Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä Mina
 
 

Laskimotukos (laskimoveritulppa)

Lääkärikirja Duodecim
17.8.2014
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Laskimoveritulppa on kohtalaisen yleinen ja se yleistyy iän mukana. Laskimoveritulppia syntyy miltei yksinomaan alaraajoihin. Veritulppa syntyy laskimoihin eri tavalla kuin valtimoihin, minkä vuoksi sen riskitekijät ovat erilaiset kuin valtimotaudissa.

Laskimotukos syntyy syvällä kudosten sisällä oleviin laskimoihin. Ihon alla sijaitsevissa pinnallisissa laskimoissa esiintyy laskimotulehduksia, mutta ei merkittäviä tukoksia. Ks. kuva «Laskimotulehdus ja laskimotukos»1.

Syyt

Veritulppia syntyy juuri alaraajojen syviin laskimoihin siksi, että siellä laskimoverenkierto on tavallista alttiimpi hyytymistä edistäville häiriöille. Laskimotukos on harvinainen ilman riskitekijöitä. Seuraavat riskitekijät johtavat siihen, että hyytymiä syntyy tavallista herkemmin:

  • Pitkä liikkumattomuus esimerkiksi sairauden tai pitkän lentomatkan vuoksi. Lennolla riskiä lisää vielä asento, jossa istuimen reuna voi haitata jalkojen laskimoverenkiertoa. (ks. «Lentomatka ja terveys»1)
  • Alaraajojen vammat, esimerkiksi kipsatut murtumat
  • Suuret leikkaukset
  • Ehkäisytabletit etenkin tupakoivilla naisilla
  • Raskaus
  • Vaikea muu sairaus, etenkin syöpä
  • Lihavuus. Laskimotukoksen uusiutumisriski ylipainoisilla (10 kiloa tai enemmän) on kaksinkertainen normaalipainoisiin verrattuna.
  • Perinnölliset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Tavallisin näistä on erään hyytymistekijän (faktori 5) geenin mutaatio, jollainen on Suomessa noin 200 000 henkilöllä (ks. «Perinnöllinen verisuonitukos (veritulppa)»2).

Oireet

Tyypilliset oireet ovat pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu pohkeessa. Usein oireena on vain jokin näistä. Laskimoveritulppa voi salakavalasti olla myös kokonaan oireeton.

Samantapaisia oireita voi esiintyä muistakin syistä, minkä vuoksi kuvatut oireet eivät aina merkitse laskimotulppaa. Jos on kaikki kolme oiretta (pohkeen turvotus, särky ja kävelykipu) kymmenestä henkilöstä kuudella todetaan laskimotulppa. Jos on vain yksi oireista, laskimotulpan mahdollisuus on 1–2 kymmenestä.

Laskimoveritulpan vaarallisin seuraus voi olla keuhkoveritulppa (ks. «Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia)»3). Hyytymä tai siitä irronnut kappale irtautuu laskimon sisäseinämästä ja kulkeutuu veren mukana sydämen oikean puoliskon kautta keuhkoihin, jossa se tukkii keuhkovaltimon haaran. Iso keuhkoveritulppa aiheuttaa äkillisen kohtauksen, johon liittyy äkillinen hengenahdistus tai rintakipu, verenpaineen lasku ja sokki, jopa pyörtyminen. Pienet keuhkotulpat voivat ilmetä nopeasti ohimenevänä hengenahdistuskohtauksena. Jos hyytymä syöttää toistuvasti kappaleita keuhkoihin, esiintyy asteittain pahenevaa ahdistusta.

Syvissä alaraajan laskimoissa oleva laskimotulppa yleensä aina paranee hoidon avulla, mutta seurauksena voi joskus olla pysyviä häiriöitä laskimoiden toiminnassa. Tällöin suonikohjujen, säärihaavojen ja muiden oireiden vaara suurenee.

Hoito

Laskimoveritulpan mahdollisuutta voidaan tutkia erityisellä verikokeella (D-dimeeri), mutta lopullinen diagnoosi tehdään kaikututkimuksella (ks. «Kaikukuvaus»4).

Hoito aloitetaan hyytymiseen nopeasti vaikuttavalla hepariini-lääkkeellä, jota annostellaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa ruiskeena ihon alle. Samaan aikaan aloitetaan hitaammin vaikuttava, veren hyytymistä vähentävä verenohennushoito eli antikoagulaatiohoito varfariini-lääkkeellä (Marevan) tai jollain muulla lääkkeellä (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»5).

Marevania annostellaan suun kautta ja annosta säädetään verinäytteestä tutkittavan INR-arvon avulla. Tarkoitus on pitää INR-luku 2,0–3,0:ssa. Hepariinihoito jatkuu siihen asti, kunnes INR-arvo on ollut kaksi vuorokautta sopivalla tasolla. Antikoagulaatiohoito jatkuu tavallisesti 3–6 kuukautta. Pitempää hoitoa käytetään, jos laskimotulpan uusiutumisriski on selvästi suurentunut.

Laskimoveritulppa hoidetaan useimmiten kotona. Jos hyytymä ulottuu korkealle nivusseutuun, alkuvaiheen hoitoon voidaan erityistapauksissa liittää veritulpan liuotushoito. Keuhkoveritulpassa käytetään usein liuotushoitoa ja yleensä tarvitaan muutakin hoitoa tilanteen vakavuuden mukaisesti.

Laskimoveritulpan yhteydessä käytetään päivittäin tukisukkaa tai -sidosta. Polviin asti ulottuva sukka tai sidos asetetaan aamuisin vuoteessa ollessa ennen ylösnousua ja poistetaan yön ajaksi.

Keuhkoveritulppa hoidetaan aina kiireellisenä sairaalassa. Sairaus todetaan yleensä keuhkojen kerroskuvauksessa. Vaikeissa tapauksissa käytetään veritulpan liuotushoitoa. Aina annetaan hyytymistä estävää hepariinia ja aloitetaan suun kautta antikoagulaatiohoito (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito)»5), jota jatketaan tilanteen mukaan 3–6 kuukautta.

Laskimotulppien ehkäisy

Terveydenhuollossa käytetään ennalta ehkäisevää hepariinihoitoa laskimotulppien ehkäisemiseksi silloin, kun tulppariski on selvästi suurentunut. Suurehkojen leikkausten yhteydessä sairaaloissa käytetään noin viikon kestävää hepariinihoitoa. Ehkäisevää hepariinihoitoa annetaan ilman leikkaustakin etenkin sydän- ja syöpäpotilaille, jos potilas joutuu olemaan vuoteessa useita päiviä. Raskaana olevat tarvitsevat hepariinihoitoa silloin, kun heillä on ollut veritulppa aikaisemman raskauden yhteydessä tai muista syistä suurentunut riski.

Jokainen voi pienentää laskimotulppien vaaraa välttämällä pitkään istumista. Esimerkiksi pitkillä auto- tai lentomatkoilla noustaan aika ajoin jaloittelemaan. Jos on suurentunut veritulpan riski perinnöllisen geenimuutoksen takia (ks. «Pinnallinen laskimotulehdus»6) tai muusta syystä, on syytä käyttää pitkillä lentomatkoilla hoitosukkaa (ks. «Lentomatka ja terveys»1). Valtimotaudin ehkäisyyn käytetty asetyylisalisyylihappo ("aspiriini") ilmeisesti ehkäisee myös laskimotulppia, mutta tutkimustieto ei tältä osin ole varmaa.

Jos perinnöllisistä tai muista syistä veritulppien vaara on suuri, käytetään vuosikausia jatkuvaa antikoagulanttihoitoa uusien hyytymien ehkäisemiseksi.

Lisää tietoa laskimotukoksesta ja keuhkoveritulpasta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Laskimotukos ja keuhkoembolia (veritulppa)»7.

God medicinsk praxis-rekommendationen (Patientinformation) «Farlig blodpropp»8

Käytettyjä lähteitä

Harjola V-P. Syvä laskimotukos. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. [päivitetty 23.7.2013]. Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>.

Lassila R. Laskimotuksen ehkäisy. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. [päivitetty 17.9.2013]. Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi