Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Peptinen ulkustauti ("mahahaava")

Lääkärikirja Duodecim
4.9.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Mahalaukun sisäosan limakavoa peittää limakerros, joka suojaa sitä mahan suolahapon ja pepsiini-entsyymin vaikutuksilta. Kun limakalvon kyky ylläpitää suojavaikutusta järkkyy, voi syntyä peptinen (mahalaukun suolahapon ja pepsiini-entsyymin vaikutukseen liittyvä) syvä limakalvon vaurio, jota kutsutaan peptiseksi ulkukseksi eli haavaumaksi. Pinnallisempaa limakalvon vauriota kutsutaan eroosioksi, joka voidaan suomentaa sanalla syöpymä. Aikaisemmin mahalukun eroosioita on kutsuttu mahakatarriksi ja mahatulehdukseksi, gastriitiksi.

Syyt

Mahatulehduksen ja ulkustaudin yleisin syy on helikobakteerien (ks. «Helikobakteeri»1) aiheuttama tulehdus mahalaukun limakalvolla. On arvioitu, että noin puolelle bakteerin kantajista kehittyy mahatulehdusta ja yhdelle kymmenestä ulkustauti.

Toiseksi yleisin syy on tulehduskipulääkkeiden käyttö (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»2). Harvinainen syy mahalaukun haavaumaan on mahalaukun syöpä. Pohjukaissuolen haavauma ei johdu juuri koskaan syövästä. Tupakointi lisää alttiutta mahatulehdukseen ja ulkustautiin. Ruokavalion laatu ei ilmeisesti niiden syntyyn merkittävästi vaikuta.

Oireet

Mahahaavan tavallisin oire on keskellä ylävatsaa syvällä tuntuva kipu, joka on luonteeltaan "tylppää", jäytävää tai polttavaa. Säteilykipua voi tuntua samalla selässä tai jopa hartioissa. Kivun luonteen perusteella ei useinkaan voida erottaa ulkustautia mahatulehduksesta ja muista ruoansulatusvaivoista. Mahatulehdusta ja ulkustautia ei voida oireiden perusteella eroittaa. Molemmissa esiintyy usein närästystä ja sen lisäksi vaihtelevia kipuja ylävatsalla. Usein kipua ilmenee öisin vatsan ollessa tyhjä, ja syöminen helpottaa sitä. Oksennuksia voi esiintyä. Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja monilla oireet voivat olla yllättävän vähäisiä tai mahatulehdus voi olla täysin oireetonkin.

Joskus mahalaukun tai pohjukaissuolen seinämään syöpynyt haavauma vahingoittaa verisuonta ja se alkaa vuotamaan. Sen merkkinä ovat verioksennukset tai tummat, tervamaiset ulosteet. Ulosteen väri johtuu veren muuttumisesta tummaksi matkalla suoliston läpi. Toinen, onneksi harvinainen, ulkustautiin liittyvä vakava häiriö on mahan seinämän puhkeaminen. Tällöin ylävatsalla tuntuu äkillinen, voimakas kipu, joka nopeasti voimistuu erittäin kovaksi ja on jatkuvaa. Jos on merkkejä vuotavasta tai puhjenneesta mahahaavasta, pitää hakeutua välittömästi hoitoon.

Toteaminen

Mahakatarri ja ulkustauti todetaan aina mahan tähystyksellä eli gastroskopialla (ks. «Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukkaissuolen tähystys (gastroskopia)»3). Sen yhteydessä otetaan koepaloja mikroskooppista tutkimusta varten, koska mahatulehdus ei aina näy paljain silmin. Haavaumat näkyvät tähystyksessä, mutta joskus mahahaavaan kätkeytyy syöpä, joten senkin vuoksi niistä otetaan aina koepala. Lopullinen diagnoosi varmistuu patologin tekemän koepalojen mikroskooppisen tutkimuksen perusteella. Tähystyksen aikana voidaan mahan limakalvolta tehdä helikobakteerin pikatesti. Myös koepaloista voidaan nähdä, onko mahassa helikobakteeria.

Itsehoito

Tulehduskipulääkkeitä (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»2) tulee ehdottomasti välttää. Niitä ovat yleisimmin käytetyt särkylääkkeet, esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja diklofenaakki. Niiden sijasta voi vaaratta käyttää vaaratonta särkylääkettä parasetamolia. Tupakoinnin lopettaminen kuuluu asiaan, sillä tupakka lisää vaaraa mahatulehdukseen ja ulkustautiin.

Hoito

Jos mahalaukussa todetaan helikobakteeri, annetaan viikon kestävä häätöhoito. Hoitoon kuuluu kolme lääkettä: tehokas mahan haponeritystä salpaava lääke ja kaksi eri antibioottia. Häätöhoidon jälkeen jatketaan haponeritystä salpaavaa lääkitystä useita viikkoja. Helikobakteerin häädön onnistuminen varmistetaan sopivalla testillä kuukauden parin päästä hoidosta. Mahahaavan parantuminen tarkistetaan aina uudella tähystyksellä.

Helikobakteerin häädön lisäksi hoitona on tehokas mahalaukun happamuutta vähentävä lääke ("happosalpaaja", protonipumpun estäjä), jota käytetään päivittäin usean viikon ajan (ks. «Närästyslääkkeet (happolääkkeet)»4). Lääkärin määräämän lääkehoidon aikana on tärkeää nauttia lääkkeet ohjeen mukaan. Helikobakteerin häätöhoito (ks. «Helikobakteeri»1) on aika raskas, koska siinä käytetään useita lääkkeitä yhtä aikaa ja lääkkeisiin voi liittyä lieviä haittavaikutuksia. Siitä huolimatta hoito tulisi toteuttaa suunnitelman mukaan, sillä jos bakteeria ei saada pois, uusiutumisriski on suuri.

Tehokkaiden lääkkeiden avulla mahatulehdus ja ulkustauti yleensä paranevat. Osalla taudit voivat uusia, jolloin tarvitaan uusi hoito. Joskus harvoin ulkustauti voi olla niin sitkeä, ettei sitä saada lääkkeillä kuriin. Tällöin tarvitaan mahalaukkuun kohdistuva leikkaus.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Pikkarainen P: Ulkustauti, helikobakteeri-infektio ja krooninen gastriitti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 26.1.2010. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Arkkila P, Kokkola A. . Peptinen ulkustauti. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim) Gastroenterologia ja hepatologia, Kustannus Oy Duodecim 2013, s. 279-289.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi