Etusivu » Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky

Lääkärikirja Duodecim
22.5.2015
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Se sisältää sekä niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä että henkisestä kuormituksesta johtuvat päänsäryt. Näitä tekijöitä on vaikea erottaa toisistaan päänsäryn taustatekijöinä

Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämää. Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, jopa lapsillakin. Esiintyvyys laskee kuitenkin keski-iän jälkeen. Miehillä ja naisilla jännityspäänsärkyä esiintyy suunnilleen yhtä paljon.

Krooninen eli pitkäaikainen jännityspäänsärky vaivaa noin kolmea ihmistä sadasta. Kroonisesta päänsärystä puhutaan, kun kuukaudessa on enemmän päänsärkypäiviä kuin säryttömiä päiviä.

Jännityspäänsäryn syyt

Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat liittyvät särkyoireen syntyyn, mutta eivät yksin selitä oiretta. Myös henkiset syyt, kuten masennus, ahdistus ja erilaiset kuormittavat elämäntilanteet, vaikuttavat sekä päänsäryn kehittymiseen että jatkumiseen, mutta tarkemmat taustamekanismit ovat osin tuntemattomia. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn ilmeisesti vaihtelee eri ihmisillä. Samoin vaihtelee taipumus reagoida päänsäryllä erilaisiin henkistä jännitystä aiheuttaviin asioihin elämässä.

Jännityspäänsäryn oireet

Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä, ”pantamainen” tai ”vannemainen” särky. Se tuntuu usein ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleinenkin. Päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja.

Joskus päänsärkyyn liittyy muitakin oireita: yöllä kädet puutuvat ja kävellessä esiintyy huimausta, joka on samantyyppistä kuin kävelisi laivan kannella. Lisäksi päänahka voi olla kosketusarka ja voi esiintyä pahoinvointia, muttei oksentelua.

Päänsärky voi toistua useita kertoja kuukaudessa. Joskus päänsärky voi olla miltei jatkuvaa. Normaalisti yöllä saa kuitenkin nukuttua, säryt eivät herätä, mutta kipu voi alkaa heti aamusta. Jos särkyä on useimpina päivinä kuukauden aikana, kyseessä on krooninen päänsärky.

Jännityspäänsäryn itsehoito

Ajoittain esiintyvää päänsärkyä voi hoitaa omin päin. Pääkipua voi lyhytaikaisesti (korkeintaan 5 päivää) lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»1 ). Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia. Lisäksi ne paradoksaalisesti aiheuttavat ns. särkylääkepäänsärkyä, jos niitä käytetään vähintään kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan (ks. «Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö»2).

Liikunta on tärkeimpiä jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuotoja. Varsinkin ulkoilmassa tapahtuva, oman kunnon mukaan räätälöity liikunta on tehokasta. Lisäksi jooga- ja pilates-tyyppiset lajit, joissa vartalon syvien lihasten voimistaminen yhdistyy yleiseen mielen ja vartalon rentoutukseen, ovat hyviä valintoja nimenomaan jännityspäänsäryistä kärsiville. Liikuntalajin valinta on kuitenkin vapaa, oma suosikkilaji tai –lajit olisi hyvä löytää, jolloin niitä tulisi harrastettua säännöllisesti ja tämä takaisi hyvän hoitotuloksen. Fysioterapian hyöty on lyhytaikaista, säännöllisen liikunnan hyöty kestää pitkään.

Moni huomaa pienen alkoholimäärän auttavan päänsärkyyn sekä lihaksia rentouttavan että mieltä rauhoittavan vaikutuksen kautta. Tätä ”hoitomuotoa” ei voi kuitenkaan varsinaisesti suositella.

Milloin hoitoon

Tarkkoja ohjeita hoitoon hakeutumisesta ei voida antaa. Ajoittaisessa jännityspäänsäryssä pääperiaate on, että jos tilanne on itsehoidolla hallinnassa, sitä voi jatkaa. Jos itsehoidosta huolimatta päänsärky haittaa liikaa elämää, on aika hakeutua lääkäriin, jolta voi löytyä lisäapua. Kroonisessa jännityspäänsäryssä on aina parempi mennä lääkäriin kuin hoitaa oireita jatkuvasti särkylääkkeillä, jotka vain pahentavat tilannetta.

Jännityspäänsäryn hoito

Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisessä jännityspäänsäryssä ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.

Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky nopeasti loppuisi kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

Hoitokeinoina ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot, kuten liikunta, niskan ja hartioiden seudun fysioterapia sekä akupunktio. Lisäksi kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen. Lääkehoidossa lopetetaan jatkuva särkylääkkeiden käyttö. Niiden sijaan aloitetaan päänsäryn estolääkkeeksi pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä, amitriptyliiniä tai nortriptyliiniä tai lihaksia rentouttavaa lääkettä. Monesti käytetään näiden yhdistelmiä. Lääkehoito kestää 1–6 kuukautta. Estolääkkeen tarkoitus on lievittää kipua siinä määrin, että särkylääkkeiden säännöllinen käyttö jää pois, jolloin myös mahdollinen särkylääkepäänsärky väistyy.

Ei-lääkkeellisistä hoidoista fysioterapiaa ja akupunktiohoitoa kannattaa kokeilla molempia ainakin muutaman kerran. Nyrkkisääntönä on, että jos viisi hoitokertaa ei tunnu auttavan, hoitoja ei kannata jatkaa.

Ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi on säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin, yllä mainittuihin liikuntalajeihin. Nämä rentouttavat niska-hartiaseudun lihaksia mm. parantamalla niiden verenkiertoa ja hapetusta ja vaikuttavat myös yleiseen henkiseen jaksavuuteen ja mielialaan.

Jännityspäänsäryn ennuste

Jännityspäänsärky tavallisesti vähenee ja loppuu vuosien mittaan. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet siitä kärsivistä on oireettomia kolmen vuoden kuluttua. Usein kyseessä on paljon lyhyempikin oireilu, joka on alkanut esim. jostain henkisesti raskaasta elämänmuutoksesta ja väistyy, kun elämäntilanne taas tasaantuu.

Ehkäisy

Jännityspäänsäryn ehkäisyyn ei tunneta yleispäteviä keinoja. Ajoittaisesta jännityspäänsärystä kärsivän kannattaa miettiä mahdollisia päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. Koska jännityspäänsärky voi osaltaan johtua työhön liittyvistä seikoista, työasennon muuttamisella tai muilla ergonomisilla ratkaisuilla sitä on usein mahdollista vähentää. Myös henkisiin seikkoihin, kuten työpaineeseen ja muuhun stressiin, on syytä kiinnittää huomiota. Fyysisen kunnon parantaminen liikunnalla ehkäisee päänsärkyjä.

Tutkimuskatsauksessa masennuslääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden (betsodiatsepiinit, esim. Diapam) ja verisuonia laajentavien lääkkeiden ei todettu vähentävän jännityspäänsäryn ilmaantumista.

Käytettyjä lähteitä

Färkkilä M. Jännityspäänsärky. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitys 25.1.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Loder E, Rizzoli P. Tension-type headache. BMJ 2008;336:88–92.

Verhagen AP ym. Lack of benefit for profylactic drugs of tension-type headache in adulst: a systematic review. Fam Pract 2010;27:151-165.