Refluksitaudin oireet

Yleisin oire on närästys (ks. «Närästys»1), joka ilmenee polttavana kipuna rintalastan takana ja karvaan veden nousuna suuhun. Usein esiintyy lisäksi muita mahavaivoja, kuten turvottelua ja ummetusta. Joskus, etenkin iäkkäämmillä, esiintyy yöllisiä yskäkohtauksia, koska pieniä määriä nieluun noussutta mahan sisältöä joutuu henkitorveen.

Vaikean refluksitaudin yleisin lisäsairaus (komplikaatio) on ruokatorven alaosan tulehdus. Tällöin ilmenee jatkuvampaa ylävatsan tai rintalastan takaista kipua.

Refluksitaudin syyt

Refluksitauti johtuu melkein aina ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Sen seurauksena mahalaukun hapanta sisältöä pääsee ruokatorven puolelle, mikä tuntuu närästyksenä. Sulkijalihaksen toimintaa heikentävät rasvainen ruoka ja tupakointi. Ylipaino lisää selvästi refluksia ja siihen liittyviä oireita, ks. tutkimusnäyttö «Painon nousu lisää närästysoireita eli ruokatorven refluksia»2.

Myös palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Palleatyrä syntyy pallealihaksessa sijaitsevaan aukkoon, jonka kautta ruokatorvi kulkee. Jos aukko löystyy, mahalaukun yläosa voi tunkeutua sen kautta osittain rintaontelon puolelle, jolloin syntyy palleatyrä. Tyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Etenkin silloin, kun refluksitauti on vaikea, potilailla todetaan yleensä myös palleatyrä. On kuitenkin huomattava, että palleatyrä ei läheskään aina aiheuta refluksitautia. Ruokatorven aukko löystyy iän mukana, minkä seurauksena puolella yli 50-vuotiaista todetaan palleatyrä. Heistä vain osalla on refluksitauti.

Närästykseen liittyvä poltto johtuu mahanesteen suolahapon aiheuttamasta happamuudesta. Mahan sisäpinta verhoava limakalvo kestää hyvin happoa, mutta ruokatorven limakalvo ei ole tehty kestämään happoa. Seurauksena on polttava tunne. Tiheään toistuvat "happohyökkäykset" voivat vahingoittaa limakalvoa ja aiheuttaa tulehdusmuutoksia.

Refluksitaudin itsehoito

• Runsas ruoka lisää mahansisällön virtausta ruokatorveen. Siksi on syytä välttää reiluja aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Vältetään mahaa ärsyttäviä ruokia kuten sitrushedelmiä ja kahvia
• Vähennetään ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa heikentäviä ruokia. Tärkein on runsas rasva, etenkin suklaa.
• Koska ylipaino (ks. «Lihavuus»3) lisää refluksia ja närästystä, laihduttamalla voidaan ehkäistä ja hoitaa oireita.
• Lopetetaan tupakointi, koska se lhaittaa sulkijalihaksen toimintaa.
• Vältetään runsasta alkoholin käyttöä, joka ärsyttää mahalaukkua.
• Korotetaan sängyn pääpuolta 10–15 cm. Tyynyt eivät toimi vaan pääpuolen jalkojen alle asetetaan korotusta.
• Ohimenevää närästystä voi hoitaa ilman reseptiä apteekista saatavilla lääkkeillä. Enemmän itsehoitolääkkeisä, ks. «Närästys»1
• Muita apteekista saatavia lääkkeitä ovat mahahappoa neutraloivat lääkkeet (antasidit), joita on purutabletteina ja nestemäisenä.

Milloin hoitoon?

Närästyksen vuoksi on syytä hakeutua hoitoon seuraavissa tilanteissa:

• Närästystä esiintyy useita kertoja viikossa useamman viikon ajan.
• Närästyksen ja rintalastan polttelun lisäksi ilmenee muunlaisia kipuja vatsan tai rinnan alueella
• Ilmaantuu muita oireita, kuten oksentelua, nielemisvaivoja tai laihtumista.

Hoito

Jos närästysoire on selvä, lääkäri voi aloittaa lääkityksen ilman lisätutkimuksia. Jos närästys ei parane tai uusiutuu pian hoidon jälkeen, tehdään muita tutkimuksia. Perustutkimus on mahalaukun tähystys eli gastroskopia (ks. «Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukkaissuolen tähystys (gastroskopia)»4), jossa nähdään mahalaukun ja ruokatorven tila. Erityistutkimuksena tehdään joskus vuorokauden ajalta ruokatorven happamuuden rekisteröinti ruokatorveen asetetun pienen anturin avulla.

Nykyään on saatavissa tehokkaita mahan happamuuteen vaikuttavia lääkkeitä, jotka huomattavasti vähentävät tai poistavat oireet kokonaan. Ne eivät estä mahan sisällön takaisinvirtausta, mutta koska se ei enää ole hapanta, neste ei ärsytä ruokatorvea. Lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin 6–12 viikon ajan, minkä jälkeen ne lopetetaan ja seurataan, pysyvätkö oireet poissa. Lisää tietoa lääkkeistä.

Refluksitauti on krooninen eli pitkäaikainen. Useimmilla oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkityksen lopettamisesta. Tällöin voidaan 6–12 viikon lääkehoito uusia tai käyttää lääkkeitä pitempään. Pitkäaikaishoidossa riittää yleensä pienempi lääkeannos kuin varsinaisessa hoidossa. Vaikeimmissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun ruokatorven tulehdus ei parane lääkkeillä, refluksitautia on mahdollista hoitaa leikkauksella. Leikkauksessa muodostetaan mahalaukun yläosasta eräänlainen mansetti ruokatorven alaosan ympärille, mikä estää takaisinvirtauksen (ks. kuva «Palleatyräleikkaus»1). Hyvä tulos saavutetaan 7–9 potilaalla kymmenestä. Noin yhdellä kymmenestä esiintyy leikkaukseen liittyviä haittoja.

Kuva 1. Palleatyräleikkaus
Suurenna kuva

Suun terveydestä lisätietoa ks. «Refluksitauti ja suun terveys»5.

Ehkäisy

Refluksin vaaraa voidaan vähentää säilyttämällä normaali paino, lopettamalla tupakointi, välttämällä runsasta alkoholin käyttöä ja vähentämällä rasvaisten ruokien käyttöä.