Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Sepelvaltimotauti

Lääkärikirja Duodecim
17.8.2014
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta. Ahtautumisen syynä on valtimotauti (valtimon kovettumatauti, ateroskleroosi), joka vaurioittaa sepelvaltimoita.

Suomessa on noin 180 000 henkilöä, jotka saavat Kelan korvausta sepelvaltimotaudin lääkkeistä. Oikea yleisyysluku on tätä suurempi, koska kaikki potilaat eivät ole lääkerekisterissä. Sairaus on yleisempi iäkkäillä, mutta puolet potilaista on alle 65-vuotiaita. Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy, vuosittain siihen kuolee noin 10 000 suomalaista. Miehiä kuolee sepelvaltimotautiin yhtä paljon kuin naisia. Sepelvaltimotauti kuormittaa terveydenhuoltoa erittäin paljon.

Syyt

Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1). Aortan tyvestä lähteviä sepelvaltimoita on kaksi, vasen ja oikea. Yleensä vain yksi tai muutama kohta sepelvaltimosta ahtautuu (kuva «Valtimon ahtauman kehittyminen»1), mutta se riittää aiheuttamaan verenkierron häiriintymisen ja hapenpuutteen osassa sydänlihasta (kuva «Sepelvaltimot»2).

Sepelvaltimotautia aiheuttavat riskitekijät, joista tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli (ks. «Kolesteroli»2), kohonnut verenpaine (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»3) ja diabetes (ks. «Diabetes (sokeritauti)»4). Valtimotaudin kehittymisestä enemmän, ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1).

Oireet

Tavallisin oire on rintakipu, joka alkaa tuntua ruumiillisessa rasituksessa (reippaasti liikkuessa, reilussa lihastyössä yms.), kun sydämen syketaso nousee. Kipu tuntuu yleensä keskellä rintaa laaja-alaisena ja ahdistavana tai puristavana. Kipu voi säteillä käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Yleensä kipu pysäyttää liikkumisen, ja levossa se helpottuu muutamassa minuutissa. Tällaista rintakipua kutsutaan nimellä angina pectoris. Kivulle on tyypillistä, että se ilmaantuu samanlaisena aina kun ruumiillinen rasitus (sydämen sykkeen nousu) nousee sille yksilölliselle tasolle, joka kullakin aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutetta.

Aina sepelvaltimotautikipu ei ole näin tyypillistä. Esimerkiksi joskus kipu voi olla luonteeltaan polttavaa tai tuntua ylävatsan puolella. Tyypillinen kivun paikat sepelvaltimotaudin rintakivussa, ks. kuva «Sepelvaltimotaudin rintakivun sijainti»3.

Joskus oireena voi olla rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus, kun sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa tilapäisen häiriön sydämen pumppaustoiminnassa. Etenkin naisilla ja vanhuksilla sepelvaltimotauti voi ilmetä ilman rintakipuja, ja oireina on pelkästään rinnan ahdistusta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen.

Aina sepelvaltimotauti ei "varoittele etukäteen" angina pectoris -oirein. Sen ensimmäinen ilmenemismuoto voi olla sydäninfarkti (ks. «Sydäninfarkti»5). Oireena on tällöin voimakas, puristava rintakipu, joka ei muutamassa minuutissa mene levossa ohitse vaan jatkuu pitempään.

Rinnan alueella tuntuvat kiputuntemukset ovat yleisiä ja usein johtuvat muista syistä kuin sepelvaltimotaudista. Seuraavat piirteet viittaavat siihen, että kyseessä ei ole sepelvaltimotauti: kipu on aika lievää ja ilmenee levossa, pystyy liikkumaan kivusta huolimatta, kipu jatkuu pitkään tunti- tai päiväkaupalla, liittyy hengityksen liikkeisiin, on luonteeltaan terävää ja pienellä alueella.

Itsehoito

Sepelvaltimotaudin etenemistä voidaan tehokkaasti ehkäistä vähentämällä valtimotautia lisääviä riskitekijöitä, joista tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1).

Sen jälkeen kun sepelvaltimotauti on todettu, ehkäisytoimet ovat entistä tärkeämmät, sillä sepelvaltimotaudilla on taipumus uusiutua. Uusiutumista voidaan huomattavasti estää vähentämällä valtimotaudin riskitekijöitä. Tämä tapahtuu ennen kaikkea elämäntapoja muuttamalla, mutta myös lääkkeillä. Ruokavaliossa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiamääriin ja rasvojen laatuun. Lääkkeistä taudinkohtausten uusiutumisen estämisessä tärkeimpiä ovat asetyylisalisyylihappo eli "sydänaspiriini" ja kolesterolilääke. Säännöllisellä kuntoliikunnalla on mahdollista vähentää kohtausten uusiutumista ja sepelvaltimotautiin liittyviä oireita, angina pectorista. Ks. liikuntaohje «Sepelvaltimotauti – liikuntaohje»6.

Nitron käyttö tarvittaessa

Nopeasti vaikuttavat nitrovalmisteet on tarkoitettu potilaiden itsensä annosteltavaksi tarpeen mukaan. Niillä saadaan rintakipu väistymään nopeasti tai etukäteen otettuna kokonaan estettyä.

Nitroa ei kannata pihistellä vaan käyttää aina kun tuntuu vähänkin rintakipua. Sitä kannattaa käyttää myös ennen sellaista ruumiillista rasitusta, jonka tietää helposti aiheuttavan rintakipua. Tällöin kivulta vältytään ja samalla suorituskyky lisääntyy. Nitro on tehokas ja varsin vaaraton lääke. Kuitenkaan nitroa ei saa käyttää yhtä aikaa erektiota lisäävien lääkkeiden (sildenafiili, vardenafiili ja taladafiili) kanssa, koska ne yhdessä laskevat verenpainetta. Sildenafiilin ja vardenafiilin yhteydessä on turvallisinta olla käyttämättä nitroa saman vuorokauden aikana. Tadalafiilin vaikutus on yli vuorokausi, joten sen jälkeen seuraavanakaan päivänä ei nitroa saa käyttää.

Itse annosteltavia "pikanitroja" on kahta laatua.

Suussa sulava nitrotabletti (Nitro resoribl) asetetaan kielen alle. Se alkaa tehota jo parissa minuutissa. Jos kipu ei hellitä, otetaan uusi tabletti 2–3 minuutin kuluttua edellisestä. Näin voidaan jatkaa aina 4–5 tablettiin asti. Lääkkeen vaikutus kestää 20–30 minuuttia. Myös pitkävaikutteista nitroa (isosorbididinitraattia, Nitrosid ®) voidaan käyttää tarvittaessa pikanitrona pureskelemalla tabletti. Kätevä annostella on suihke, joka suunnataan suuonteloon kielen päälle. Sen vaikutus alkaa yhtä nopeasti kuin tavallisilla nitrotableteilla. Tarvittaessa voidaan ottaa useita suihkeita minuutin parin välein. Suihkenitron vaikutus kestää muutaman tunnin. Samaa lääkettä (isosorbididinitraattia) voidaan käyttää tarvittaessa myös tablettimuodossa, jolloin tabletti pureskellaan suussa.

Tutkimukset

Lääkärin vastaanotolla tekemässä tutkimuksessa sepelvaltimotautia sairastavalta potilaalta ei yleensä löydy mitään poikkeavaa. Myös sydämen sähkökäyrä eli EKG (ks. «EKG (sydänfilmi)»7) on usein normaali.

Jos oireet viittaavat sepelvaltimotautiin, tehdään yleensä ensimmäiseksi rasituskoe, jossa potilas polkee kuntopyörää asteittain lisääntyvällä vastuksella, ja samalla otetaan sydämen sähkökäyrää. Kokeen aikana syntyvät rintakipu ja EKG-muutokset viittaavat sepelvaltimotautiin. Sen perusteella aloitetaan lääkehoito. Jos lääkehoito ei riitä pitämään oireita poissa tai jos oireet ja rasituskokeessa todetut EKG- ja muut muutokset ovat alun perin vaikeat, tutkimuksia jatketaan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella (ks. «Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus»8).

Hoito

Sepelvaltimotaudin oireita voidaan nitron lisäksi tehokkaasti hoitaa muilla resptilääkkeillä.

Säännöllisesti käytettävä beetasalpaajalääke estää oireiden syntymistä, koska se estää sykkeen liiallisen nousun ja laskee verenpainetta. Muita sepelvaltimotaudin lääkkeitä ovat pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiumkanavan salpaajat. Kaikille sepelvaltimotautia sairastaville aloitetaan pienellä annoksella asetyylisalisyylihappolääke ("sydänaspiriini"), joka ehkäisee valtimoveritulpan muodostumista. Se onkin sepelvaltimopotilaan tärkein lääke. Jos se ei haittavaikutusten takia sovi, tilalla voidaan käyttää yhtä tehokasta klopidogreelia.

Sepelvaltimotaudin hoitoon kuuluvat myös valtimotaudin etenemistä ehkäisevät toimenpiteet. Veren kolesterolin tavoitearvot ovat sepelvaltinmotautipotilailla tiukemmat kuin terveillä. Pahan eli LDL-kolesterolin (ks. «LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli (fP-Kol-LDL)»9) tavoitearvona pidetään nykyään yleisesti 1,8 millimoolia litrassa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan käytännössä kolesterolilääkkeitä, joista yleisimmät ovat ns. statiineja (ks. «Kolesteroli»2). Tehokkaalla kolesterolin hoidolla jo syntyneet sepelvaltimon vauriot voivat jopa vähentyä. Myös kohonneen verenpaineen tehokas hoito kuuluu asiaan (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»3).

Jos oireet eivät pysy lääkityksellä poissa tai jos taudin laatu muutoin vaatii, hoitona on sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Hoitomuodon valinta riippuu siitä, millaisia ahtaumia ja missä kohdin varjoainekuvauksessa todetaan.

Pallolaajennuksessa viedään reisi- tai kyynärvaltimon kautta sydämen sepelvaltimoon ohut letku (katetri), jonka päässä olevaa pallukkaa laajentamalla suonen ahtaumaa levitetään (ks. kuva «Sepelvaltimon pallolaajennus»4). Suonen sisälle voidaan lisäksi asettaa pieni metalliverkko (stentti), jonka avulla vaaraa suonen ahtautuman uusiutumiseen vähenee. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa ahtaiden kohtien ohitse johdetaan muualta elimistöstä (tavallisesti jaloista) otetut verisuonisiirrännäiset, joita pitkin veri ohittaa tukkeutuneet kohdat.

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Sepelvaltimotautia voidaan tehokkaasti ehkäistä. Tärkeimmät sepelvaltimotautia aiheutattavat tekijät ovat tupakointi, suurentunut veren kolesteroliarvo, kohonnut verenpaine ja vähäinen liikunta. Jo nuorella iällä näihin vaikuttamalla myöhemmällä iällä syntyvän sepelvaltimotaudin vaaraa voidaan huomattavasti pienentää. Enemmän ohjeita artikkelissa Valtimotauti (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»1).

Lisää tietoa sepelvaltimotaudista

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sepelvaltimotaudin ehkäisy (lyhyt ohje)»10.

Sydämelle terveellisestä ruokavaliosta, ks. Duodecim-lehden artikkeli «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99436.pdf»1

Sepelvaltotaudin kuolleisuuden väheneminen työikäisillä, ks. kuva «Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus»5.

Muita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Suomalaisten terveys, ks. «Verenkiertoelintensairaudet»11.

Terve suu, ks. «Sepelvaltimotauti ja suun terveys»12

Käytettyjä lähteitä

Kervinen H. Sepelvaltimotauti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 1.7.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Kettunen R. Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti. Kirjassa: Mäkijärvi M, Kettunen R, Kivelä A, Parikka H, Yli-Mäyry S (toim) Sydänsairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2014, s. 239–276.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi