Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Sydäninfarkti

Lääkärikirja Duodecim
30.9.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Sydäninfarkti on äkillisestä hapenpuutteesta johtuva kuolio sydänlihaksessa. Se on sepelvaltimotaudin (ks. «Sepelvaltimotauti»1) pahin seuraamus. Suomessa sairastuu vuosittain sydäninfarktiin noin 25 000 henkilöä. Sairaus on hengenvaarallinen, infarktista johtuvia kuolemia on 13 000 vuodessa.

Sydäninfarktin syyt

Infarktin taustalla on käytännössä aina pitkäaikainen sepelvaltimotauti (ks. «Sepelvaltimotauti»1), joka ahtauttaa valtimoita. Kun suoni menee kokonaan tukkoon, syntyy infarkti. Tukkeuman syynä on yleensä valtimon sisäseinämässä olevan kolesterolia sisältävän pullistuman eli plakin (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2) pinnan repeytyminen. Tällöin paikalle muodostuu verihyytymä, joka äkisti tukkii suonen (ks. kuva «Sydäninfarktin synty»1). Verihyytymän muodostumista estää asetyylisalisyylihappo ("sydänaspiriini"), jota käytetään sydäninfarktin ehkäisemisessä. Jo syntyneessä infarktissa käytetty verihyytymän liuotushoito puolestaan poistaa hyytymää ja voi palauttaa verenkiertoa suoneen.

Sydäninfarktin oireet

Tyyppioire infarktissa on kova kipu, joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu on puristavaa, "painavaa", vannemaista ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, jopa selkään. Kipu on ankaraa ja jatkuu samanlaisena. Kova kipu nostaa kylmän hien pintaan.

Joskus kuitenkin kipu voi olla vähäistä, jolloin infarktin aiheuttama sydämen vajaatoiminta tai muu oire vie lääkäriin. Etenkin vanhuksilla, diabeetikoilla, munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa olla vähäistä, ja pääoireet ovat pahoinvointi, heikotus, raskas olo ja hikisyys.

Riippuen infarktin suuruudesta ja sijainnista sydänlihaksessa se voi aiheuttaa vaikeita rytmihäiriöitä tai äkillisen sydämen pumppaustoiminnan pettämisen ja keuhkopöhön (ks. «Sydämen vajaatoiminta»3). Rytmihäiriöistä pahin on kammiovärinä, joka on yleisin sydäninfarktiin liittyvän äkkikuoleman syy.

Sydäninfarktin hoito

Sydäninfarkti vaatii välitöntä hoitoa sairaalan päivystyspoliklinikalla. Se todetaan sydämen sähkökäyrän (EKG) ja verinäytteestä tutkittavien sydänlihaksen merkkiaineiden avulla (ks. «Troponiini (P-TnT)»4 ja «Kreatiinikinaasi (P-CK)»5). Jos sydäninfarktin epäily on vahva, hoito aloitetaan usein jo ambulanssissa ja sitä jatketaan sairaalassa.

Kipua lievitetään morfiinilla ja nitro-tipalla. Sepelvaltimoa tukkivaa hyytymää poistetaan liuotushoidolla ja uuden syntymistä ehkäistään asetyylisalisyylihapolla. Sydänlääkkeistä annetaan beetasalpaajaa, joka ehkäisee rytmihäiriöitä ja vähentää sydämen hapentarvetta. Useimmat lääkkeet annostellaan suoraan laskimoon nopean tehon aikaansaamiseksi. Jos oireet eivät asetu tai epäillään infarktin laajentumista, tehdään välitön sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (ks. «Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus»6) ja sen perusteella pallolaajennus.

Sydäninfarktiin voi liittyä lähipäivien aikana vaarallisia rytmihäiriöitä ja muita sydämen toiminnan häiriöitä, minkä vuoksi potilaan tilaa seurataan tarkasti. Hänet sijoitetaan sydänpotilaiden tarkkailuosastolle, jossa sydämen toimintaa ja verenkiertoa tarkkaillaan lukuisilla laitteilla. Sydäninfarktin sairaalahoito on nykyään paljon tehokkaampaa kuin 20–30 vuotta sitten. Silloin sairaalaan tuoduista sydäninfarktipotilaista kolme kymmenestä menehtyi, nyt luku on vähemmän kuin yksi kymmenestä.

Sydäninfarktin jälkeen potilaat saavat jatkuvaa lääkitystä. Kaikille aloitetaan säännöllinen "sydänaspiriini" (asetyylisalisyylihappo pienellä annoksella), useimmille beetasalpaajalääke ja monille ACE-estäjälääke riippuen infarktin aiheuttamista seurauksista sydänlihakselle.

Erittäin tärkeää on sepelvaltimotaudin uusiutumisen estäminen vähentämällä valtimotaudin riskitekijöitä (ks. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2). Lähes kaikille potilaille aloitetaan kolesterolilääke (statiini), ja useimmille verenpainelääke.

Kuntoutuminen sydäninfarktista

Sydäninfarktin jälkeen tarvitaan aikaa kuntoutumiseen 1–2 kuukautta. Sen aikana on tavoitteena entisen toimintakyvyn palautuminen. Sairaalasta saa neuvoja liikunnan aloittamiseksi ja muita ohjeita. Sydänyhdistykset ja -piirit järjestävät luentoja ja kursseja sydäninfarktista toipuville. Sydäninfarktista toivutaan yleensä entiseen kuntoon. Jos vaurio on pieni, voi kevyeen työhön palata jopa 2–4 viikon kuluttua.

Sydäninfarktin ehkäisy

Sydäninfarktin vaaraa voidaan huomattavasti vähentää ehkäisemällä valtimoiden kovettumataudin syntyä (ks. artikkeli «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2). Valtimotaudin ehkäisyllä ehkäistään samalla sepelvaltimoiden sairastumista.

Lisää tietoa sydäninfarktista

SPR:n ensiapuopas, «Peruselvytys»7.

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio sydäninfarktista, ks. «Sydäninfarktin toteaminen»8.

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio sepelvaltimotaudista, ks. «Sepelvaltimotautikohtaus»9.

Muita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

  1. «Sepelvaltimotauti»1
  2. «Valtimotauti (ateroskleroosi)»2
  3. «Sydänlihassairaus (kardiomyopatia)»10

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sydänperäinen äkkikuolema»11.

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sepelvaltimotauti»12.

Sairauksien ehkäisy, ks. «Sepelvaltimotaudin ehkäisy (lyhyt ohje)»13.

Käytettyjä lähteitä

Kervinen H. Akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä ja sydäninfarkti. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitys 22.4.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus «Sydäninfarktin diagnostiikka»14.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi