Pyörtyminen on lyhytkestoinen ja ohimenevä tajunnan häiriö, johon liittyy lihasten äkillinen veltostuminen. ”Filmi katkeaa” ja ihminen lysähtää maahan. Pyörtyminen johtuu ohimenevästä aivojen verenkierron häiriöstä. Monet eri syyt voivat aiheuttaa pyörtymisen. Pyörtyminen tapahtuu yleensä yllättäen ja nopeasti, ja virkoaminen tapahtuu sekunneissa. Nuorilla ja tiettävästi terveillä ihmisillä pyörtyminen on usein viaton tapahtuma, etenkin jos sille on ilmeinen altistava syy ja ilmenee tyypillisiä ennakoivia oireita. Sen sijaan tyypillisten oireiden puuttuessa, iän karttuessa ja sydänsairailla vakavien syiden todennäköisyys lisääntyy, ja lääkärin tekemät tutkimukset ovat tarpeen.

Pyörtymistä ei kuitenkaan välittömästi voida erottaa vaarallisemmista tajuttomuuden syistä ja sydämen rytmihäiriöistä. Siksi jokaisen pyörtyneen tajuntaa ja hengitystä on seurattava. Jos hengitystä ei todeta tai se on poikkeavaa tai henkilön tajunta ei selvästi palaa parissakymmenessä sekunnissa, on aloitettava elvytys.

Tavallinen pyörtyminen (vasovagaalinen synkopee)

Yleisin syy pyörtymiseen on niin kutsuttu heijasteperäinen pyörtyminen, jossa jokin elimistöstä tai sen ulkopuolelta tuleva ärsyke saa aikaan voimakkaan hermoston reaktion ja johtaa sykkeen hidastumiseen ja/tai verisuonten laajentumiseen. Tällöin aivot eivät hetkellisesti saa riittävästi verta ja ihminen pyörtyy.

Tavallista pyörtymistä edeltää usein jokin seuraavista tilanteista:

  • seisominen pitkään paikallaan
  • kipu, pelko tai epämiellyttävät kokemukset (rokotus, verinäytteen otto tai veren näkeminen)
  • pahoinvointi, oksentaminen
  • voimakas yskiminen
  • nestehukka esimerkiksi runsaan hikoilun, oksentelun tai ripulin vuoksi ja/tai riittämätön nesteytys.

Ennen pyörtymistä ihminen usein kokee jotain ennakoivia oireita, kuten

  • huojumista ja epävarmaa oloa seisoessa
  • pahoinvointia, hikisyyttä ja heikotusta
  • kalpeutta
  • näön hämärtymistä ja näkökentän kaventumista.

Tavallisessa pyörtymisessä maahan lysähtäneen pyörtyjän tajunta palaa nopeasti. Herätessään henkilö on säikähtäneen oloinen ja voi tuntea väsymystä. Hänellä ei yleensä ole muistikuvia itse lysähtämisestä, mutta hän voi muistaa ennen pyörtymistä esiintyneitä ennakoivia oireita.

Vakavampia pyörtymisen syitä

Lyhytaikainen tajuttomuus voi johtua sydämen rytmihäiriöstä tai muusta vakavasta sydänperäisestä syystä. Näissä tilanteissa pyörtyminen iskee ilman altistavia tekijöitä ja yleensä ilman ennakoivia oireita. Vakavasta syystä johtuva pyörtyminen liittyy usein ruumiilliseen rasitukseen, tavallinen pyörtyminen tuskin koskaan.

Myös aivojen toiminnan häiriö tai aivoverenkierron häiriöt voivat johtaa tajuttomuuteen. Yleisin syy on epilepsia, johon liittyy kouristusoireita.

Vakavaan pyörtymisen syyhyn viittaavat seuraavat tekijät tai pyörtymisen aikana todetut oireet:

  • Pyörtyneellä on tiedossa oleva sydänsairaus.
  • Pyörtyminen on tapahtunut rasituksen aikana tai sen yhteydessä.
  • Pyörtymiseen on liittynyt rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriötuntemuksia.
  • Pyörtynyt on loukannut itsensä.
  • Tajuttomuuden aikana on ilmaantunut kouristuksia (jos epilepsia on tiedossa, lievien kouristusten vuoksi ei tarvitse mennä lääkäriin). Jos kukaan ei ole ollut näkemässä pyörtymistä, voidaan kouristuksia epäillä olleen, jos lihakset tuntuvat aroilta tai kielessä on puremajälki.
  • Pyörtymisen yhteydessä henkilö virtsaa tai ulostaa.

Milloin hoitoon?

Lääkärin arviota tai jatkotutkimuksia ei yleisesti tarvita, jos kyseessä on tyypillinen heijasteperäinen pyörtyminen sen tyypillisine ennakoivine oireineen. Sen sijaan, jos ennakoivia oireita ei ole ollut, pyörtyminen on tapahtunut rasituksen aikana tai pyörtymisiä esiintyy toistuvasti, lääkärin tekemä tutkimus on aiheellinen.

Pääsääntö on, että jos kyseessä ei selvästi ole tavallinen pyörtyminen, on pyörtynyt henkilö syytä toimittaa hoitoon. Tällaisissa tilanteissa lääkärin arvioon on syytä hakeutua, vaikka pyörtynyt henkilö virkoaisikin nopeasti. Esimerkiksi sydänperäisten syiden tunnistaminen ja poissulkeminen vaatii usein huolellisia selvittelyjä eri tutkimuksin.

Tavallisen pyörtymisen ehkäisy

Tuntiessasi pyörtymisen ennakko-oireita, voit akuutisti välttää pyörtymisen hakeutumalla istuma- tai makuuasentoon. Verenpainetta voi pyrkiä nostamaan hetkellisesti raajoja jännittämällä (esimerkiksi. käsien voimakas nyrkistäminen tai jalkalihasten jännittäminen).

Yleisesti pyörtymistä voi pyrkiä ehkäisemään huolehtimalla riittävästä nesteen saannista ja välttämällä tapaturma-alttiita ja laukaisevia olosuhteita, joskus myös käymällä lääkärin kanssa läpi mahdollisesti pyörtymiselle altistavat lääkkeet (esim. verisuonia laajentavat- ja nesteenpoistolääkkeet, nitrot). Heijasteperäiseen pyörtymiseen ei ole olemassa toimivia estolääkkeitä.

Kirjallisuutta

  1. Raatikainen P. Synkopeen syyt ja selvittely. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.08.2022.
  2. Dockx K, Avau B, De Buck E, ym. Physical manoeuvers as a preventive intervention to manage vasovagal syncope: a systematic review. PloS One. 2019;14(2):e0212012.