Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Sepelvaltimotauti
 
 

Ruusu (erysipelas)

Lääkärikirja Duodecim
18.1.2015
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Ruusu ja selluliitti ovat vakavia, yleisoireisia ihon infektioita. Ruusussa tulehdus on verinahan yläosassa ja pinnallisissa imusuonissa, selluliitissa bakteeritulehdus ulottuu verinahan alaosaan ja rasvakudokseen. Raja ruusun ja selluliitin välillä on liukuva eikä niitä käytännön työssä erotella toisistaan. Ruusun ja selluliitin oireet ja hoito ovat samat. Niitä aiheuttavat samat bakteerit A- tai G-ryhmään kuuluva beetahemolyyttinen streptokokki ja stafylokokki.

Ruusu on yleisin alaraajassa, sitten yläraajassa, joskus se oireilee pään alueella ja harvoin vartalolla. Pään alueella esiintyessään se voi olla hengenvaarallinen. Ruusu tuhoaa imusuonia ja toistuva ruusu voi aiheuttaa raajaan pysyvän imunesteturvotuksen (ks. «Imunestekierron häiriö (lymfedeema) – krooninen turvotus»1). Taudin aiheuttaja ei yleensä läpäise tervettä ihoa. Infektioportiksi riittää varvasvälisilsa, hankauma tai pieni haava. Alaraajaturvotus, ylipaino, diabetes ja raajan heikentynyt valtimo- tai laskimoverenkierto altistavat ruusulle.

Oireet

Ruusun ensioireita ovat pahoinvointi, päänsärky ja yleinen huonovointisuus. Jonkin tunnin kuluttua nousee äkillisesti kova kuume ja vasta sen jälkeen tavallisesti toinen sääri alkaa punoittaa ja turvota. Seuraavan puolen vuorokauden kuluessa iholle on noussut vihaisen punainen, turvonnut, arka alue, jossa saattaa olla nesterakkuloita (kuva «Ruusu (erysipelas)»1) ja verenpurkaumaa. Taudin edetessä osaan ruusualueesta voi kehittyä ihokuolio, haava tai ihonalainen paise. Ruusu voi edetä vakavaksi yleisinfektioksi. Yleisoireet voivat olla toisinaan myös lieviä kuten esimerkiksi toistuvassa kasvojen ruusussa (kuva «Ruusu korvalehdessä»2).

Toistuvassa ruusussa imusuonet tuhoutuvat ja raaja jää pysyvästi turvoksiin (ks. «Imunestekierron häiriö (lymfedeema) – krooninen turvotus»1).

Taudin toteaminen

Korkea kuume ja vihaisen punainen, turvonnut, kipeä, toispuoleinen ihoalue ovat niin tyypillisiä ruusulle, ettei diagnoosissa ole tavallisesti epäselvyyttä. Veren tulehdusarvot CRP ja B-leuk nousevat.

Nekrotisoiva faskiitti on harvinainen, hengenvaarallinen pehmytkudoksen infektio, joka etenee nopeasti ja johon liittyy ihonalaiskudoksen kuolio ja voimakas kipu. Hoito vaatii antibiootin lisäksi päivystysleikkauksen

Alaraajan syvässä laskimotukoksessa raaja turpoaa, mutta ei sanottavasti punoita eikä kuume nouse (ks. «Laskimotukos (laskimoveritulppa)»2). Taudinmäärityksessä käytetään apuna laskimoiden kaikututkimusta ja D-dimeeri verikoetta. Laaja-alaiseen alaraajan pinnalliseen laskimotulehdukseen (tromboflebiitti) liittyy usein lievä kuumereaktio, mutta yleisoireet ja CRP:n nousu ovat ruusua vähäisemmät.

Allerginen kosketusihottuma voi olla ärhäkän punoittava, turvottava, vetistävä ja rakkuloiva, mutta sille on tyypillistä kutina, harvemmin kipu ja yleisoireet.

Itsehoito

Ruusualuetta voi viilentää kylmällä kääreellä. Tärkeintä on hakeutua tutkimuksiin päivystyspoliklinikkaan.

Milloin hoitoon?

Hoitoon hakeudutaan viivyttelemättä. Infektio hoidetaan usein ensimmäiset päivät suonensisäisellä antibiootilla, joka tepsii streptokokkiin ja stafylokokkiin. Sen jälkeen hoitoa jatketaan suun kautta annosteltavalla antibiootilla usean viikon ajan. Toistuvissa ruusuissa annetaan vuosien tai loppuiän kestävä antibioottiestohoito.

Ehkäisy

Ruusun parannuttua huolehditaan siitä, että varvasväleissä ei ole sientä ja että iho pysyy muutenkin hyvässä kunnossa. Ruusu altistaa imunesteturvotukselle (ks. «Imunestekierron häiriö (lymfedeema) – krooninen turvotus»1) ja turvotus ruusun uusimiselle. Turvotusta hoidetaan lentosukalla, kompressiosukalla tai kompressiosidoksella usean viikon ajan, tarvittaessa pysyvästi.

Muita Ruusuun liittyviä artikkeleita

Terveet Jalat, ks. «Ruusu»3.

Käytettyjä lähteitä

Ruusu (erysipelas) ja selluliitti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 28.5.2013.

Karppelin M ja Syrjänen J. Ruusutulehduksen hoito. Duodecim 2008; 124(9): 1041–7.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi