Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Maksakirroosi

Lääkärikirja Duodecim
29.4.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Maksa on oikealla ylävatsalla sijaitseva suuri elin (ks. kuva «Maksa»1). Maksakirroosissa eli maksan kovettumisessa osa maksakudoksesta on muuttunut sidekudokseksi. Maksakirroosi on monien maksatautien loppuvaihe. Yleisin aiheuttaja on alkoholi, mutta kirroosiin on myös muita syitä. Maksakirroosi on vakava sairaus, ja Suomessa siihen kuolee vuosittain yli 500 ihmistä. Kuolleisuus maksakirroosiin on kolminkertaistunut 40 vuodessa.

Maksakirroosin syyt

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonista tulehdusta (alkoholihepatiitti), joka vuosien aikana johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Miehillä kirroosin vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäisen absoluuttisen alkoholin määrä on 60–80 grammaa tai enemmän. Määrä vastaa 4–5 ravintola-annosta. Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen. Suomessa maksakirrooseista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttama.

Virustulehduksen aiheuttamista pitkäaikaisista maksatulehduksista (ks. «Maksatulehdus, hepatiitti»1) B- ja C-hepatiitti voivat vuosien kuluessa johtaa kirroosiin. Suomessa näiden virusten aiheuttamia maksatulehduksia on moniin muihin maihin verrattuna vähän, minkä vuoksi myös niiden aiheuttamien kirroosien määrä on melko pieni.

Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa (ks. «Rasvamaksa»2), joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen (ks. «Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus)»3). Osalla rasvamaksaan liittyy maksan tulehdusreaktiota, joka vuosien mittaan johtaa kirroosiin.

Yksi kirroosiin johtava maksasairauksien ryhmä ovat autommuunimekanismilla (ks. «Autoimmuunisairaudet»4) syntyvät maksan tai sappiteiden tulehdukset. Näitä ovat sappikirroosi eli primaarinen biliaarinen kirroosi (ks. «Sappikirroosi (primaarinen biliaarinen kirroosi, PBC)»5) ja krooninen autoimmuunihepatiitti.

Maksakirroosin oireet

Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.

Loppuvaiheessa maksakirroosiin liittyy monia oireita. Suurin osa aiheutuu siitä, että toimivaa maksakudosta on jäljellä liian vähän hoitamaan maksan monia tehtäviä. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä punasolujen hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia (ks. «Keltaisuus ("keltatauti")»7). Väsymys ja lopuksi tajunnan häiriöt johtuvat siitä, että vereen kertyy aineenvaihduntatuotteita, joita maksasolut normaalisti käsittelevät. Kirroosimaksa ei pysty tuottamaan riittävästi valkuaisaineita ja hyytymistekijöitä, mistä seurauksena on turvotuksia ja vuototaipumusta.

Pitkälle edennyt maksakirroosi johtaa niin vaikeisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, että ne vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Tämä voi ilmetä tajunnan laskuna ja jopa syvänä tajuttomuutena, jota kutsutaan maksakoomaksi. Maksakooma on hyvin vakava hengenvaarallinen tila.

Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta. Sitä kehittyy muun muassa siksi, että vatsan elimistä maksaan johtavan porttilaskimon verenkierto maksassa on häiriintynyt. Askiteksen kertyminen on merkki vakavasta maksasairaudesta. Porttilaskimon kohonnut paine aiheuttaa ruokatorven suonikohjuja, jotka voivat puhjeta ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon.

Alkoholin aiheuttama maksakirroosi on yleisin maksasyövän aiheuttaja, ks. «Maksasyöpä»8.

Maksakirroosin hoito

Maksan sidekudoistumista ei pystytä lääkkeillä eikä muilla hoidoilla palauttamaan. Hoidon tavoitteena on maksakirroosin eteneminen pysäyttäminen. Tällöin tärkein toimenpide on täydellinen pidättäytyminen alkoholijuomista.

Askitesta voidaan vähentää nesteenpoistolääkkeillä (diureeteilla) ja vaikeimmissa tapauksessa sairaalassa poistamalla nestettä onton neulan kautta.

Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoitokeino on maksansiirto. Jos maksakirroosin syynä on alkoholi, maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun potilas on osoittanut pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia raittiina.

Maksakirroosi on vakava sairaus. Siinä vaiheessa, kun vatsaonteloon on kehittynyt nestettä, kirroosipotilaista melkein puolet kuolee vuoden kuluessa.

Ehkäisy

Maksakirroosin syntyminen voidaan estää nauttimalla alkoholia vain kohtuullisesti. Kirroosiin johtaa säännöllinen runsas alkoholin käyttö, ks. edellä. Harvoin tapahtuva humalajuominen ei maksakirroosia aiheuta. B- ja C-hepatiittitartuntoja voidaan välttää suojatulla seksillä ja välttämällä suonensisäisiä huumeita. B-hepatiittiin on kehitetty rokote.

Käytettyjä lähteitä

Pikkarainen P, Koskela-Rautio R. Maksakirroosi. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, [päivitetty 3.9..2010]. Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>. .

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi