Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Zika
 
 

Migreeni

Lääkärikirja Duodecim
30.8.2016
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, naisilla kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä.

Varsinkin aurallinen migreeni voi periytyä suvussa, mutta toisaalta migreeni on niin yleinen, että sitä voi esiintyä varsinkin saman perheen naisilla muutenkin.

Naisilla migreeni ilmenee usein kuukautisten yhteydessä. Kuukautismigreenistä on erillinen artikkeli, ks. «Naisten migreeni (kuukautismigreeni)»1. Lasten ja nuorten migreeni: ks. artikkelit «Lasten päänsärky»2 ja «Nuorten päänsärky ja migreeni»3.

Migreenin oireet

Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen. Kohtauksia voivat laukaista mm. stressi tai sen loppuminen, kirkas auringonvalo ja muutenkin valon määrän lisääntyminen esim. keväisin, alkoholin käyttö, huonosti nukuttu yö tai liian pitkät ruokailuvälit. Myös huono näkö (esim. sopimattomat silmälasit) ja purentavirheet altistavat kohtauskierteelle.

Kohtausta edeltävät noin päivää ennen usein tyypillisenä toistuvat oireet, kuten haukottelu, makeanhimo, väsymys ja mielialan muutokset.

Osalla migreenikohtauksista kärsivistä (15:llä sadasta) esiintyy ennen päänsärkyä esioire eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: näkökenttään ilmaantuu sahalaitamainen, laajeneva häiriö (voi näyttää rakeiselta kuvalta) tai harmaa tai kirkas alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen. Esioireena voi esiintyä myös puheen tuoton häiriö tai harvinaisissa tapauksissa toispuolinen halvausoire. Auraoire kestää noin 5–60 minuuttia. Migreenikohtaus voi joskus ilmaantua pelkkänä auraoireenakin ilman sitä seuraavaa päänsärkyä.

Useimmiten päänsärky alkaa kuitenkin suoraan ilman esioireita: sykkivä, toispuolinen kova tai kohtalainen pääkipu, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Mukana voi olla myös yleisiä tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia.

Migreenin itsehoito

Osa migreenipotilaista tulee päänsäryn kanssa hyvin toimeen vähäisen särkylääkityksen avulla tai kokonaan ilman lääkkeitä. Oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre. Lääkkeenä voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Kerta-annoksen tulee olla melko suuri: parasetamolia 1 000 mg, ibuprofeenia 800 mg, tolfenaamihappoa 200 mg tai naprokseenia 500–1 000 mg (ks. parasetamolia «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=parasetamoli&p_loki=e»1 ja ibuprofeenia «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=ibuprofeeni&p_loki=e»2 sisältäviä lääkkeitä).

Lääkettä kannattaa ottaa heti kohtauksen alussa riittävän iso määrä mieluummin kuin käyttää pieniä annoksia toistuvasti säryn jatkuessa. Parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistämisestä kohtauksen hoidossa voi olla hyötyä.

Migreenin itsehoitoon kuuluu myös ärsyttävien tekijöiden välttäminen. Näistä tavallisin on kirkas tai vilkkuva valo. Muita ovat kuumuus, suuret lämpötilanvaihtelut, hajut, alkoholi, valvominen ja jotkin ruoka-aineet.

Milloin hoitoon

Jos itsehoito ei auta riittävästi, vaan kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa, on syytä hakeutua lääkäriin. Sitä ei kannata lykätä, sillä yleensä migreenin estohoitoon löytyy tehokas apu. Jos migreenikohtaus pitkittyy yli kahden vuorokauden mittaiseksi, voi hakeutua myös terveyskeskuspäivystykseen. Tällöin voidaan antaa kipu- ja pahoinvointilääkitystä pistoksina tai suonensisäisesti, jolloin ne auttavat nopeammin ja ovat tehokkaampia.

Migreenin hoito

Osa migreeneistä voidaan hoitaa edellä mainituilla kipulääkkeillä, varsinkin jos mukaan liitetään pahoinvointilääke (metoklopramidi). Kipulääkkeitä voidaan annostella poretabletteina, jolloin vaikutus alkaa nopeammin, tai peräpuikkoina, jos pahoinvointi estää suun kautta nauttimisen.

Jos särkylääkkeiden teho ei riitä, voidaan käyttää migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja, joita on useita eri nimisiä. Lääke tehoaa runsaassa kahdessa kolmasosassa migreenikohtauksia. Lääke otetaan heti migreenipäänsäryn tai pahoinvoinnin alettua. Niitä voidaan nauttia suun kautta, käyttää nenäsuihkeena tai ottaa pistoksena. Jos lääke tehoaa mutta oireet alkavat uudestaan, lääkeannos voidaan uusia kahden tunnin kuluttua.

Jos yksi triptaanivalmiste ei auta, kannattaa yrittää vielä ainakin yhtä muuta valmistetta, koska niiden tehossa on yksilöllisiä eroja. Triptaaneja ei kuitenkaan pidä käyttää aurallisessa migreenissä ennen kuin auraoire on kokonaan ohi. Lisäksi niitä ei pitäisi käyttää, jos käytössä on yhdistelmäehkäisypillerit ja lisäksi tupakoi, koska tämä yhdistelmä toimii ainakin teoreettisena riskitekijänä aivoverenkiertohäiriöille.

Jos migreeniä esiintyy kuukaudessa neljä kertaa tai useammin, harkitaan estolääkkeen käyttämistä. Tällöin lääkettä käytetään säännöllisesti. Lääkevaihtoehtoja on useita, ja niitä voidaan myös yhdistellä keskenään. Migreenikohtaukset loppuvat harvoin lääkityksellä kokonaan, mutta niillä kohtausten määrä voi vähentyä puoleen.

Lisäksi kannattaa ainakin kertaalleen tarkistuttaa näkö esim. optikolla ja purenta hammaslääkärillä, koska taitto- ja purentavirheet ovat molemmat yleinen osatekijä usein toistuvissa migreenikohtauksissa. Usein migreenin hoidossa on hyödyllistä yhdistää lääkehoito, kiinnittää huomiota elämäntapoihin (ks. yllä), poistaa mahdolliset jatkuvat stressitekijät (usein tämä saattaa olla hankalin asia muuttaa), ja ottaa ohjelmaan liikunta, venyttely, hieronta ja mahdollisesti fysioterapia. Osa potilaista hyötyy myös akupunktio- ja rentoutushoidosta.

Migreenin ehkäisy

Migreenitaipumusta ei voida ehkäistä. Aikaisemmilla elämäntavoilla ei tiedetä olevan yhteyttä myöhempään taipumukseen saada migreenikohtauksia.

Kohtausten ilmaantumista voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota niitä laukaiseviin tekijöihin (ks. yllä).

Mikäli kyseessä on aurallinen migreeni, tupakointi on lopetettava ja yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä on vältettävä, sillä ne lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Migreenin ennuste

Migreeni alkaa usein kouluiässä, ja sen oireet tavallisesti helpottavat iän myötä. Osalla se helpottaa jo nuorena aikuisena. Jos päänsäryt jatkuvat pitempään, naisilla ne yleensä helpottavat raskauden aikana ja tavallisesti loppuvat vaihdevuosien jälkeen. Suurella osalla migreeni on kuitenkin hyvänlaatuinen ohimenevä ilmiö, joka saattaa aiheuttaa vain muutaman päänsärkykohtauksen elämän aikana eikä vaivaa sen enempää. Vain pieni osa migreenistä kroonistuu, ja pitkäaikainenkin migreenivaiva saadaan loppumaan yhdistämällä tehokkaita hoitomuotoja.

Lisää tietoa migreenistä

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Migreeni ei ole kaikilla samanlaista»4.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation): läs «Migrän är inte likadan hos alla»5.

Käytettyjä lähteitä

Färkkilä M. Migreeni. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 10.5.2016.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus Migreeni «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36050»3

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi