Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Vapina

Vapina

Lääkärikirja Duodecim
23.11.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Vapinaa on monenlaista ja se voi syntyä eri tavoilla. Vapinan laadun perusteella pystytään päättelemään paljon sen syistä.

Vapinatyyppejä

Lepovapina ilmenee levossa, ilman tahdonalaista liikettä. Se on yleensä aika hidasta ja ilmenee usein raajoissa. Joskus alaleuka ja huulet voivat vapista, mutta pää ei juuri koskaan. Lepovapinan yleisin syy on Parkinsonin tauti (ks. «Parkinsonin tauti»1), johon liittyy myös muita oireita.

Liikevapina ilmenee yksinomaan lihaksia käytettäessä, joko raajoja liikuttaessa tai kun pidetään yllä tiettyä asentoa (asentovapina). Tavallisimmin vapinaa ilmenee sormissa ja yläraajoissa, myös päässä ja alaraajoissa. Vapina pahenee, kun tekee jotain tarkkaa työtä. Yleisin syy on essentiaalinen vapina (ks. «Essentiaalinen ("itsesyntyinen") vapina»2).

Fysiologista vapinaa ilmenee esimerkiksi asentovapinana ajoittain kaikilla esimerkiksi väsyneenä tai erityisen hermostuneena. Alkoholi, runsas kahvinjuonti (kofeiini), kova tupakointi ja jotkin lääkkeet voivat lisätä vapinaa.

Muita vapinoita: Monissa keskushermoston sairauksissa ja joissakin myrkytytystiloissa esiintyy eri tyyppisiä vapinaoireita ja myös lihasnykäyksiä. Kilpirauhasen liikatoimintaan (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)»3) liittyy hienojakoista vapinaa etenkin käsissä.

Itsehoito

Fysiologiseen vapinaan voidaan vaikuttaa kohtuullistamalla kahvinjuontia, tupakointia tai alkoholinkäyttöä. Jatkuvaan lepo- ja liikevapinaan ei elämäntavoilla pystytä paljoa vaikuttamaan. Alkoholin jatkuva käyttö liikevapinan hoitona ei ole järkevää, sillä siihen löytyy tehokkaampi ja vaarattomampi lääkehoito.

Milloin hoitoon

Kun esiintyy jatkuvaa ja häiritsevää lepo- tai liikevapinaa, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Aluksi varmistetaan vapinan syy (diagnoosi), jonka perusteella suunnitellaan hoito. Parkinsonin tautia ja essentiaalista vapinaa voidaan hoitaa lääkkeillä. Joskus vapina voi johtua muista keskushermoston häiriöistä, jolloin hoito riippuu taustalla olevasta sairaudesta.

Käytettyjä lähteitä

Kaakkola S. Vapina. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitys 9.5.2016.