Etusivu » Polymyalgia rheumatica ("lihasreuma", "reumaattinen monilihassairaus")

Polymyalgia rheumatica ("lihasreuma", "reumaattinen monilihassairaus")

Lääkärikirja Duodecim
3.4.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Polymyalgia rheumatica, jota kutsutaan myös lihasreumaksi, on iäkkäillä esiintyvä reumaattinen sairaus. Sitä voi joskus harvoin esiintyä 50-vuotiailla, mutta yleisin alkamisikä on 70 vuotta. Sairaus on melko harvinainen, yli 60-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain 5–10 henkilöä kymmenestä tuhannesta. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia. Sairauden syytä ei tunneta.

Polymyalgian oireet

Oireet alkavat yleensä melko äkisti päivän parin kuluessa. Joskus sairaus kehittyy hitaammin muutaman viikon kuluessa.

Tyypillinen vaiva on niska-hartiaseudun ja lantion-reisien seudun kipu ja jäykkyys. Kipua on etenkin yöllä ja aamulla ja siihen liittyy pitkittynyt aamujäykkyys. Hartia- ja lonkkaseudun arkuuden ja jäykkyyden vuoksi voi olla vaikeuksia pukeutumisessa.

Vaikka vaiva alkaa yleensä melko äkisti, se jatkuu pitkään. Sairauteen liittyy usein selviä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Joskus epätavallista väsymystä voi esiintyä viikkoja tai kuukausia ennen muita vaivoja.

Osalla potilaita esiintyy päänsärkyä, johon liittyy ohimoseutujen aristusta. Tämä on merkki sairauteen joskus liittyvästä ohimovaltimon tulehduksesta (temporaaliarteriitti) (ks. «Ohimovaltimon tulehdus (temporaaliarteriitti)»1). Sen johdosta voi verenkierto silmissä häiriintyä siinä määrin, että seurauksena voi olla sokeus, jos sairautta ei hoideta ajoissa.

Polymyalgian itsehoito

Sairauteen ei ole tehokasta itsehoitoa. Tulehduskipulääkkeet (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»2) auttavat lieviin oireisiin.

Polymyalgian hoito

Jos epäilee itsellään polymyalgiaa, on syytä hakeutua lääkäriin. Lääkäri voi todeta sairauden tyypillisten oireiden ja verikokeella todetun suurentuneen laskon eli "senkan" (ks. «Lasko (B-La)»3) avulla. Jos sairauteen epäillään liittyvän ohimovaltimon tulehdusta, otetaan valtimosta näytepala otsan sivulta mikroskooppista tutkimusta varten.

Polymyalgia rheumatican oireet väistyvät nopeasti suun kautta annosteltavalla kortisoni-lääkkeellä, joista tavallisesti käytetään prednisoloni-nimistä lääkettä. Pelkässä polymyalgia rheumaticassa pärjätään melko pienellä lääkeannoksella. Ohimovaltimon tulehduksessa käytetään suurta kortisoniannosta, jolla näköhäiriö voidaan estää (ks. «Ohimovaltimon tulehdus (temporaaliarteriitti)»1).

Kortisoni-lääke ei paranna sairautta, mutta pitää oireet poissa. Lääkeannosta pienennetään asteittain, kunnes löytyy pienin oireet pois pitävä annos, jota jatketaan niin kauan kuin sairaus on aktiivinen. Sairaus paranee itsestään tavallisesti vuoden kahden aikana. Jos todetaan ohimovaltimon tulehdus, kortisoniannos on suurempi.

Koska potilaista suurin osa on iäkkäistä naisia, kortisonihoitoon liittyvä osteoporoosi voi heillä aiheuttaa ongelmia. Siksi kortisonihoitoon liitetään osteoporoosin hoidossa käytetty lääke (ks. «Osteoporoosi (luukato)»4).

Jos kortisonihoitoon muiden sairauksien vuoksi liittyy riskejä, hoitona voidaan käyttää solunsalpaajalääkettä metotreksaattia. Polymyalgiassa pärjätään pienemmillä annoksilla kuin nivelreumassa.

Polymyalgian ehkäisy

Polymyalgia rheumaticaan ei tunneta ehkäisyä. Elämäntavoilla sen puhkeamiseen ei voida vaikuttaa.

Käytettyjä lähteitä

Petterson T. Polymyalgia rheumatica. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.8.2016.

Rutanen J. Polymyalgia rheumatica: tuttu juttu - vai onko sittenkään. Suomen Lääkärilehti 2017;72:2297-2301.