Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa)

Lääkärikirja Duodecim
11.9.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Haavainen paksusuolentulehdus (oikeammin paksusuolitulehdus) on toinen tulehduksellisista suolistosairauksista (Inflammatory Bowel Disease eli IBD). Toinen on Crohnin tauti (ks. «Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti)»1).

Haavainen paksusuolitulehdus on pitkäaikainen (krooninen) suolisairaus, joka esiintyy paksusuolen alueella (ks. kuva «Paksusuoli»1). Haavaista paksusuolen tulehdusta sairastaa Suomessa 4 - 5 henkilöä tuhannesta. Se alkaa usein nuorella aikuisiällä 20–35-vuotiaana, toinen ilmaantuvuushuippu on 50 - 60 -vuotiaana. Sairaus on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla.

Paksusuolentulehduksen syyt

Sairauden syytä ei edelleenkään täysin tunneta. Taudin taustalla ajatellaan olevan perinnöllisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat liian voimakkaaseen torjuntareaktioon paksusuolen bakteeristoa vastaan. Paksusuolen tulehdukseen sairastuneilla on todettu suolen bakteerikannassa muutoksia.

Paksusuolentulehduksen oireet

Pääasiallinen vaiva on viikkokausia jatkuva ripuli. Löysiä ulosteita on useita päivässä, sen mukana tulee lähes aina verta ja usein limaa. Vaikeissa tapauksissa ulostekertoja on yli kuusi päivässä. Sairauteen voi liittyä kramppimaisia vatsakipuja. Sairauden jatkuessa yleistila heikkenee, paino usein laskee ja voi esiintyä kuumeilua.

Haavaiselle paksusuolen tulehdukselle on tyypillistä aaltoileva kulku. Oireet ovat välillä poissa pitkiäkin aikoja mutta palaavat aika ajoin.

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla esiintyy tavallista enemmän (noin neljäsosalla) erilaisia niveloireita ja selkärankareumaa ja joskus silmätulehduksia.

Paksusuolentulehduksen hoito

Sairaus todetaan paksusuolen tähystyksellä. Diagnoosi varmistetaan aina kudosnäytteiden mikroskooppisella tutkimuksella. Verikokeiden avulla selvitetään tulehdusreaktion voimakkuutta ja muita sairauden aiheuttamia yleisoireita. Hoitona on lääkärin suunnittelema lääkehoito. Omahoidolla, esimerkiksi ruokavaliolla, ei suolimuutoksiin pystytä vaikuttamaan.

Lievässä ja paksusuolen loppupäähän rajoittuneessa sairaudessa hoito aloitetaan sopivalla suun kautta nautittavalla lääkkeellä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini), kortisoni- tai muita lääkkeitä sisältävillä peräruiskeilla tai peräpuikoilla.

Vaikeimmissa tapauksissa käytetään suun kautta nautittua kortisonilääkettä. Jos kortisoni ei tehoa, suolta voidaan rauhoittaa tietyillä antibiooteilla (metronidatsoli, siprofloksasiini) ja immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä (esimerkiksi atsatiopriini ja joskus siklosporiini).

Joskus sairaus on niin äkäinen, että lääkehoito ei rauhoita suolta. Tällöin tarvitaan leikkaushoitoa, jossa kirurgi poistaa sairasta suolta.

Kun oireet ovat rauhoittuneet, käytetään jatkuvasti otettavia lääkkeitä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini) uusiutumisen estämiseen. Hoidon teho tarkistetaan uusintatähystyksillä.

Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy lisääntynyt syövän vaara. Jos sairaus on koko paksusuolen alueella, kahdeksan vuoden kuluttua taudin toteamisesta aloitetaan syövän alkuvaiheen toteamiseksi säännölliset paksusuolen tähystykset. Tähystykset toistetaan 1–3 vuoden välein.

Ehkäisy

Koska tulehduksellisten suolistosairauksien syytä ei tiedetä, mitään ohjeita niiden ehkäisemiseksi ei voida antaa.

Käytettyjä lähteitä

Sipponen T. Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 2..82013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Sipponen T, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim.) Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim, s. 472- 517.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi