Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Sienimyrkytykset
 
 

Nivelreuma

Lääkärikirja Duodecim
6.2.2014
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Nivelreuma on pitkäaikainen (krooninen) nivelten sairaus, jota sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Vuodessa nivelreumaan sairastuu Suomessa noin 2000 henkilöä. Sairaus on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Tavallisin puhkeamisikä on 60 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa.

Nivelreuman syyt

Nivelreuman aiheuttajaa ei tiedetä, mutta joidenkin tekijöiden on todettu lisäävän sen vaaraa. Tupakka on nivelreuman riskitekijä miehillä, joilla se aiheuttaa lähes nelinkertaisen sairastumisvaaran. Naisilla tupakan yhteyttä ei ole todettu. Ravinnolla ei tiedetä olevan merkitystä nivelreuman puhkeamisessa. Perinnöllinen alttius vaikuttaa nivelreuman syntyyn, nivelreumaatikon lähisukulaisella on muihin verrattuna 2–4 -kertainen sairastumisriski.

Nivelreumassa tulehdussolut ja niiden erittämät aineet vahingoittavat nivelkalvoa. Syytä tapahtuman käynnistymiseen ei tiedetä. Yksi mahdollisuus on, että nivelkalvolla on bakteerien tai virusten aineosia, jotka käynnistävät reaktion, mutta tästä ei ole vedenpitäviä todisteita.

Nivelreuman oireet

Nivelreuma alkaa yleensä hiipien. Ensioireena on usein päkiöiden kävelyarkuus ja sorminivelten aamujäykkyys, arkuus ja turvotus (ks. kuva «Nivelreuma sormissa»1). Myös isommat nivelet, kuten polvet tai kyynärpää, voivat sairastua ensimmäisinä. Nivelreumalle ominaista on oireiden symmetrisyys eli molempien käsien ja jalkojen nivelet sairastuvat suunnilleen samaan aikaan. Nivelreuman aiheuttamista jalkamuutoksista lisää, ks. «Nivelreuman aiheuttamat jalkamuutokset»1.

Aluksi on lievää nivelkipua ja vähintään tunnin kestävää aamujäykkyyttä sekä sormien arkuutta. Myöhemmin nivelet turpoavat, ovat kipeät ja niiden liikuttaminen on kivuliasta. Levossa tuntuva särky on epätavallista. Nivelreumaan liittyy usein yleisoireena väsymystä, ruokahaluttomuutta ja lievää kuumeilua.

Joillakin potilailla esiintyy niin sanottuja reumakyhmyjä, yleensä raajojen ojentajapuolelle syntyviä kyhmyjä, joiden koko vaihtelee muutamasta millistä parin senttiin (ks. kuva «Reumakyhmyjä»2). Osalla potilaita nivelreumaan voi vuosien mittaan liittyä Sjögrenin oireyhtymää (ks. «Sjögrenin oireyhtymä»2) eli suun ja silmien kuivumistaipumusta.

Nivelreuma on pitkäaikainen (krooninen) sairaus, joka usein vaivaa vuosia tai vuosikymmeniä. Varhaisella lääkityksen aloittamisella sairaus yleensä saadaan hallintaan.

Suurimmalla osalla taudin kulku on vaihteleva eli sairaudessa on vuosien mittaan parempia ja huonompia jaksoja. Noin 10 prosentilla sairaus vuosi vuodelta pyrkii huononemaan, tosin nykyisillä lääkkeillä tätä pystytään usein hillitsemään.

Nivelreuman toteaminen

Taudin toteaminen perustuu pääasiassa lääkärin tekemään arvioon potilaan kertomista oireista ja vastaanottohuoneessa tehdyn tutkimuksen tuloksista. Diagnoosin tueksi voidaan käyttää laboratoriokokeita: veren lasko ("senkka", ks. «Lasko (B-La)»3) on suurentunut ja verestä löytyy yleensä niin sanottu reumatekijä (ks. «Reumakokeita (reumatekijä P-RF ja sitrulliinivasta-aineet S-CCPAb)»4) ja nivelnesteestä löytyy tyypillisiä muutoksia. Laboraoriotutkimukset eivät sataprosenttisesti toimi nivelreumassa, sillä osalla potilaita reumatekijä on normaali ja joissakin muissa tiloissa se voi olla epänormaali.

Nivelreuman itsehoito

Hoitoon kuuluu aina fysioterapia, jonka avulla estetään nivelten jäykistymistä ja muita haittoja. Nivelreumaa sairastava voi vaikuttaa itsekin sairauteen, sillä useissa tutkimuksissa on todettu liikuntaharjoittelun parantavan nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä. Liikuntaharjoittelun toteuttamiseen saa ohjeita fysioterapeutilta tai ohjeesta (ks. «Nivelrikko ja nivelreuma – liikuntaohje»5).

Ravinnon suotuisia vaikutuksia nivelreuman oireisiin ei ole voitu tutkimuksissa todentaa. Siksi ei voida suositella mitään yleispätevää nivelreumapotilaan ruokavaliota. Paasto lievittää väliaikaisesti oireita, mutta vaikutus päättyy nopeasti sen jälkeen. Järkevintä on käyttää on täysipainoista ja runsaasti kasviksia sisältävää ruokaa. Kalaöljyn (ks. «Omega-rasvahapot»6) tavallista runsaampaa käyttöä voi kokeilla.

Enemmän jalkojen itsehoidosta, ks. «Nivelreumaa sairastavan jalkojen omahoito»7.

Nivelreuman hoito

Hoidon tavoitteena on parantaa tulehdusreaktiota nivelissä. Kun nivelreuma todetaan, aloitetaan aina perushoito niveltulehduksen hillitsemiseksi. Lääkkeistä tärkein on solunsalpaaja metotreksaatti, jota annostellaan kerran viikossa. Kortisonihoitoa voidaan käyttää suun kautta tai nivelen sisäisinä pistoksina ajoittain, mutta jatkuvaa käyttöä vältetään haittavaikutusten vuoksi. Eräitä muitakin lääkkeitä (sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini) voidaan käyttää muun hoidon ohella.

Edellä mainituilla tavanomaisilla reumalääkkeillä nivelreuma asettuu suurimmalla osalla potilaita. Noin joka neljännellä reumapotilaalla tarvitaan tehokkaampia niin sanottuja biologisia lääkkeitä, joita annostellaan pistoksina. Ne tehoavat hankalissa tapauksissa paremmin kuin muut lääkkeet. Lääkkeiden haittana on korkea hinta. Lääkäri päättää yksilöllisesti, milloin tarvitaan biologisia lääkkeitä.

Nivelreuman hoitoon kuuluu myös kipulääkeiden käyttö. Turvallisin vaihtoehto on parasetamoli, joka monessa tapauksessa on riittävä vaihtoehto. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää myös (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»8), mutta niillä on enemmän haittavaikutuksia, joista pahin on suolistoverenvuoto. Keskushermostoon vaikuttavia vahvempia kipulääkkeitä tarvitaan harvoin.

Magneetti- ja kuparirannekkeet tehottomia

Erilaisia magneettirannekkeita ja kuparirannekkeita markkinoidaan nivelreuman hoitoon. Vuonna 2013 ilmestyi perusteellinen tutkimus, jossa 65 reumapotilaalla verrattiin niiden tehoa lumerannekkeisiin (magneettirannekkeiden näköisiä mutta ilman magnetismia).

Vaikutuksia arvioitiin seuraavissa muuttujissa: kipu, tulehdusreaktio, toimintakyky, sairaudena aktiivisuus ja lääkkeiden käyttömäärä. Kahden eri magneettirannekkeen ja yhden kuparirannekkeen vaikutukset eivät lainkaan eronneet lumerannekkeen vaikutuksista. Lue artikkeli tästä.

Nivelreuman ehkäisy

Koska tupakointi lisää etenkin miehillä vaaraa sairastua nivelreumaan, sen lopettamisella sairastumisvaaraa voidaan pienentää. Muita ehkäiseviä keinoja ei tunneta.

Lisää tietoa nivelreumasta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Nivelreuma»9.

Suun hoito nivelreumassa, ks. «Reuma ja suun terveys»10 ja «Suun hoito reumasairauksissa»11.

Suomen Reumaliiton internet-sivut

Käytettyjä lähteitä

  • Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Nivelreuma" «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi21010»1
  • Hakala M. Nivelreuma. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, [päivitetty 3.9.2012]. Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>.
  • Hannonen P, Korpela M. Biologiset reumalääkkeet nivelreuman hoidossa: milloin, mahdollisuudet, vaarat? Duodecim 2010;126(12):1451-3 (lue artikkeli).
  • Hakala M. Nivelreuma. Kirjassa: Martio J, Karjalainen A, Kauppi M, Kukkurainen ML, Kyngäs H (toim.) Reuma. Duodecim 2007, s. 321–340.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi