Etusivu » Halvaus

Halvaus

Lääkärikirja Duodecim
29.10.2016
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Mitä halvaus on?

Halvauksella tarkoitetaan jonkin liikehermotoiminnan lamaantumista ja siitä johtuvaa lihasten toiminnan heikentymistä. Tällöin yleensä joko ylä- tai alaraajan tai molempien samanpuolisten raajojen toiminta heikentyy. Halvauksia voi kuitenkin esiintyä myös esim. silmän liikuttajalihaksissa, kasvolihaksissa, nielussa ja ei-tahdonalaisissa lihaksissa.

Aivohalvaukseen voi liittyä muitakin oireita, esimerkiksi tunto-, näkö- ja puhehäiriöitä sekä huimausta ja sekavuutta. Ainoina oireina esiintyessään näitä oireita ei kuitenkaan kutsuta halvaukseksi, vaikka ne voivatkin olla osana aivohalvausoireistoa.

Halvausten syyt

Halvaukset syntyvät, kun hermotustoiminta häiriintyy tai loppuu kokonaan jossakin osassa lihaksistoa. Useimmiten halvauksesta puhutaan, kun jokin keskushermoston eli aivojen tai selkäytimen alue vaurioituu. Tällöin halvaantuu se kehon osa, jonka hermottamisesta vahingoittunut keskushermoston alue on huolehtinut. Halvaus voi kuitenkin johtua myös ääreishermon tai selkäytimestä ulos tulevien hermojuurten vauriosta tai sairauksista (ks. «Polyradikuliitti eli hermojuuritulehdus (Guillain-Barrén oireyhtymä)»1)

Aivohalvauksessa (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»2) aivojen verenkiertohäiriö vahingoittaa tavallisesti aivojen toista puoliskoa, jolloin halvausoireet hermoratojen risteämisen vuoksi ilmenevät yleensä vastakkaisella puolella kehoa. Kaikkein yleisin halvaustyyppi vaikuttaa toiseen yläraajaan ja samanpuoleiseen kasvojen alaosan lihaksistoon.

Halvauksia voi syntyä myös ääreishermojen häiriöiden johdosta (ks. «Ääreishermojen sairaudet»3). Tällöin halvaus on paikallinen ja koskee vain sitä aluetta, jonka toiminnasta kyseinen hermo huolehtii. Esimerkkejä ovat kasvohermon halvaus (ks. «Kasvohalvaus (Bellin pareesi)»4), jossa toisen puolen kasvolihakset halvaantuvat, ja nikamavälilevyn pullistuman aiheuttama iskiashermojuuren tavallista vaikeampi puristus (ks. «Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma»5), jolloin jokin alaraajan toiminto voi halvaantua. Joskus ääreishermoston toiminta voi häiriintyä jonkin yleissairauden seurauksena niin, että halvauksia esiintyy laajasti eri puolilla kehoa.

Joskus halvauksen syynä on aivokasvain (ks. «Keskushermoston kasvaimia»6) tai MS-tauti (ks. «MS-tauti (multippeliskleroosi)»7), jolloin halvauksen paikka ja laatu riippuu kokonaan siitä, millä aivojen alueella muutoksia on. Täydellisessä selkäydinvammassa tai -sairaudessa, jolloin koko selkäytimen ala tietyllä tasolla on vaurioitunut, hermoyhteys vaurion kohdasta alaspäin katkeaa kokonaan. Tällöin syntyy molempien alaraajojen halvaus (vaurio rintarangan alueella) tai kaikkien neljän raajan halvaus (vaurio kaularangan alueella). Myös osittaisia, vain tiettyjä selkäytimen alueita vaurioittavia vammoja ja sairauksia esiintyy. Tuolloin oirekuva riippuu vaurion tarkasta sijainnista.

Halvausten oireet

Oireet riippuvat siitä, mikä halvauksen aiheuttaa. Yleisin oire on lihasvoiman heikentyminen yhdestä tai useammasta raajasta osittain tai kokonaan. Aivoverenkiertohäiriöissä esiintyy usein myös muita oireita: tuntohäiriöitä halvaantuneella alueella, puheen tuoton häiriöitä, afasiaa (ks. «Afasia (aivolähtöinen puhehäiriö)»8) eli sanojen löytymis- tai ymmärtämisvaikeutta sekä näköhäiriöitä, kuten puuttuvia alueita näkökentässä. Oireina voi olla myös niin sanottuja neuropsykologisia häiriöitä, esimerkiksi muisti- ja hahmottamishäiriöitä.

Aivoverenkiertohäiriöissä tai selkäytimen vammoissa ei läheskään aina esiinny kipua, mutta ääreishermon vauriossa voi tuntua paikallista kovaakin kipua jo ennen halvausoireita.

Aivoverenkiertohäiriöstä johtuva halvaus syntyy yleensä äkisti. Esimerkiksi aamulla herätessä huomaa, että toinen käsi ei toimi ja suupieli roikkuu. Aivokasvaimissa halvausoireet kehittyvät tavallisesti vähitellen ja asteittain. MS-taudissa puolestaan voi ilmaantua halvausoireita, jotka muutaman viikon kuluttua taas väistyvät, ja vointi palautuu täysin normaaliksi.

Milloin hoitoon

Pääsääntö on, että heti, kun huomaa itsessään jonkin äkillisen halvausoireen, on kiirehdittävä välittömästi lääkäriin. Erityisesti, jos ilmaantuu äkillinen toispuolinen lihasheikkous kasvoille ja/tai raajoihin, puhehäiriö, nielemishäiriö tai toisen silmän näön pimentyminen ohimenevänäkin, on vuorokaudenajasta riippumatta hakeuduttava nopeasti lähimpään sairaalaan hoitoon.

Aina oireet eivät ole selvät, vaan voi esiintyä esimerkiksi lievä ja ohimenevä lihasheikkous tai puhehäiriö. Sen syynä on yleensä ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö (ks. «Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)»9). Tällöinkin on syytä hakeutua nopeasti päivystykseen lääkärin tutkittavaksi.

Halvausten hoito

Halvauksen hoito riippuu kokonaan siitä, mikä sen on aiheuttanut. Hoidoista kerrotaan tarkemmin näiden sairauksien kohdalla.

Käytettyjä lähteitä

Atula S. Lihasheikkous ja halvausoire. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.6.2016.

Setälä K. Neurologisia silmäoireita. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.4.2016.