Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)

Lääkärikirja Duodecim
25.3.2014
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei onneksi vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää. Aikaisemmin tilaa kutsuttiin ärtyneeksi paksusuoleksi, mutta nimi on muutettu, koska myös ohutsuolen on todettu olevan osallisena oireisiin.

Englanniksi ärtyvän suolen oireyhtymä on "irritable bowel syndrome", minkä vuoksi siitä käytetään usein lyhennettä IBS.

Oireet

Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee vatsan turvotteluna ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Suolen toiminnassa on yleensä muutoksia: joillakin löysät ulosteet useita kertoja päivässä ja ummetus vuorottelevat eri päivinä, toisilla on pääasiassa jompaakumpaa. Ulosteet voivat olla papanamaisia tai pieniä ja limamaisia. Usein tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostaessa. Vatsakivut voivat helpottua ulostamisen yhteydessä. Suurelle osalle potilaita häiritsevimmät oireet ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.

Oireille on tyypillistä vaihtelu. Päivän kuluessa ne voivat olla välillä poissa, välillä vaivaavat tavallista enemmän. Joinakin viikkoina vaivat saattavat olla kiusallisia, muina aikoina niitä on huomattavasti vähemmän.

Vatasaoireiden lisäksi ärtyvästä suolesta kärsivillä esiintyy tavallista enemmän muita oireita, kuten fibromyalgiaa, unihäiriöitä ja masentuneisuutta.

Syyt

Ärtyneen suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva. Perusteellisissakaan tutkimuksissa suolessa ei löydy mitään nähtävää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Häiriintyneen toiminnan syytä ei tarkoin tiedetä. On kuitenkin todettu, että vaivasta kärsivillä osalla suolikaasua muodostuu tavallista enemmän. Osalla taas kaasunmuodostus ei ole tavallista suurempi, mutta suoli on herkempi supistelemaan ja reagoi tavallista voimakkaammin suolen seinämän venytykseen.

Ravinnon laatu vaikuttaa selvästi oireiden syntyyn. Siksi niitä voidaan vähentää sopivin ruokavalion muutoksin, ks. alla. Myös psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta oireisiin. Suoli reagoi jännittyneisyyteen ja hermostuneisuuteen. Myös masennus vaikuttaa suolen toimintaan.

Itsehoito

Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus, siihen ei ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on vähentää vaivoja siinä määrin, että elämä tulee siedettävämmäksi. Omin konstein on mahdollista vaikuttaa paljon oireisiin. Hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen.

Ummetusvoittoisiin oireisiin voi kokeilla suolen sisältöä lisääviä apteekista saatavia valmisteita, esimerkiksi pellavansiemeniä tai muita ns. liukoisia kuituja. Sen sijaan vehnäleseitä ja muita liukenemattomia kuituja ei pidä käyttää.

Probioottien eli maitohappobakteeerita tai muita mikrobeja sisältävien ruoka-aineiden tehoa ärtyvän suolen oireyhtymässä ei tutkimuksissa varmuudella ole osoitettu. Niitä on mahdollista kokeilla, sillä mitään haittoja käytöstä ei ole todettu.

Jos ruokavalio ei riittävästi auta, turvotteluun ja ilmavaivoihin voi kokeilla ilman reseptiä saatavaa dimetikoni- tai simetikonilääkettä. Ne alentavat suolen nesteiden pintajännitystä, minkä seurauksen isot kaasukuplat pilkkoutuvat pienemmiksi. Ripulia hillitsemään voi käyttää väliaikaisesti loperamidi-lääkettä, jota saa pieniä määriä ilman reseptiä.

FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä

Aivan viime vuosina ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja. Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Niitä on hyvin monissa kasvikunnan tuotteissa eikä niiden täydellinen välttäminen ole mahdollista eikä tarpeellista. Niiden vähentäminen ruokavalion muutoksin lievittää useimpien ärtyvästä suolesta kärsivän oireita.

Yksinkertainen keino vähentää FODMAP-hiilihydraatteja on välttää seuraavia elintarvikkeita:

  • Palkokasveja (linssit, pavut, herneet)
  • Sipulikasveja
  • Kaaleja
  • Makeisia ja muita tuotteita, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia
  • "Vatsajugurtit" ja "terveysjuomat", jotka sisältävät lisättyjä kuituja, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja (FOS)
  • Laktoosia eli maitosokeria (siirtyä laktoosittomiin maitotuotteisiin)

Jos edellä mainittujen ruokien välttäminen ei vähennä oireita, voi kokeilla ruokavalion tiukentamista. FODMAP-hiilihydraatteja on runsaasti myös seuraavissa ruoka-aineissa: vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet (leivät, hiutaleet, murot, puurot, leivonnaiset), omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, parsa, artisokka, sienet. Jos tarvitaan näin suuria muutoksia ruokavaliossa, on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen, jolloin varmistetaan ruokavalion turvallisuus.

Kuvia FODMAP-periaatteen mukaan kootuista ruuista, ks. Potilaan lääkärilehti.

Milloin tutkimuksiin

Tarkkoja ohjeita ei ole mahdollista antaa, mutta seuraavissa tilanteissa on syytä hakeutua tutkimuksiin:

  • Esiintyy myös muita oireita, esimerkiksi laihtumista ja väsymystä.
  • Ulosteessa on verta
  • Suolen toiminta on hiljan muuttunut (ripulitaipumusta tai ummetusta) ja jatkunut muutamia viikkoja
  • Suvussa esiintyy paksusuolen tai munasarjojen syöpää
  • Vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Sairauden toteaminen

Ärtyneen suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa mitään laboratoriokoetta tai muuta tutkimusta. Diagnoosi tehdään sen jälkeen, kun on varmistettu, että oireiden syynä ei ole muita sairauksia. Kun lääkäri haastattelee ja tutkii vatsavaivoja valittavan potilaan, hän käy mielessään läpi lukuisan joukon sairauksia, jotka voisivat aiheuttaa samantapaisia oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi voidaan tehdä ilman tähystys- tai ultraäänitutkimuksia. Epäselvissä tapauksissa tehdään laboratorio- tai muita tutkimuksia. Jos muuhun sairauteen viittaavaa ei todeta, ja oireet sopivat ärtyvän suolen oireyhtymään, tämä jää diagnoosiksi.

Lääkehoito

Lääkärillä on käytössä joitakin keinoja ärtyvän suolen hoitoon, mikäli omahoito ei tuo riittävää apua. Ummetuksen hoitoa voidaan tehostaa lääkärin antamilla lääkkeillä. Suoliston kouristelutaipumukseen voidaan kokeilla niin sanottuja antikolinergisiä lääkkeitä, joilla valitettavasti on haittavaikutuksina ummetusta ja suun kuivumista.

Ärtyvän suolen oireisiin vaikuttavat samat lääkkeet, joita käytetään masennuksen hoitoon. Amitriptyliinin on todettu monilla potilailla vähentävän etenkin kipuja ja ripulitaipumusta. Myös uudemmilla masennuslääkkeet voivat auttaa. Psykologisilla hoidoilla (esimerkiksi ns. kognitiivinen oppimisterapia) on voitu oireita merkittävästi lievittää. Myös oikein suunnattu hypnoosihoito saattaa tuoda lievitystä.

Refleksologia-hoitojen (eräänlaisia vyöhyketerapioita), akupunktuurin tai aloe vera -tuotteiden ei ole todettu vaikuttavan oireisiin.

Ehkäisy

Ärtyneen suolen oireiden ehkäisyyn käytetään samoja toimenpiteitä kuin itsehoidossa.

Muita suolistovaivoihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Tarpila S, Voutilainen M. Vatsan kipu ja turvottelu - ärtyvä suoli. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitys 19.6.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Dalrymple J, Bullock I. Dianosis and management of irritable bowel syndrome in adults in primary care: summary of NICE guidance. BMJ 2008;336:556-559.

Hayee B, Forgacs I. Psychological approach to managing irritable bowel syndrome. BMJ 2007;334:1105-1109.

Laatikainen R, Hillilä M. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio selkiytymässä? Fermentoituvien hiiliohydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2012;67: s. 2377-2382.

Halmos EP, Power VA, Shepherd SJ ym. A diet low in FODMAPs reduces symptoms of irritable bowel syndrome Gastroenterology. 2014 Jan;146(1):67-75.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi