Etusivu » Keuhkoahtaumatauti (COPD)

Keuhkoahtaumatauti (COPD)

Lääkärikirja Duodecim
1.9.2016
keuhkosairauksien erikoislääkäri Eija-Riitta Salomaa

Keuhkoahtaumatauti eli COPD (tulee englannin kielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease) on keuhkojen pitkäaikainen sairaus, joka liittyy yleensä tupakointiin. Sairaudessa on kolme osatekijää: krooninen (pitkäaikainen) keuhkoputkitulehdus, keuhkoputkien ahtautuminen ja keuhkolaajentuma. Sairaus kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Sairaus ilmenee keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla ja on yleinen: noin 3–4 sadasta suomalaisesta sairastaa keuhkoahtaumatautia. Tupakoivista arviolta 20–30 % sairastuu keuhkoahtaumatautiin.

Keuhkoahtaumataudin syyt

Keuhkoahtaumataudin miltei ainoa syy on tupakointi. Sairastuneista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on tupakoijia. Sairautta edeltää yleensä vuosia jatkunut krooninen keuhkoputkitulehdus, jossa ilmenee yskää ja limantuloa useiden kuukausien ajan vuodessa tai jatkuvasti. Vähitellen keuhkoputket ahtautuvat liman, limakalvojen ja keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaskudoksen paksuuntumisen vuoksi. Siitä juontuu sairauden nimi keuhkoahtaumatauti. Oudolta saattaa tuntua, että saman sairauden yhteydessä puhutaan keuhkolaajentumasta, jolla tarkoitetaan taas keuhkorakkuloissa tapahtuvaa kudostuhoa. Sen seurauksena hengityskaasujen vaihto huononee ja oireena ilmenee hengenahdistusta.

Suomessa ympäristötekijöiden (kuten passiivisen tupakansavulle tai ilmansaasteille altistumisen) merkitys on vähäinen tupakointiin verrattuna. Pölyinen työ etenkin tupakoivalla moninkertaistaa riskin sairastua keuhkoahtaumatautiin. Sen takia riskityössä työskentelevät käyvät säännöllisin välein spirometriatutkimuksessa.

Keuhkoahtaumataudin oireet

Tavallinen oire on limaneritys keuhkoputkista Toinen oire on hengenahdistus, joka voi kehittyä ilman merkittävää tupakkayskää. Hengenahdistus ilmenee aluksi vain kovemman rasituksen yhteydessä, esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai hengitystieinfektioiden yhteydessä. Oireet ilmaantuvat hiljalleen vuosien kuluessa, siksi suuri osa tupakoitsijoista ei tunnista niitä itsellään. Sairauteen voi liittyä pahenemisvaiheita.

Keuhkoahtaumataudin toteaminen

Sairaus todetaan keuhkojen toimintakokeilla, tavallisimmin spirometrialla, jossa mitataan keuhkojen tilavuuksia ja ilmavirtausta sekä lääkevastetta. Muiden sairauksien poissulkemiseksi otetaan yleensä keuhkoröntgenkuva ja tarvittaessa verikokeita.

Keuhkoahtaumataudin itsehoito

Tupakoinnin lopettamisella voidaan vaikuttaa erittäin merkittävästi keuhkoahtaumataudin kulkuun. Sairauden hiljalleen edetessä syntyneet keuhkoputkien rakenteelliset muutokset eivät palaudu, mutta krooninen keuhkoputkitulehdus lievittyy ja taudin eteneminen hidastuu ratkaisevasti.

Säännöllinen liikunta lievittää oireita, sillä se vahvistaa hengityslihaksia, helpottaa liman irtoamista ja tehostaa hengitystoimintaa. Jos ylipainoa on huomattavasti, laihduttamisella voidaan vähentää hengenahdistusta.

Keuhkoahtaumapotilas voi vähentää limaisuuttaan pullopuhalluksella. Tässä potilas puhaltaa muoviletkun kautta pullossa olevaan veteen ja yskii sen jälkeen irronneen liman ulos (ks. potilasohje «Pulloon puhallus (vesi-PEP)»1).

Keuhkoahtaumataudin hoito

Lääkehoidolla pyritään, paitsi lievittämään oireita, vähentämään pahenemisvaiheiden kehittymisen riskiä. Hoito on yksilöllistä ja määräytyy taudin vaikeusasteen, oireiden, keuhkojen toiminnan ja pahenemisvaiheriskin perusteella. Käytössä on keuhkoputkia laajentavia lyhyt- ja pitkävaikutteisia lääkkeitä, joika annostellaan sisäänhengityksen mukana eli inhalaationa hengitysteihin. Jos pahenemisvaiheita on usein, käytetään myös inhaloitavaa kortisonilääkettä pitkävaikutteisten avaavien lääkkeiden rinnalla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös tablettimuotoisia lääkkeitä hengitettävien lisäksi.

Pitkälle edenneessä taudissa tupakoimattomat voivat saada happihoitoa pitkäaikaisesti happirikastimella. Erityistapauksissa voidaan harkita pitkäaikaista kotona tapahtuvaa ylipainehengityshoitoa (NIV) tai kirurgisia hoitoja.

Influenssa- ja keuhkokuumerokotteita suositellaan tulehdusten ehkäisemiseksi.

Keuhkoahtaumataudin ehkäisy

Keuhkoahtaumatauti kuuluu sairauksiin, jonka ilmaantuminen voidaan kokonaan estää välttämällä tupakointia tai lopettamalla se ennen 30–40 vuoden ikää.

Milloin lääkäriin?

Pahenemisvaiheen merkkinä on usein muutaman päivän aikana pahentunut ahdistus, yskä ja limaneritys. Siihen voi liittyä myös kuumetta, ja se johtuu tavallisimmin hengitystietulehduksesta. Pahenemisvaiheessa on syytä tehostaa lääkehoitoa. Jos potilaalla ei ole pahenemisvaiheen varalle määrättyjä lääkekuureja, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lisää tietoa keuhkoahtaumataudista

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Keuhkoahtaumatauti alkaa usein tupakkayskästä»2.

Tupakointi Suomessa - tilastotietoa

Käytettyjä lähteitä

Helin T. Keuhkoahtamatauti (COPD). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.5.2016.