Etusivu » Sydäninfarkti

Sydäninfarkti

Lääkärikirja Duodecim
20.12.2016
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Sen tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos (ks. «Sepelvaltimotauti»1). Jos sydäninfarktia ei päästä ajoissa hoitamaan, vauriokohtaan kehittyy muutamien tuntien tai päivien kuluessa kuolio. Parantunut sydäninfarkti voi jättää sydänlihakseen pienen tai suuren arven. Sydäninfarktin sairaalahoito on nykyään paljon tehokkaampaa kuin 20–30 vuotta sitten. Silloin sairaalaan tuoduista sydäninfarktipotilaista jopa kolme kymmenestä menehtyi, nyt luku on vähemmän kuin yksi kymmenestä. Paljon suurempi osa potilaista menehtyy, jos heitä ei saada nopeasti sairaalahoitoon.

Sydäninfarktin syyt

Infarktin taustalla on lähes aina valtimotauti (ks. «Sepelvaltimotauti»1), joka kovettaa ja ahtauttaa sydäntä ravitsevia sepelvaltimoita. Kun suoni menee kokonaan tukkoon, kehittyy infarkti. Tällöin tukkeuman alkusyynä on joko ahtauma tai valtimon sisäseinämässä olevan kolesterolia sisältävän kovettuman eli plakin (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2) repeytyminen. Lisäksi paikalle muodostuu verihyytymä, joka äkisti tukkii suonen (ks. kuva «Sydäninfarktin synty»1).

Sydäninfarktin oireet

Sydäninfarkti on hengenvaarallinen sairauskohtaus. Sen nopea tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Tyyppioire infarktissa on kova kipu, joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu on puristavaa, "painavaa" tai vannemaista ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja jopa selkään. Kipu on usein ankaraa ja jatkuu samanlaisena. Kova kipu nostaa usein kylmän hien tai aiheuttaa pahoinvointia. Liikkuminen ei yleensä helpota oireita. Nitrolääkekään ei aina auta oireisiin.

Joskus infarktipotilaan kipu voi olla vähäistä, jopa vain outoa närästyksen tunnetta. Etenkin vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa kokonaan puuttua, ja pääoireet ovat pahoinvointi, heikotus, raskas epämiellyttävä olo ja hikisyys. Infarktin suuruudesta ja sijainnista riippuen voi tulla äkillinen sydämen pumppaustoiminnan pettäminen ja vaikea vajaatoiminta eli keuhkopöhö (ks. «Sydämen vajaatoiminta»3). Infarktin aiheuttamista rytmihäiriöistä pahin on kammiovärinä, joka on yleisin sydäninfarktiin liittyvän äkkikuoleman syy.

Sydäninfarktin hoito

Sydäninfarkti vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Jos aiemmin terveelle henkilölle tai sepelvaltimotautipotilaalle tulee nopeasti edellä kuvattuja oireita, kannattaa soittaa hätäkeskukseen (numero 112), jonka lähettämän ambulanssin ensihoitohenkilöstö arvioi ja toteaa hoidon tarpeen. Infarkti todetaan sydämen sähkökäyrän (EKG) ja verinäytteestä tutkittavien sydänlihasmerkkiaineiden avulla (ks. «Troponiini (P-TnT)»4 ja «Kreatiinikinaasi (P-CK)»5).

Hoito aloitetaan usein jo kotona tai ambulanssissa. Tukoksen muodostumista estävää asetyylisalisyylihappoa ("sydänaspiriini") annetaan ensilääkkeenä. Kipua lievitetään morfiinilla tai muulla sen kaltaisella opioidilääkkeellä sekä nitro-tipalla. Beetasalpaaja-lääkkeellä estetään rytmihäiriöitä ja alennetaan sykettä ja verenpainetta vähentämällä sydämen hapentarvetta. Sepelvaltimoa tukkivaa hyytymää estetään laajenemasta asetyylisalisyylihapon lisäksi muilla hyytymistä ja tukoksia estävillä lääkkeillä. Useimmat lääkkeet annostellaan aluksi suoraan laskimoon nopean tehon aikaansaamiseksi. Osalle (mutta ei kaikille) infarktipotilaista tehdään mahdollisimman nopeasti varjoainekuvaus ja samalla pallolaajennus. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan antaa liuotushoito. Osalle potilaista varjoainekuvaus ja pallolaajennus tai joskus ohitusleikkaus tehdään vasta muutaman päivän kuluttua (ks. «Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus»6).

Sydäninfarktiin voi liittyä lähipäivien aikana vaarallisia rytmihäiriöitä ja muita sydämen toiminnan häiriöitä. Tämän takia potilas sijoitetaan valvontaosastolle (”sydänvalvontaan”), jossa sydämen toimintaa ja verenkiertoa tarkkaillaan. Kivut pidetään poissa, rytmihäiriöitä estetään ja tarvittaessa hoidetaan ja sykettä ja verenpainetta säädellään lääkkeillä.

Sydäninfarktin jälkeen tarvitaan jatkuvaa lääkitystä. Kaikille aloitetaan ainakin säännöllinen "sydänaspiriini" (asetyylisalisyylihappo pienellä annoksella). Varsinkin pallolaajennuksella hoidetut potilaat tarvitsevat yleensä jonkin aikaa myös muita tukoksia estäviä lääkkeitä. Useimmat tarvitsevat beetasalpaajalääkitystä ja monet ACE:n estäjä -lääkettä.

Erittäin tärkeää on sydänkohtauksen uusiutumisen estäminen vähentämällä valtimotaudin riskitekijöitä (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2). Niinpä lähes kaikille potilaille aloitetaan kolesterolilääke ja tarvittaessa verenpainelääke.

Kuntoutuminen sydäninfarktista

Pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktin jälkeen työ- ja toimintakyky palautuvat yleensä nopeasti. Jos vaurio on pieni, voi kevyeen työhön palata jopa 1–2 viikon kuluttua. Muuhun kuntoutumiseen aikaa voidaan tarvita 1–2 kuukautta. Sen aikana on tavoitteena entisen suorituskyvyn palautuminen ja uusien sydänkohtausten estäminen. Sairaalasta saa neuvoja liikunnan aloittamiseksi ja muita elämäntapaohjeita. Erityistä huomiota kiinnitetään tupakoinnin lopettamiseen sekä kohonneen verenpaineen, kohonneiden kolesteroliarvojen ja mahdollisen diabeteksen hoitoon. Sydänyhdistykset ja -piirit järjestävät luentoja ja kursseja sydäninfarktista toipuville. Kelan järjestämille kuntoutuskursseille voi tehdä hakemuksen lääkärintodistuksen tai sairauskertomuksen perusteella.

Sydäninfarktista toivutaan yleensä entiseen kuntoon, mutta kannattaa keskustella jatkohoitosuunnitelmasta lääkärin ja muiden ammattihenkilöiden kanssa. Hoitosuunnitelman tekemisessä tarvitaan tietoa sydäninfarktin koosta sekä taustalla olevan sepelvaltimotaudin laajuudesta ja vaikeusasteesta. Sydämen toimintakyky selvitetään kaikututkimuksen avulla. Kuntoutustarpeen, suoritus- ja työkyvyn sekä ennusteen arvioinnissa voidaan tarvita rasituskoetta.

Sydäninfarktin ehkäisy

Sydäninfarktin vaaraa voidaan huomattavasti vähentää ehkäisemällä valtimoiden kovettumataudin syntyä (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2).

Muita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Sydäninfarkti. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 401-442.

Syvänne M. Elämä(ä) sydäninfarktin jälkeen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(9):841-7 «/xmedia/duo/duo12234.pdf»1.

Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi04050»2