmisesti muitakin, toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä.

Haimatulehduksen toiseksi tärkein aiheuttaja on sappikivet. Noin kaksi kymmenestä haimatulehduksesta on niiden aiheuttama.

Haiman tulehdus on kudoksiin valuneen haimanesteen aiheuttamaa tulehdusreaktiota eikä bakteerien aiheuttamaa.

Haimatulehduksen oireet

Haimatulehdus liittyy siis usein, mutta ei aina, rajuun alkoholinkäyttöön. Oireena on voimakas vyömäinen ylävatsakipu, joka usein säteilee selkään. Yleensä on pahoinvointia ja oksennuksia. Oireet jatkuvat useita päiviä. Usein oireet hiljalleen väistyvät itsellään. Joskus haimatulehdus pahenee päivien mittaan, jolloin yleistila laskee, voi esiintyä kuumetta ja muita oireita.

Haimatulehduksen hoito

Edellä kuvatut oireet ovat yksi äkillisen vatsakivun eli "akuutin vatsan" (ks. «Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa)»1) ilmentymä, jonka yhteydessä pitää hakeutua päivystävään lääkäriin.

Haimatulehdus voidaan todeta yksinkertaisilla veri- ja virtsatutkimuksilla. Tarkemmin haiman tilaa voidaan selvittää tietokonekerroskuvauksella. Kun diagnoosi varmistuu, potilas kuuluu sairaalahoitoon, vaikka tauti olisi lievää laatua.

Alkoholiin liittyvää lievää haimatulehdusta hoidetaan nestehoidolla ja kipulääkkeillä. Tilaa seurataan tarkasti, jotta tautiin joskus liittyvä pahenemisvaihe havaitaan ajoissa. Useimmiten lievä haimatulehdus paranee viikossa parissa.

Joskus sairaus pahenee ja syntyy haimakudoksen kuolio. Tällöin tulehdus ei yleensä parane ilman leikkausta, jossa poistetaan sairasta haimakudosta. Jos haimatulehdus johtuu yhteisen sappi- ja haimatiehyen tukkivasta sappikivestä, hoitona on pikainen leikkaus, jossa poistetaan ongelmat aiheuttanut kivi.

Haimatulehdus on vakava sairaus, johon sadasta sairastuneesta 2–3 kuolee. Todetun haimatulehduksen jälkeen sairaudella on taipumus uusia. Alkoholin välttäminen on tärkein toimenpide uusien tulehdusten estämiseksi.

Krooninen haimatulehdus

Toistuvat haimatulehdukset voivat aiheuttaa pitkittyneen eli kroonisen haimatulehduksen. Se syntyy useimmiten jatkuvasti runsaasti alkoholia käyttäville henkilöille. Krooniseen haimatulehduksen liittyy toistuvia ylävatsakipuja ja ajan mittaan kehittyy haiman toiminnan vajausta (ks. «Haiman vajaatoiminta»2). Seurauksena on sokeritaudin puhkeaminen, koska haimassa olevien solusaarekkeiden kyky tuottaa insuliinia heikkenee. Haiman ruuansulatusentsyymien tuoton loppuminen johtaa ruoka-aineiden imeytymisen häiriöihin, joista voi seurata laihtumista, ripulia ja puutostauteja.

Haimatulehduksen ehkäisy

Suurin osa haimatulehduksista voidaan ehkäistä välttämällä rajua alkoholinkäyttöä. Kohtuukäyttö (1–2 alkoholiannosta päivässä) ei lisää haimatulehduksen vaaraa, mutta jos on kerran sairastanut haimatulehduksen, tämäkin määrä saattaa lisätä uusintatulehduksen riskiä.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecim, ks. «Haiman vajaatoiminta»2.

Käytettyjä lähteitä

Puolakkainen P. Akuutti haimatulehdus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 07.6.2016. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Puolakkainen P. Krooninen haimatulehdus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 07.6.2016. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Puolakkainen P, Kylänpää L. Akuutin haimatulehduksen etiologia. Duodecim 2016;132:1773-1779.