Etusivu » Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)

Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)

Lääkärikirja Duodecim
24.10.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Haavainen paksusuolitulehdus (tai paksusuolentulehdus) on toinen tulehduksellisista suolistosairauksista (engl. Inflammatory Bowel Disease eli IBD). Toinen on Crohnin tauti (ks. «Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti)»1).

Haavainen paksusuolitulehdus on pitkäaikainen (krooninen) suolisairaus, joka esiintyy paksusuolen alueella (ks. kuva «Paksusuoli»1). Haavaista paksusuolitulehdusta sairastaa Suomessa 4–5 henkilöä tuhannesta. Se alkaa usein nuorella aikuisiällä, 20–35-vuotiaana. Toinen ilmaantuvuushuippu on 50–60-vuotiaana. Sairaus on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla.

Paksusuolitulehduksen syyt

Sairauden syytä ei edelleenkään täysin tunneta. Taudin taustalla ajatellaan olevan perinnöllisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat liian voimakkaaseen torjuntareaktioon paksusuolen bakteeristoa vastaan. Sairaus on yleistynyt tällä vuosituhannella etenkin nuorten keskuudessa. Tämän perusteella arvellaan, että ravintoon liittyvät suoliston bakteerikantojen muutokset altistavat taudin synnylle.

Paksusuolitulehduksen oireet

Pääasiallinen vaiva on viikkokausia jatkuva ripuli. Löysiä ulosteita on useita päivässä, ja niiden mukana tulee lähes aina verta ja usein limaa. Vaikeissa tapauksissa ulostuskertoja on yli kuusi päivässä. Sairauteen voi liittyä kramppimaisia vatsakipuja. Sairauden jatkuessa yleistila usein heikkenee, paino laskee ja voi esiintyä kuumeilua.

Haavaiselle paksusuolitulehdukselle on tyypillistä aaltoileva kulku. Oireet ovat välillä poissa pitkiäkin aikoja mutta palaavat aika ajoin.

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla esiintyy tavallista enemmän (noin neljäsosalla) erilaisia niveloireita ja selkärankareumaa ja joskus silmätulehduksia.

Paksusuolitulehduksen hoito

Sairaus todetaan paksusuolen tähystyksellä. Diagnoosi varmistetaan aina kudosnäytteiden mikroskooppisella tutkimuksella. Verikokeiden avulla selvitetään tulehdusreaktion voimakkuutta ja muita sairauden aiheuttamia yleisoireita. Hoitona on lääkärin suunnittelema lääkehoito. Omahoidolla, esimerkiksi ruokavaliolla, ei suolimuutoksiin pystytä vaikuttamaan.

Lievässä ja paksusuolen loppupäähän rajoittuneessa sairaudessa hoito aloitetaan sopivalla suun kautta nautittavalla lääkkeellä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini), kortisoni- tai muita lääkkeitä sisältävillä peräruiskeilla tai peräpuikoilla.

Vaikeimmissa tapauksissa käytetään suun kautta nautittua kortisonilääkettä. Jos kortisoni ei tehoa, suolta voidaan rauhoittaa tietyillä antibiooteilla (metronidatsoli, siprofloksasiini) ja immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä (esimerkiksi atsatiopriini ja joskus siklosporiini).

Joskus sairaus on niin äkäinen, että lääkehoito ei rauhoita suolta. Tällöin tarvitaan leikkaushoitoa, jossa kirurgi poistaa sairasta suolta.

Kun oireet ovat rauhoittuneet, käytetään jatkuvasti otettavia lääkkeitä (sulfasalatsiini, mesalatsiini tai oksalatsiini) uusiutumisen estämiseen. Hoidon teho tarkistetaan uusintatähystyksillä.

Viime aikoina on haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon kokeiltu lupaavin tuloksin ulosteensiirtoa, jossa terveen henkilön ulostetta siirretään peräruiskeena potilaan paksusuoleen.

Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy lisääntynyt syövän vaara. Jos sairaus on koko paksusuolen alueella, kahdeksan vuoden kuluttua taudin toteamisesta aloitetaan säännölliset paksusuolen tähystykset syövän alkuvaiheen toteamiseksi. Tähystykset toistetaan 1–3 vuoden välein.

Ehkäisy

Koska tulehduksellisten suolistosairauksien syytä ei tiedetä, mitään ohjeita niiden ehkäisemiseksi ei voida antaa.

Käytettyjä lähteitä

Sipponen T. Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.5.2016.

Sipponen T, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s. 472–517.

Kolho K-L, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet - mikä vialla? Duodecim 2017;133(18):1701-9 «/xmedia/duo/duo13907.pdf»1.