Jännityspäänsäryn syyt

Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan seudun lihasjännitys liittyy siihen, mutta tuskin on säryn alkusyy. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn ilmeisesti vaihtelee eri ihmisillä.

Jännityspäänsäryn oireet

Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä särky. Se tuntuu usein ohimoilla, myös päälaella tai takaraivon tienoilla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleinen. Päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja.

Joskus päänsärkyyn liittyy muitakin oireita: päänahka voi olla kosketusarka, yöllä kädet puutuvat, seisomaan noustessa on huimauksen tunnetta ja tasapaino tuntuu katoavan hetkeksi.

Yleensä päänsärky ei ole jatkuvaa mutta voi toistua useita kertoja kuukaudessa. Joskus päänsärky voi olla miltei jatkuvaa. Jos särkyä on useimpina päivinä kuukauden aikana, kyseessä on krooninen päänsärky.

Jännityspäänsäryn itsehoito

Ajoittain esiintyvää päänsärkyä voi hoitaa omin päin. Pääkipua voi lyhytaikaisesti (korkeintaan 5 päivää) lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1, esimerkiksi ibuprofeenilla). Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia ja voivat jopa lisätä päänsärkyä (ks. «Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö»2).

Milloin hoitoon

Tarkkoja ohjeita hoitoon hakeutumisesta ei voida antaa. Ajoittaisessa jännityspäänsäryssä pääperiaate on, että jos tilanne on omahoidolla hallinnassa, sitä voi jatkaa. Jos omahoidosta huolimatta päänsärky haittaa liikaa elämää, on aika hakeutua lääkäriin, jolta voi löytyä lisäapua. Kroonisessa jännityspäänsäryssä on aina parempi mennä lääkäriin kuin hoitaa oireita jatkuvasti särkylääkkeillä.

Jännityspäänsäryn hoito

Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisessä jännityspäänsäryssä ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.

Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky nopeasti loppuisi kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

Hoitokeinoina ovat niskan ja hartioiden seudun fysioterapia, akupunktio ja lääkehoito. Lääkehoidossa lopetetaan jatkuva särkylääkkeiden käyttö ja niiden sijaan aloitetaan pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä, amitriptyliiniä tai titasnidiinia. Mukana voidaan käyttää myös lihaksia rentouttavia lääkkeitä (lihasrelaksantteja). Lääkehoito kestää 1–6 kuukautta.

Jännityspäänsäryn ennuste

Monilla ihmisillä jännityspäänsärky vähenee ja loppuu vuosien mittaan. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet siitä kärsivistä on oireettomia kolmen vuoden kuluttua.

Ehkäisy

Jännityspäänsäryn ehkäisyyn ei tunneta yleispäteviä keinoja. Ajoittaisesta jännityspäänsärystä kärsivän kannattaa etsiä mahdollisia päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. Koska jännityspäänsärky voi johtua työhön liittyvistä seikoista, työasennon muuttamisella tai muilla ergonomisilla ratkaisuilla sitä on usein mahdollista vähentää. Myös henkisiin seikkoihin, kuten työpaineeseen ja muuhun stressiin, on syytä kiinnittää huomiota. Fyysisen kunnon parantaminen liikunnalla voi auttaa.

Äskettäin ilmestyneessä tutkimuskatsauksessa masennuslääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden (betsodiatsepiinit, esim. Diapam) ja verisuonia laajentavien lääkkeiden ei todettu vähentävän jännityspäänsäryn ilmaantumista.