Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Flunssa
 
 

Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)

Lääkärikirja Duodecim
18.11.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä ja joskus muitakin oireita. Monilla lievää takaisinvirtausta tapahtuu silloin tällöin ilman, että kyseessä on varsinainen tauti. Refluksitauti määritellään närästysoireen yleisyyden ja vaikeusasteen perusteella: Se on kyseessä jos vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa tai jos lievempiä vaivoja on vähintään kaksi kertaa viikossa.

Refluksitauti on yleinen, länsimaissa sitä esiintyy noin joka viidennellä, miehillä ja naisilla yhtä paljon.

Refluksitaudin oireet

Yleisin oire on närästys (ks. «Närästys»1), joka ilmenee polttavana kipuna rintalastan takana. Närästystä esiintyy tyypillisesti aterioiden jälkeen tai makuulla. Usein runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä. Toinen oire on karvaan mahansisällön nousu suuhun. Refluksitautiin ei liity pahoinvointia eikä oksennusta.

Refluksitaudissa voi esiintyä lisäksi muita mahavaivoja, kuten turvottelua ja ummetusta. Joskus, etenkin iäkkäämmillä, esiintyy yöllisiä yskäkohtauksia, koska pieniä määriä nieluun noussutta mahan sisältöä joutuu henkitorveen. Joskus on palan tunnetta kurkussa ja kipua niellessä.

Vaikean refluksitaudin yleisin lisäsairaus (komplikaatio) on ruokatorven alaosan tulehdus. Tällöin ilmenee jatkuvampaa ylävatsan tai rintalastan takaista kipua.

Refluksitaudin syyt

Refluksitauti johtuu melkein aina ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Sen seurauksena mahalaukun hapanta sisältöä pääsee nieluun , mikä tuntuu närästyksenä ja voi aiheuttaa äänen käheyttä. Sulkijalihaksen toimintaa heikentävät rasvainen ruoka ja tupakointi. Ylipaino lisää selvästi refluksia ja siihen liittyviä oireita, ks. tutkimusnäyttö «Painon nousu lisää närästysoireita eli ruokatorven refluksia»2.

Myös palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Palleatyrä syntyy pallealihaksessa sijaitsevaan aukkoon, jonka kautta ruokatorvi kulkee. Jos aukko löystyy, mahalaukun yläosa voi tunkeutua sen kautta osittain rintaontelon puolelle, jolloin syntyy palleatyrä. Tyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Etenkin silloin, kun refluksitauti on vaikea, potilailla todetaan yleensä myös palleatyrä.

On kuitenkin huomattava, että palleatyrä ei läheskään aina aiheuta refluksitautia. Ruokatorven aukko löystyy iän mukana, minkä seurauksena puolella yli 50-vuotiaista todetaan palleatyrä. Heistä vain osalla on refluksitauti.

Närästykseen liittyvä poltto johtuu mahanesteen suolahapon aiheuttamasta happamuudesta. Mahan sisäpintaa verhoava limakalvo kestää hyvin happoa, mutta ruokatorven limakalvo on sille herkkä. Seurauksena on polttava tunne. Tiheään toistuvat "happohyökkäykset" vahingoittavat limakalvoa ja aiheuttavat tulehdusmuutoksia.

Refluksitaudin itsehoito

  • Runsas kerrallaan syöty ruokamäärä lisää mahansisällön virtausta ruokatorveen. Siksi on syytä välttää reiluja aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Vältetään mahaa ärsyttäviä ruokia kuten sitrushedelmiä ja kahvia
  • Vähennetään ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa heikentäviä ruokia. Tärkein on runsas rasva, etenkin suklaa.
  • Koska ylipaino (ks. «Lihavuus»3) lisää refluksia ja närästystä, laihduttamalla voidaan ehkäistä ja hoitaa oireita.
  • Lopetetaan tupakointi, koska se haittaa sulkijalihaksen toimintaa.
  • Vältetään runsasta alkoholin käyttöä, joka ärsyttää mahalaukkua.
  • Korotetaan sängyn pääpuolta 10–15 cm. Tyynyt eivät toimi vaan pääpuolen jalkojen alle asetetaan korotusta.
  • Ohimenevää närästystä voi hoitaa ilman reseptiä apteekista saatavilla lääkkeillä. Enemmän itsehoitolääkkeisä, ks. «Närästys»1

Milloin hoitoon?

Närästyksen vuoksi on syytä hakeutua hoitoon seuraavissa tilanteissa:

  • Kotikonsteista huolimatta (ks. edellä) kiusallista närästystä esiintyy useita kertoja viikossa useamman viikon ajan.
  • Närästyksen ja rintalastan polttelun lisäksi ilmenee muunlaisia kipuja vatsan tai rinnan alueella
  • Ilmaantuu muita oireita, kuten oksentelua, nielemisvaivoja tai laihtumista.

Refluksitaudin hoito

Jos närästysoire on selvä, lääkäri voi aloittaa lääkityksen ilman lisätutkimuksia. Jos närästys ei parane tai uusiutuu pian hoidon jälkeen, tehdään muita tutkimuksia. Perustutkimus on mahalaukun tähystys eli gastroskopia (ks. «Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukkaissuolen tähystys (gastroskopia)»4), jossa nähdään mahalaukun ja ruokatorven tila. Erityistutkimuksena tehdään joskus vuorokauden ajalta ruokatorven happamuuden rekisteröinti ruokatorveen asetetun pienen anturin avulla.

Nykyään on saatavissa tehokkaita mahan happamuuteen vaikuttavia lääkkeitä, jotka huomattavasti vähentävät tai poistavat oireet kokonaan (ks. «Närästyslääkkeet (happolääkkeet)»5). Ne eivät estä mahan sisällön takaisinvirtausta, mutta koska se ei enää ole hapanta, neste ei ärsytä ruokatorvea. Lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin 6–12 viikon ajan, minkä jälkeen ne lopetetaan ja seurataan, pysyvätkö oireet poissa.

Refluksitauti on krooninen eli pitkäaikainen. Useimmilla oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkityksen lopettamisesta. Tällöin voidaan 6–12 viikon lääkehoito uusia tai käyttää lääkkeitä pitempään. Pitkäaikaishoidossa riittää yleensä pienempi lääkeannos kuin alkuvaiheen hoidossa.

Vaikeimmissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun ruokatorven tulehdus ei parane lääkkeillä, refluksitautia on mahdollista hoitaa leikkauksella. Leikkauksessa muodostetaan mahalaukun yläosasta eräänlainen mansetti ruokatorven alaosan ympärille, mikä estää takaisinvirtauksen (ks. kuva «Palleatyräleikkaus»1). Hyvä tulos saavutetaan 7–9 potilaalla kymmenestä. Noin yhdellä kymmenestä esiintyy leikkaukseen liittyviä haittoja.

Viime aikoina on todettu, että tehokkaat suolahapon erittymistä estävät lääkkeet saattavat lisätä ruoka-allergioita.

Suun terveydestä refluksitaudissa ks. «Refluksitauti ja suun terveys»6.

Refluksitaudin ehkäisy

Refluksitaudin syntyä voidaan huomattavasti vähentää säilyttämällä normaali paino, lopettamalla tupakointi, välttämällä runsasta alkoholin käyttöä ja vähentämällä rasvaisten ruokien käyttöä.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Sairauksien ehkäisy, ks. «Muut maha-suolikanavan sairaudet»9.

Terve suu, ks. «Refluksitauti ja suun terveys»6

Käytettyjä lähteitä

Voutilainen M. Refluksitauti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 9.6.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim.). Gastorenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s. 161-175.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi