Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Sydämen vajaatoiminta

Lääkärikirja Duodecim
8.4.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki ja yleislääketieteen erikoislääkäri Markku Ellonen

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä, joka on veren pumppaaminen elimistöön. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire joka voin johtua useasta eri sydänsairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen, 60–69-vuotiaista sitä sairastaa kaksi sadasta ja 80–89-vuotiaista joka kymmenes.

Sydämen vajaatoiminnan syyt

Vajaatoiminta on seurausta sairauksista, joissa sydänlihaksen pumppauskyky heikkenee. Yleisimmät vajaatoiminnan syyt ovat sepelvaltiomotauti, sydäninfarkti (ks. «Sydäninfarkti»1), kohonnut verenpaine (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»2) ja eteisvärinä. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan ja osallistumaan pumppaukseen. Kohonneessa verenpaineessa vuosien kuluessa sydänlihas ensin paksunee ja myöhemmin jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky pienenee.

Muita sydämen vajaatoiminnan syitä ovat läppäviat (ks. «Sydämen läppäviat»3) ja sydänlihaksen vaurioituminen tulehduksen (ks. «Sydänlihastulehdus (myokardiitti)»4), sydänlihassairauden (ks. «Sydänlihassairaus (kardiomyopatia)»5) tai runsaan alkoholin käytön seurauksena. Sydämen oikean puolen vajaatoiminta voi syntyä pitkäaikaisen (kroonisen) keuhkosairauden, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin (ks. «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»6) vuoksi.

Sydämen vajaatoiminnan oireet

Sydämessä on kaksi erillistä osaa, oikea puoli ja vasen puoli. Oikea puoli pumppaa laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Vasen puoli pumppaa keuhkoista tuleva hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön. Oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee. Usein vajaatoimintaa on molemmissa sydämen puolissa.

Sydämen vajaatoiminta on ensisijaisesti sydämen vasemman kammion sairaus. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus ja helposti väsyminen, jotka ilmenevät ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Aluksi ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin (ks. kuva «Rintakehän röntgenkuva eli thorax-kuva»1). Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee makuulla ja helpottaa yleensä istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy usein kuivaa "sydänyskää". Vajaatoiminnassa hengenahdistus ei ole keuhkojen vaan sydämen vika.

Joskus sydämen vasemman kammion voima pettää äkisti. Seurauksena on keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja on vaikea levossakin. Samalla esiintyy yskää ja yleistila on voimakkaasti heikentynyt. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä. Se johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin. Usein silloin mukana on myös munuaisten toimintahäiriö, joka vaikeuttaa lääkehoitoa. Oikean puolen vajaatoimintaan voi liittyä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, mikä johtuu suoliston verenkierron häiriöstä.

Sydämen vajaatoiminnan itsehoito

Sydämen vajaatoimintaan liittyy suorituskyvyn aleneminen. Sitä voidaan kuitenkin parantaa liikunnalla. Säännöllisen liikunnan on todettu monella eri tavalla vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä. Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Vauhti on sellainen, että hieman hengästyy (syketaso 60–80 % maksimista). Lisäksi on hyödyllistä harrastaa lihasvoimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa melko kevyillä kuormilla. Enemmän liikunnasta sydämen vajaatoiminnassa, ks. «Sydämen vajaatoiminta - liikuntaohje»7.

Vajaatoiminnassa turvotustaipumusta voidaan vähentää välttämällä liiallista suolan käyttöä. Laboratoriokokeissa usein ilmenevää alhaista veren natrium-arvoa ei hoideta suolan lisäyksellä. Vajaatoiminnan oireet lievittyvät ja sydänlihaksen rasitus pienenee, kun ylipainoinen laihduttaa ja tupakoitsija lopettaa sauhuttelun. Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni, naprokseeni ja diklofenaakki) lisäävät turvotustaipumusta, samoin liiallinen nesteiden nauttiminen.

Sydämen vajaatoiminnan hoito

Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin , sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen perusteella. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita. Vajaatoiminnan toteamisen lisäksi pyritään sen syy aina selvittämään.

Vajaatoimintaa hoidetaan useilla säännöllisesti käytettävillä suun kautta nautittavilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääkkeet (diureetiti), ACE-estäjälääke tai ATR-salpaaja ja usein beetasalpaaja. Menneinä vuosina käytetyllä digoksiinilla ei enää hoideta vajaatoimintaa, mutta sitä käytetään edelleen eteisvärinän hoidossa. Lääkehoidolla oireet lievittyvät huomattavasti ja suorituskyky paranee.

Sydämen vajatoiminnan hoidossa pyritään aina vaikuttamaan sen perussyyhyn. Kohonnut verenpaine hoidetaan tehokkaasti. Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa pallolaajennuksella. Läppävika korjataan tai asennetaan sydänleikkauksessa keinoläppä. .

Vajaatoiminnan vaikeutuminen ja nesteenpoistolääkkeen säätely

Vajaatoiminnan vaikeutumisen merkkejä ovat painon nousu, turvotuksien lisääntyminen, hengityksen vaikeutuminen, yskä ja sydämen sykkeen nousu. Tällöin turvotusten poistoon määrättyä Furesis-lääkettä (furosemidi) voi omatoimisesti lisätä, varsinkin jos sen annos reseptissä on merkitty liukuvaksi, esimerkiksi 2 - 4 tablettia vuorokaudessa. Tällöin lääkeannoksen muuttamisesta ja tavoitepainosta on etukäteen sovittu lääkärin tai sydänhoitajan kanssa. Tällöin on tarkkailtava, löytyykö oireiden pahenemiseen muita syitä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi särkylääkkeiden käyttö, eteisvärinä, anemia tai keuhkotulehdus, jolloin hoidoksi ei riitä nesteenpoistolääkkeen lisääminen. Liiallinen nesteenpoistolääkkeen käyttö voin johtaa kuivumiseen ja väsymiseen.

Sydämen vajaatoiminnan ehkäisy

Jokainen voi vähentää sydämen vajaatoiminnan vaaraa huomattavasti. Tärkeimpiä keinoja ovat ehkäistä sepelvaltimotautia(ks. artikkeli «Valtimotauti (ateroskleroosi)»8) ja hoitaa kohonnutta verenpainetta painonhallinnalla ja suolan käytön kohtuullistamisella sekä tarvittaessa lääkkeillä (ks. artikkeli «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»2).

Lisää tietoa sydämen vajaatoiminnasta

Suomalaisten terveys, ks. «Verenkiertoelintensairaudet»9.

Käytettyjä lähteitä

Lommi J: Sydämen krooninen vajaatoiminta. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 11.9.2009. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Harjola V-P. Sydämen akuutti vajaatoiminta ja keuhkopöhö. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 3.8.2010. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi