Etusivu » Reaktiivinen niveltulehdus

Reaktiivinen niveltulehdus

Lääkärikirja Duodecim
22.3.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Reaktiivinen niveltulehdus on useassa nivelessä esiintyvä vaiva, joka syntyy reaktiona edeltävälle bakteeritulehdukselle. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin tuhat henkilöä. Yleisin sairastumisikä on 20–30 vuotta. Sairaus on yhtä yleinen miehillä ja naisilla, mutta miehillä oireet ovat usein voimakkaammat.

Syyt

Reaktiivinen niveltulehdus syntyy reaktiona edeltävälle bakteeritulehdukselle. Nivelessä ei ole eläviä bakteereita, mutta arvellaan, että bakteerien rakenteita pääsee nivelkalvoille ja aiheuttaa tulehdusreaktion. Sairautta esiintyy suolistotulehduksia ja virtsatietulehduksia aiheuttavien bakteereiden yhteydessä. Yleisimpiä aiheuttajia ovat yersinia, kampylo- ja salmonellabakteerit suolistotulehduksissa (ks. «Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli»1) ja etenkin klamydia (ks. «Klamydia»2) virtsatietulehduksissa.

Nivelreaktio syntyy etenkin henkilöille, joilla on siihen perinnöllinen alttius. Alttius liittyy yksilölliseen niin sanottuun kudosantigeeniin, jota kutsutaan nimellä HLA-B27. Antigeeni löytyy 14:llä sadasta suomalaisesta. Suurimmalla osalla (60–80 %:lla) reaktiivista niveltulehdusta sairastavista löytyy HLA-B27-antigeeni, mutta nivelsairautta ei synny läheskään kaikille, joilla on antigeeni.

Oireet

Nivelvaivat syntyvät usein äkillisesti 1–2 viikkoa suolisto- tai virtsatietulehduksen jälkeen. Nivelvaiva vaihtelee lievästä parin nivelen kivusta monissa nivelissä tuntuvaan kovaan kipuun. Edeltävä bakteeritulehdus voi olla niin vähäoireinen, että ei tiedä sairastaneensa sitä. Nivelvaivaa on yleensä aina jalkaterässä, polvissa ja nilkoissa, puolessa tapauksista myös yläraajoissa. Sairauden ankaruus vaihtelee; osalla esiintyy ohimenevää särkyä, toiset joutuvat jopa viikkokausiksi vuoteenomaksi, kun nivelvaivat estävät liikkumisen.

Sairaudelle on tyypillistä, että vaivoja on myös nivelten ulkopuolella. Melkein puolella esiintyy kipuja jänteiden ja nivelsiteiden kiinnityskohdissa, mikä ilmenee esimerkiksi jalkaterän joidenkin osien kipuna ja punoituksena. Erikoinen piirre on joillakin potilailla esiintyvä reaktiivinen tulehdus virtsaputkessa (uretriitti) tai silmän värikalvossa (iriitti) (ks. «Silmän värikalvotulehdus (iriitti)»3). Näiden oireiden ja niveltulehdusten yhdistelmää kutsutaan Reiterin taudiksi. Joskus taudinkuvaan liittyy suutulehdusta.

Hoito

Jos on reaktivisen niveltulehdukseen sopivia oireita, on syytä hakeutua muutaman päivän sisällä lääkäriin.

Kun lääkäri epäilee reaktiivista niveltulehdusta, etsitään uloste- ja virtsanäytteistä bakteereita. Jos näytteistä löytyy bakteereita, ne hoidetaan antibiooteilla. Jos bakteereita ei enää löydy, antibioottia ei tarvita, koska bakteeritulehdus on mennyt itsestään ohitse. Diagnoosin varmistamiseksi tutkitaan myös tyypillisten aiheuttajabakteereiden vasta-aineita verestä.

Antibioottihoito ei valitettavasti paranna niveloireita, vaan ne kestävät usein keskimäärin 3–5 kuukautta. Antibioottia käytetään vain, jos potilaalla on edelleen muita infektion oireita. Lääkehoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»4). Vaikeammissa tapauksissa voidaan käyttää kortisonilääkettä suun kautta tai niveleen ruiskutettuna. Pitkittyneitä oireita hoidetaan samoilla lääkkeillä kuin nivelreumaa.

Reaktiivinen niveltulehdus paranee yleensä kokonaan 3 - 5 kuukaudessa, mutta sadasta sairastuneesta 15:llä se muuttuu pitkäaikaiseksi (krooniseksi). Pitkittyneessä taudissa hoidoksi käytetään samoja lääkkeitä kuin nivelreumassa.

Ehkäisy

Reaktiviisia artriitteja voidaan ehkäistä klamydiatulehduksia «Klamydia»2 ja suolistotulehduksia aiheuttavia bakteereita (ks. suolistotulehdukset «Ruokamyrkytys ja sen aiheuttama ripuli»1) välttämällä.

Käytettyjä lähteitä

Nordström D. Reaktiivinen niveltulehdus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 7.9.2016. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, . Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>.

Yli-Kerttula T. Reaktiivinen artriitti. Kirjassa Martio J, Karjalainen A, Kauppi M, Kukkurainen ML, Kyngäs H (toim.) Reuma. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 351-356.