Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Ilmavaivat, vatsan turvotus

Lääkärikirja Duodecim
20.10.2014
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Suurin osa ruoansulatuskanavan kaasusta syntyy paksusuolessa majailevien bakteerien tuottamana. Kaasua voi joutua mahaan ja sieltä suolistoon myös nielemällä. Ihmisillä muodostuu suolikaasua keskimäärin 7–8 dl päivässä, mutta vaihtelu on suuri. Kerrallaan suolessa kaasua on paljon vähemmän, sillä sitä päästellään pieruina pois. Pierujen määrä on yleensä 15–20 kertaa päivässä. Normaalin ylärajana pidetään 25 "päästöä" päivässä.

Tässä artikkelissa käsitellään vatsan turvottelua ja häiritsevän liiallista pierujen muodostusta. Turvottelua on kahta lajia: Pian aterian jälkeen ilmaantuva turvotus on yleinen oire toiminnallisissa ylävatsavaivoissa eli dyspepsiassa (ks. «Ylävatsavaivat (dyspepsia)»1). Muina aikoina esiintyvä vatsan turvottelu on yleinen oire ummetusvoittoisessa ärtyvän suolen oireyhtymässä (ks. dlk00068).

Vatsan turvottelu on yleistä, väestötutkimusten mukaan joka viides kokee sitä häiritsevässä määrin. Ärtyvän suolen oireyhtymässä turvottelua esiintyy 70 - 90 %:lla, naisilla enemmän kuin miehillä.

Ilmavaivojen syyt

Ärtyvän suolen yhteydessä esiintyvässä tuvottelussa suolikaasun määrän ei ole todettu lisääntyneen, mutta kaasu poistuu tavallista hitaammin. On myös mahdollista, että paksusuolen seinämä reagoi tavallista herkemmin venytykselle. Syytä turvotteluun ei tarkoin tunneta, mutta yksi tekijä saattaa olla poikkeava bakteerikanta paksu- ja ohutsuolessa.

Aterian jälkeisestä turvottelusta kärsivillä on todettu ruuansulatuskanavan lihasten ja pallean reagoivat normaalia herkemmin venytykselle. Siksi he kokevat epämiellyttävää täysinäisyyttä ja turvottelua tavallista pienemmillä ruokamäärillä. Syitä häiriölle ei tiedetä.

.

Tavallista runsaampi suolikaasun määrä johtuu useimmiten ravinnon laadusta. Esimerkiksi palkokasveissa on aineita, jotka kulkevat ohutsuolen läpi bakteerien ravinnoksi, jolloin kaasun määrä lisääntyy. Laktoosi-intoleranssissa (ks. «Laktoosi-intoleranssi»2) maitosokeria joutuu paksusuoleen, minkä seurauksena on ilmavaivoja. Joskus ilmavaivojen takana on ohutsuolen imeytymishäiriö, joista yleisin on keliakia (ks. «Keliakia»3).

Mahan turvottelun hoito ärtyvän suolen oireyhtymässä

Turvotteluun voidaan melko tehokkaasti vaikuttaa samoilla keinoilla, mitä käytetään ärtyvän suolen oireyhtymässä. Tärkein on ruokavalio ja ns. FODMAP-ruokien välttäminen (ks. «Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)»4).

Tutkimuksissa on todettu, että liikunta oikeasti panee suolikaasun liikkeelle. Siksi pitkiä istumajaksoja kannatta välttää. Liikunnan vaikutus ei yleensä ole välitön, vaan näkyy päivien ja viikkojen jälkeen.

Probiootit (lue lisää) ovat joissakin tutkimuksissa tuoneet lievitystä turvotteluun, mutta vaikutukset eivät ole olleet täysin yksiselitteisiä.

Ilmavaivoihin liittyvään vatsan turvotteluun voidaan kokeilla ilman reseptiä saatavaa dimetikoni-lääkettä (Minifom), jota käytetään 3 - 4 kertaa päivässä. Se vähentää ilmakuplaa ympäröivän liman pintajännitystä, jolloin pienet kaasukuplat pääsevät yhdistymään isommiksi kupliksi ja siten kulkeutumaan helpommin pois suolesta. Dimetikoni ei pysty poistamaan ilmavaivoja kokonaan mutta voi lievittää oireita.

Ummetuksen hoitoon on tulossa uusi reseptilääke, kloridikanavan aktivaattori lubiprostone, jota on mahdollista kokeilla vaikeaan turvotteluun, jos muut keinot eivät auta.

Aterian jälkeisen turvottelun hoito

Aterian jälkeiseen turvotteluun ei ole tutkimustietoon perustuvaa hoitoa. Koska maha reagoi jo tavallista pienemmille ruokamäärille, on loogista kokeilla aterioiden pienentämistä ja tihentämistä. Kokeilemalla on mahdollista etsiä itselle sopiva ateriarytmi.

Yksittäisistä ruoka-aineista ei voi antaa mitään yleispätevää neuvoa, mutta tarkkailemalla eri ruokien vaikutuksia voi etsiä sellaisia ruokia, jotka tavallista enemmän turvottavat tai joita maha parhaiten sietää.

Liialliset pierut

Liiallinen suolikaasun muodostuminen liittyy tavallisesti ruuan laatuun. Ne ruokalajit, joiden kuidut ja muut imeytymättömät hiilihydraatit kulkeutuvat paksusuolen bakteerien ravinnoksi, ovat tutkimuksissa lisänneet suolikaasun määrää. Näissä kokeissa kaasun ja päästöjen määrä lisääntyy kaikilla, myös niillä jotka eivät kärsi liiallisista pieruista, mutta liiallisesta kaasusta kärsivillä ilmaantuu enemmän vaivoja.

Jos ilmavaivojen syyksi epäilee jotakin ruokalajia, se jätetään pois ja seurataan, vähenevätkö vaivat. Tällöin on otettava huomioon, että kaasua lisäävä ruokalaji ei vaikuta heti syömisen jälkeen. Ruoan kulku paksusuoleen kestää monta tuntia, joskus puoli vuorokautta.

Ainakin seuraavia kannattaa tarkkailla:

  • Makeutusaineena käytettyjä sorbitolia ja ksylitolia. Maitotuotteita, sillä laktoosi-intoleranssissa suolikaasu lisääntyy (ks. «Laktoosi-intoleranssi»2).
  • Tiettyjä vihanneksia: papuja, soijapapuja, ruusukaalia, kukkakaalia, parsakaalia, kaalia, selleriä, sipulia, purjoa, valkosipulia, artisokkaa. Joillekin sienet aiheuttavat ilmavaivoja (ks. «Sienisokerin aiheuttamat vatsavaivat (trehaloosi-intoleranssi)»5).
  • Hedelmistä banaania, viikunoita, päärynää, viinirypäleitä, rusinoita, kuivattuja luumuja.
  • Jos edellä olevien vähentämisestä ei ole löytynyt apua, voi kokeilla täysjyväviljatuotteiden vähentämistä.

Suolikaasun tavalliset aineosat typpi, hiilidioksidi, vety ja metaani ovat hajuttomia. Paha haju syntyy rikkiyhdisteistä, joita syntyy pieniä määriä, kun ruuassa olevia rikkiyhdisteitä pääsee paksusuoleen pääsee paksusuolen bakteerien ravinnoksi.

Milloin hoitoon

Jos ilmavaivoihin liittyy ns. hälytysoireita, kuten väsymystä, yleistilan laskua tai laihtumista, on aiheellista hakeutua lääkärin tutkimuksiin viikon parin kuluessa. Myös silloijn jos ilmavaivat häiritsevät jatkuvasti elämää eivätkä kotikonstit ole auttaneet, on ,myös aiheellista hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Hän selvittää, löytyykö ilmavaivojen syyksi jokin suoliston sairaus, esimerkiksi keliakia.

Käytettyjä lähteitä

Lacy BE, Cabbard SL, Crowell MD. Patophysiology, evaluation, and treatment of bloating: Hope, hype, or hot air? Gastroenterology & Hepatology 2011;7:729-39.

Burri E, Barba E, Huaman JW ym. Mechanisms of postprandial abdominal bloating and distension in functional dyspepsia. Gut 2014;63:395-400.

Seo AY, Kim N, Oh DH. Abdominal bloating: Pathophysiology and treatment. J Neurogastroenterol Motil 2013;19:433-453.

Manichanh C, Eck A, Varela E ym. Anal gas evacuation and colonic microbiota in patents with flatulence: effect of diet. Gut 2014;63:401-8.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi