Etusivu » Keltaisuus ("keltatauti")

Keltaisuus ("keltatauti")

Lääkärikirja Duodecim
8.4.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Keltaisuus tarkoittaa silmänvalkuaisten tai ihon keltaisuutta. Se johtuu bilirubiini-nimisen aineen (ks. «Bilirubiini (P-Bil)»1) liiallisesta määrästä veressä. Bilirubiinia syntyy, kun elimistö hajottaa vanhentuneita veren punasoluja. Maksa poistaa bilirubiinia verestä, muokkaa sitä hieman ja erittää sapen mukana suoleen, josta se poistuu ulosteen mukana.

Syyt

Bilirubiinin liikamäärä johtuu melkein aina maksan sairaudesta. Monet eri maksasairaudet, kuten maksatulehdus (ks. «Maksatulehdus (hepatiitti) aikuisilla»2), pitkälle edennyt maksakirroosi (ks. «Maksakirroosi»3) tai sapen kulkua estävä kivi (ks. «Sappikivi»4), voivat häiritä bilirubiinin poistumista, jolloin sitä kertyy vereen. Pitkälle edennyt maksan tai haiman syöpä voi tukkia sappitiehyen ja aiheuttaa keltaisuutta.

Joskus keltaisuus voi johtua siitä, että punasolut hajoavat liian nopeasti (ks. «Punasolujen kiihtynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia)»5). Tällöin bilirubiinia voi syntyä niin suuria määriä, että maksa ei pysty kaikkea poistamaan. Perinnöllisessä Gilbertin taudissa esiintyy harmitonta lievää keltaisuutta (ks. «Gilbertin oireyhtymä»6).

Oireet

Keltaisuus näkyy ensin silmänvalkuaisissa. Jos bilirubiinin määrä lisääntyy, myös iho alkaa näyttää keltaiselta. Keltaisuuteen voi liittyä muitakin oireita, kuten vatsakipuja, oksennuksia ja heikentynyt yleiskunto.

Milloin hoitoon

Keltaisuus on aina epänormaalia ja merkki sairaudesta, joka täytyy tutkia ja hoitaa. Kun huomaa silmänvalkuaisten muuttuneen keltaisiksi, on syytä hakeutua samana päivänä hoitoon.

Lisää tietoa keltaisuudesta

Kotineuvola, ks. «Vastasyntyneen keltaisuus»7.

Käytettyjä lähteitä

Pikkarainen P: Keltainen potilas. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitys 21.2.2011. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.