Etusivu » Sydämen rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriöt

Lääkärikirja Duodecim
19.12.2016
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Rytmihäiriöissä sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti tai muuttuu epätasaiseksi. Tämä voi aiheuttaa oireita ja johtaa häiriöihin sydämen toiminnassa.

Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva tahdistinsolmuke (sinussolmuke) lähettää sähköimpulssin, jonka seurauksena ensin supistuvat eteiset ja työntävät veren kammioihin. Sekunnin murto-osan kuluttua sähköimpulssi siirtyy eteis-kammiosolmukkeen kautta kammioiden puolelle, jolloin ne supistuvat. Supistus työntää veren sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta aortan kautta kaikkialle elimistöön (ks. kuva «Sydämen läpät ja veren kierto»1).

Tahdistinsolmuke kiihdyttää sykettä tarvittaessa esimerkiksi ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Kovassa liikunnassa syke saattaa nousta jopa kahteen sataan minuutissa. Tämä ei ole rytmihäiriö vaan tarkoituksenmukaista sykkeen kiihtymistä liikunnan aikana. Lapsilla ja nuorilla aikuisilla syke voi hieman vaihdella hengityksen tahdissa.

Normaalia sydämen rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi. Rytmihäiriöissä (arytmioissa) sydämen sähköinen säätely eri syistä häiriintyy.

Rytmihäiriöiden tutkiminen

Eri rytmihäiriöt aiheuttavat hyvin erilaisia oireita. Potilaan kertomat oireet ja sydämen tutkiminen vastaanotolla kertovat lääkärille jo paljon. Tärkein tutkimus rytmihäiriön toteamiseksi on sydämen sähkökäyrä (”sydänfilmi”) eli EKG (ks. «EKG (sydänfilmi)»1). Jos EKG saadaan otetuksi rytmihäiriön aikana, häiriön luonne yleensä selviää.

Usein rytmihäiriöt ovat ajoittaisia eli kohtauksellisia. Tällöin rauhallisessa vaiheessa otettu EKG on usein normaali, eikä rytmihäiriön tyyppi selviä. Silloin on mahdollista käyttää EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä, jossa potilas kantaa mukanaan pientä rekisteröintilaitetta kokonaisen vuorokauden tai joskus pidemmänkin ajan. Rytmivalvuri on pikkusormen kokoinen laite, joka asennetaan rintakehälle ihon alle paikallispuudutuksessa. Sen avulla sydämen sähköistä toimintaa voidaan valvoa jopa vuosien ajan.

Kun rytmihäiriön laatu on selvillä, selvitetään erilaisilla sydäntutkimuksilla, onko sen takana muuta sydänsairautta. Hankalissa tapauksissa rytmikardiologi (rytmihäiriöihin erikoistunut sydänlääkäri) voi selvittää rytmihäiriön syytä ja luonnetta verisuonten kautta sydämeen vietyjen mittausjohtojen avulla. Tällaista toimenpidettä nimitetään elektrofysiologiseksi tutkimukseksi.

Milloin tutkimuksiin ja hoitoon

Yleisohje on, että uuden rytmihäiriön ilmaantuessa on syytä hakeutua lääkäriin. Jos siihen liittyy rintakipua, voimattomuutta, pyörrytystä tai tajunnan menetys, hoitoon pitää lähteä heti. Jos rytmi on epäsäännöllinen tai liian tiheä mutta muita oireita ei ole, voi ennen hoitoon menoa odottaa muutamia tunteja. Varsinkin nuorten ihmisten rytmihäiriöistä valtaosa on hyvänlaatuisia eli vaarattomia.

Rytmihäiriöiden hoito

Hoito riippuu kokonaan siitä, millainen rytmihäiriö on kyseessä ja mistä se johtuu. Yleensä rytmihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeillä. Eri rytmihäiriöihin on omat erityiset lääkkeet. Tietoa hoidosta on kunkin rytmihäiriön kohdalla (ks. alla olevia linkkejä).

Käytettyjä lähteitä

Raatikainen P. Rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet ja rytmihäiriöpotilaan tutkiminen. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.8.2016.