Etusivu » Sydämenpysähdys ja äkkikuolema

Sydämenpysähdys ja äkkikuolema

Lääkärikirja Duodecim
20.12.2016
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Suomessa sydänperäisen äkkikuoleman kohtaa vuosittain 5 000–10 000 henkeä. Aikuisilla äkkikuolemia tapahtuu eniten 45–75 vuoden iässä. Alle 6 kuukauden ikäistä lasta voi kohdata ns. kätkytkuolema. Äkkikuolema johtuu useimmiten ”sydänpysähdyksestä” eli vaikeasta rytmihäiriöstä, jonka aiheuttaa sydänsairaus. Yleisin tällainen sydänsairaus on sepelvaltimotauti ja siihen liittyvä sydäninfarkti. Muita sydänpysähdyksen aiheuttavia sairauksia ovat sydänlihassairaudet (ks. «Sydänlihassairaus (kardiomyopatia)»1) ja sydämen sähköisen toiminnan hankala poikkeavuus, erityisesti eräät periytyvät rytmihäiriöt (pitkä QT -oireyhtymä, Brugadan oireyhtymä). Vaikea-asteiseen sydämen vajaatoimintaan liittyy suurentunut äkkikuoleman vaara.

Kuolemaan johtavista rytmihäiriöistä yleisin on kammiovärinä, jolloin sydämen kammiot värisevät tehottomasti. Sydänlihas ei supistu normaalisti, ja veri lakkaa kiertämästä. Kammiovärinää edeltää usein kammiotiheälyöntisyys eli kammiotakykardia (ks. «Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardiat)»2). Vaikka puhutaan ”sydänpysähdyksestä”, niin sanotut hitaat rytmihäiriöt (ks. «Hitaat rytmihäiriöt (bradyarytmiat )»3) eivät yleensä aiheuta äkkikuolemaa.

Hengenvaaralliset rytmihäiriöt aiheuttavat yleensä äkillisen tajuttomuuden. Kaulavaltimopulssia ei tunnu ja henkilö tuntuu elottomalta. Välittömästi aloitettu elvytys (ks. «Peruselvytys»4) voi pelastaa potilaan. Rintakehän painantaelvytys ja ilman puhaltaminen keuhkoihin (painelu-puhalluselvytys «https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/2016_kuvallinen_aikuisen_ppe_yksi_auttaja.pdf»1) voi pitää potilaan elossa niin kauan, että ambulanssi ehtii paikalle. Usein kammiovärinä voidaan hoitaa defibrillaattorilla tehtävällä sähköisellä rytminsiirrolla ja lääkityksellä. Lopullinen tulos riippuu rytmihäiriön aiheuttavasta sairaudesta. Jos sydänlihas on muuten toimintakykyinen, elvytyksen ja rytmihäiriön hoidon jälkeen voi toipua täysin toimintakykyiseksi.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ensiapuopas: ks. «Peruselvytys»4.

Lääkärikirja Duodecimin artikkeleita:

Käypä hoito -suositusten potilasversiot:

Virkkunen I, Hoppu S, Kämäräinen A. Sydämen pysähdys sairaalan ulkopuolella. Duodecim 2011;127:2287–93. Lue artikkeli.

Käytettyjä lähteitä

Sydänpysähdys ja äkkikuolema. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 616-620.