Syyt

Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1). Aortan tyvestä lähteviä sepelvaltimoita on kaksi, vasen ja oikea. Yleensä vain yksi tai muutama kohta sepelvaltimosta ahtautuu (kuva «Valtimon ahtauman kehittyminen»1), mutta se riittää aiheuttamaan verenkierron häiriintymisen ja hapenpuutteen osassa sydänlihasta (kuva «Sepelvaltimot»2).

Kuva 1. Valtimon ahtauman kehittyminen
Suurenna kuva

Kuva 2. Sepelvaltimot
Suurenna kuva

Oireet

Tavallisin oire on rintakipu, joka alkaa tuntua ruumiillisessa rasituksessa, kun sydämen syketaso nousee. Kipu tuntuu yleensä keskellä rintaa laaja-alaisena ja ahdistavana tai puristavana. Kipu voi säteillä käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Yleensä kipu pysäyttää liikkumisen, ja levossa se helpottuu muutamassa minuutissa. Tällaista rintakipua kutsutaan nimellä angina pectoris. Aina sepelvaltimotautikipu ei ole näin tyypillistä. Esimerkiksi joskus kipu voi olla luonteeltaan polttavaa tai tuntua ylävatsan puolella. Tyypillinen kivun paikallistuminen sepelvaltimotaudin rintakivussa, ks. kuva «Sepelvaltimotaudin rintakivun sijainti»3.

Kuva 3. Sepelvaltimotaudin rintakivun sijainti
Suurenna kuva

Joskus oireena voi olla rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus, kun sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa tilapäisen häiriön sydämen pumppaustoiminnassa. Etenkin naisilla sepelvaltimotauti voi ilmetä ilman rintakipuja, ja oireina on pelkästään rinnan ahdistusta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen.

Aina sepelvaltimotauti ei "varoittele etukäteen" angina pectoris -oirein. Sen ensimmäinen ilmenemismuoto voi olla sydäninfarkti (ks. «Sydäninfarkti»2). Oireena on tällöin voimakas, puristava rintakipu, joka ei muutamassa minuutissa mene ohitse vaan jatkuu pitempään.

Rinnan alueella tuntuvat kiputuntemukset ovat yleisiä ja yleensä johtuvat muista syistä kuin sepelvaltimotaudista. Seuraavat piirteet viittaavat siihen, että kyseessä ei ole sepelvaltimotauti: kipu ilmenee levossa, pystyy liikkumaan kivusta huolimatta, kipu jatkuu pitkään tunti- tai päiväkaupalla, liittyy hengityksen liikkeisiin, on luonteeltaan terävää ja pienellä alueella.

Itsehoito

Sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan tehokkaasti ehkäistä kiinnittämällä huomio valtimotautia lisääviin riskitekijöihin, joista tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1).

Sen jälkeen kun sepelvaltimotauti on todettu, ehkäisytoimet ovat entistä tärkeämmät. Sepelvaltimotaudilla on taipumus uusiutua. Uusiutumista voidaan huomattavasti estää vähentämällä valtimotaudin riskitekijöitä. Säännöllisellä kuntoliikunnalla on mahdollista vähentää sepelvaltimotautiin liittyviä oireita, angina pectorista. Ks. «Sepelvaltimotauti – liikuntaohje»3.

Tutkimukset

Lääkärin vastaanotolla tekemässä tutkimuksessa sepelvaltimotautia sairastavalta potilaalta ei yleensä löydy mitään poikkeavaa. Myös sydämen sähkökäyrä (ks. «EKG (sydänfilmi)»4) on usein normaali.

Jos oireet viittaavat sepelvaltimotautiin, tehdään ensimmäiseksi rasituskoe, jossa potilas polkee kuntopyörää asteittain lisääntyvällä vastuksella, ja samalla otetaan sydämen sähkökäyrää. Kokeen aikana syntyvä rintakipu ja EKG-muutokset viittaavat sepelvaltimotautiin. Sen perusteella aloitetaan lääkehoito. Jos lääkehoito ei riitä pitämään oireita poissa tai jos oireet ovat alun perin vaikeat, tutkimuksia jatketaan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella (ks. «Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus»5).

Hoito

Sepelvaltimotaudin oireita voidaan tehokkaasti hoitaa lääkkeillä. Nopeavaikutteinen nitro ("pikanitro") otetaan rintakivun tullessa, jolloin kipu nopeasti väistyy. Pikanitroa voidaan myös käyttää ennalta ehkäisevästi ennen tilanteita, joissa kipuja herkästi esiintyy.

Säännöllisesti käytettävä beetasalpaajalääke estää oireiden syntymistä, koska se estää sykkeen liiallisen nousun ja laskee verenpainetta. Muita sepelvaltimotaudin lääkkeitä ovat pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiumkanavan salpaajat. Kaikille sepelvaltimotautia sairastaville aloitetaan pienellä annoksella asetyylisalisyylihappolääke ("sydänaspiriini"), joka ehkäisee valtimoveritulpan muodostumista.

Sepelvaltimotaudin hoitoon kuuluvat myös valtimotaudin etenemistä ehkäisevät toimenpiteet. Veren kolesterolin tavoitearvot ovat sepelvaltinmotautipotilailla tiukemmat kuin terveillä. Pahan kolesterolin (ks. «LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli (fP-Kol-LDL)»6) tavoitearvo on 2.5 millimoolia litrassa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan usein kolesterolilääkkeitä (ks. «Kolesteroli»7). Tehokkaalla kolesterolin hoidolla jo syntyneet sepelvaltimon vauriot voivat vähentyä. Myös kohonnen verenpaineen tehokas hoito kuuluu asiaan (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»8).

Jos oireet eivät pysy lääkityksellä poissa, voidaan tehdä sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Hoitomuodon valinta riippuu siitä, millaisia ahtaumia ja missä kohdin varjoainekuvauksessa todetaan.

Pallolaajennuksessa reisivaltimon kautta sydämen sepelvaltimoon viedään ohut letku (katetri), jonka päässä olevaa pallukkaa laajentamalla suonen ahtaumaa levitetään.. Suonen sisälle voidaan asettaa pieni metalliverkko (stentti), jonka avulla vaaraa suonen ahtautuman uusiutumiseen vähenee. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa ahtaiden kohtien ohitse johdetaan muualta elimistöstä (tavallisesti jaloista) otetut verisuonisiirrännäiset, joita pitkin veri ohittaa tukkeutuneet kohdat.

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Sepelvaltimotautia voidaan tehokkaasti ehkäistä. Tärkeimmät sepelvaltimotautia aiheutattavat tekijät ovat tupakointi, suurentunut veren kolesteroliarvo,kohonnut verenpaine ja vähäinen liikunta. Jo nuorella iällä näihin vaikuttamalla myöhemmällä iällä syntyvän sepelvaltimotaudin vaaraa voidaan huomattavasti pienentää. Enemmän ohjeita artikkelissa Valtimotauti (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1).

Lisää tietoa sepelvaltimotaudista

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sepelvaltimotauti»9.

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sepelvaltimotaudin ehkäisy (lyhyt ohje)»10.

Kuva «Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus»4.

Kuva 4. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus
Suurenna kuva