Etusivu » Hengenahdistus

Hengenahdistus

Lääkärikirja Duodecim
16.8.2016
keuhkosairauksien erikoislääkäri Eija-Riitta Salomaa

Kun hengitystiet menevät osittain tai kokonaan tukkoon, tulee äkisti voimakas tukehtumisen tunne, kun ilma ei kunnolla kulje. Yleisempi hengenahdistuksen ilmenemismuoto on, että alkaa hengästyä tavallista helpommin. Aluksi hengästyminen tuntuu vain ruumiillisessa rasituksessa. Jos sairaus muuttuu vaikeammaksi, voi ahdistaa jo levossa ollessa.

Syitä

Hengenahdistusta voi esiintyä monien eri sairauksien yhteydessä. Niiden joukossa on lukuisia keuhkosairauksia, mutta myös muiden sairauksien oireena voi olla hengenahdistus.

Äkillisesti alkava hengenahdistus

Syitä ovat

Päivässä–parissa alkava hengenahdistus

Syynä voi olla vaikea keuhkojen tulehdus (yleensä keuhkokuume, ks. «Keuhkokuume aikuisilla (pneumonia)»7 ja «Keuhkokuume lapsella»8), astman pahenemisvaihe tai nopeasti kehittyvä sydämen vajaatoiminta.

Joskus virtsatietulehdukseen käytettyyn nitrofurantoiini-lääkkeeseen voi liittyä voimakastakin hengenahdistusta, jonka yhteydessä voi esiintyä rintakipua. Jos nitrofurantoiinin käyttäjällä ilmenee näitä oireita, on syytä hakeutua lääkäriin. Jos lääke on ilmeinen oireiden aiheuttaja, sen käyttö täytyy lopettaa.

Hitaasti alkava hengenahdistus

Keuhkoahtaumatauti (ks. «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»9) on yleisin keuhkosairaus, jonka yhteydessä hengenahdistus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa.

Muita sairauksia ovat sydämen vajaatoiminta (ks. «Sydämen vajaatoiminta»10), jonka oireena tavallisesti on on usein hitaasti viikkojen kuluessa paheneva hengenahdistus.

Anemiaan (ks. «Anemia (alhainen hemoglobiini)»11) liittyy hengenahdistusta, koska veren hapenkuljetuskyky on heikentynyt. Verenvuotoon liittyvässä anemiassa ahdistus voi alkaa nopeasti, raudan ja B12-vitamiinin puutteessa se kehittyy hitaasti kuukausien kuluessa.

Vaikeaan lihavuuteen liittyy hengenahdistusta, koska keuhkot eivät pysty kunnolla laajenemaan.

Paniikkihäiriö

Hengenahdistuksen tunne on paniikkikohtauksen (ks. «Paniikkikohtaus»12) yksi oire. Tällöin tuntuu kuristumisen, hengenahdistuksen ja tukehtumisen tunnetta. Hengitys on tiheää ja syvää (hyperventilaatio). Oire johtuu paniikkikohtaukseen liittyvästä psyykkisestä reaktiosta, eikä keuhkoissa ja hengitysteissä ole mitään vikaa.

Milloin hoitoon

Yleissääntönä on, että silloin kun huomaa selvästi hengästyvänsä aikaisempaa helpommin, on syytä hakeutua lääkäriin. Kun selvä hengenahdistus alkaa äkillisesti uutena oireena, pitää hakeutua heti hoitoon.

Jos äkillisen hengenahdistuksen syy on tiedossa (esimerkiksi astma tai paniikkikohtaus), sitä luonnollisesti voi hoitaa hoitopaikasta saatujen ohjeiden mukaan.

Usein hengenahdistus kehittyy niin hitaasti, ettei siihen helposti kiinnitä huomiota. Takana on yleensä jokin hoitoa vaativa sairaus, jos viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa huomaa hengästyvänsä tavallista helpommin esimerkiksi reippaasti kävellessä tai ylämäessä. Kun huomaa tällaista, on syytä hakeutua muutaman päivän kuluessa hoitoon.

Äkillisen hengenahdistuksen tutkiminen ja hoito

Akuutissa ahdistuksessa happikyllästeisyys arvioidaan sormeen kiinnitettävällä mittarilla, ja valtimoverinäytteestä voidaan arvioida tarkemmin hengityskaasujen vaihtuminen. Keuhkokuva, sydänfilmi, perusverikokeet ja uloshengityksen huippuvirtaus kuuluvat alkututkimuksiin. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään esimerkiksi keuhkojen tietokonetomografialla ja keuhkojen toimintakokeilla, rasituskokeella ja sydäntutkimuksilla.

Hoito valitaan oireen aiheuttajan mukaan. Äkillisessä ahdistuksessa potilaalle voidaan antaa happea, jos siihen on aihetta happikyllästeisyyden perusteella arvioituna. Keuhkoahtaumaa sairastavalle liiallisesta hapenannosta voi kuitenkin olla haittaa, koska hiilidioksidia voi kertyä liikaa.

Astman ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaa äkillistä ahdistusta hoidetaan keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä ja kortisonilla. Sydämen vajaatoiminnan äkillistä vaihetta hoidetaan tavallisesti nesteenpoistolääkkeillä. Anemia hoidetaan punasolusiirroin.

Käytettyjä lähteitä

Anttalainen U. Hengenahdistus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 21.8.2016