Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä Mina
 
 

Ylävatsavaivat (dyspepsia)

Lääkärikirja Duodecim
14.10.2013
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Ylävatsalla tuntuvat vaivat ovat tavattoman yleisiä. Vaivat voivat ilmetä aterian jälkeisenä poikkeavana täyteläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuna tai polttona, pahoinvointina, jopa oksenteluna. Kansanomaisesti puhutaan usein ruoansulatusvaivoista, ammattikielellä dyspepsiasta. Toistuvaa vatsan turvottelua ja vaihtelevia vatsavaivoja esiintyy väestössä 2–4:llä kymmenestä, naisilla ja miehillä yhtä usein.

Vatsavaivojen syitä

Ylävatsavaivojen syynä voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan sairauksia tai niin sanottu toiminnallinen häiriö. Jälkimmäisessä tapauksessa mitään nähtävää syytä oireille ei löydy, vaan vaivat johtuvat mahan ja suoliston häiriintyneestä toiminnasta.

Kun on tutkittu ylävatsavaivojen vuoksi lääkäriin hakeutuneita ihmisiä, melkein puolella löytyy jokin selvä syy, kuten mahahaava (ks. «Peptinen ulkustauti ( "mahahaava" )»1), refluksitauti (ks. «Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)»2) ja ruokatorven tulehdus tai laktoosi-intoleranssi (ks. «Laktoosi-intoleranssi»3). Yli puolella ylävatsavaivoista kärsivistä ei sairautta tai muuta syytä oireille tutkimuksista huolimatta löydy, joten ne luokitellaan toiminnallisista syistä johtuviksi.

Toiminnallisten oireiden syntyä ei tarkoin tunneta, mutta jotain tiedetään. Monilla ylävatsaturvottelusta kärsivillä mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin. Ylävatsavaivoista kärsivien on todettu reagoivan kivun tunteella muita herkemmin mahalaukun ja suolen venytykselle. Koska suolikaasun määrän ei ole todettu olevan tavanomaista suurempi, turvottelukivun arvellaan johtuvan herkemmästä reagoinnista mahan ja suolen venytykseen.

Puhtaasti toiminnallisista syistä johtuvat oireet eivät liity mahalaukun helikobakteeri-infektioon (ks. «Helikobakteeri»4). Psyykkiset syyt ja stressi saattavat vaikuttaa vaivojen syntyyn, osa ihmisistä "reagoi vatsallaan" muita herkemmin.

Rasvaisen ruoan, kahvin tai alkoholin ei ole todettu selvästi vaikuttavan toiminnallisten ylävatsavaivojen syntyyn. Tässä saattaa kuitenkin olla yksilöllisiä eroja. Yksi saa vaivoja joistakin ruokalajeista, toinen muunlaisista ruoista.

Vatsavaivojen itsehoito

Toiminnallisten ylävatsavaivojen hoitoon ei ole mahdollista antaa mitään yleistehokkaita ohjeita, mutta seuraavia keinoja voi kokeilla:

Tarkkaile, aiheuttavatko tietyt ruoka-aineet vaivoja. Yhden kerran perusteella ei pidä vielä tehdä johtopäätöksiä, koska silloin yhteys voi johtua sattumasta. Jos vaivat toistuvasti liittyvät johonkin ruokalajiin, seuraava vaihe on kokeilla, vähentääkö sen poisjättäminen vaivoja.

Särkylääkkeet (tulehduskipulääkkeet) ärsyttävät usein mahaa (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»5). Jos niitä käyttää, kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla (vähintään viikon ajan) mahaturvallista parasetamolia tai kokonaan ilman lääkettä. Muutama päivä ei riitä, vaan vaikutuksen ilmaantumiseen voi kulua useita viikkoja.

Ilman reseptiä saatavista lääkkeistä voi kokeilla mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä (ranitidiini tai famotidiini), ks. «Närästyslääkkeet (happolääkkeet)»6.

Kiireinen elämänrytmi lisää monilla vatsavaivoja, minkä vuoksi ne usein vähenevät, jos onnistuu rauhoittamaan elämänrytmiä ja vähentämään stressiä.

Jos vatsavaivojen syyksi todetaan jokin sairaus (esimerkiksi refluksitauti, laktoosi-intoleranssi tai mahatulehdus), itsehoito-ohjeita löytyy niitä kuvaavista artikkeleista.

Joskus sepelvaltimotauti aiheuttaa kipua ylävatsalla (ks. «Sepelvaltimotauti»7). Tällöin kipu tavallisesti ilmaantuu ruumiillisen rasituksen yhteydessä ja väistyy levon aikana.

Milloin tutkimuksiin

Tutkimusten tarve määräytyy pääasiassa sen perusteella, kuinka usein vaiva esiintyy. Silloin tällöin esiintyvien ylävatsavaivojen vuoksi ei kannata mennä lääkäriin. Tarkkoja ohjeita ei ole mahdollista antaa, mutta seuraavassa on lueteltu seikkoja, jolloin on syytä herkästi hakeutua tutkimuksiin:

  • Jos vaivaa on päivittäin tai useita kertoja viikossa ja jos ne haittaavat elämää.
  • Jos vaivat ovat uusia ja alkaneet melko äkisti.
  • Yli 55 vuoden ikä oireiden alkaessa, koska iäkkäämmillä oireiden syynä on useammin hoitoa vaativa sairaus.
  • Jos ilmenee muita hälyttäviä oireita, kuten laihtuminen, tunne että ruoka tarttuu ruokatorveen, runsaita oksennuksia, kivun säteileminen selkään tai tummat ulosteet.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Kun lääkäri haastattele ja tutkii vastaanotolla potilasta, hän päättää sen perusteella, mitä jatkotutkimuksia tarvitaan. Yleisperiaate on, että tehdään suoraan mahalaukun tähystys (ks. «Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukkaissuolen tähystys (gastroskopia)»8), jos potilas on yli 55-vuotias tai jos nuoremmilla on hälyttäviä oireita tai he käyttävät tulehduskipulääkkeitä. Peruste käytännölle on, että näissä ryhmissä mahalaukun tai ruokatorven sairauden mahdollisuus on tavallista suurempi.

Jos tähystys ei ole aiheellinen, voidaan laboratoriokokein harkita helikobakteerin tutkimista (ks. «Helikobakteeri»4), mutta helikobakteerin häätöhoito tehoaa heikosti toiminnallisiin ylävatsavaivoihin. Vuoden kuluttua häätöhoidosta vain 15 % potilaista on oireettomia. Tarvittaessa tehdään muita tutkimuksia, esimerkiksi keliakian (ks. «Keliakia»9) tai laktoosi-intoleranssin (ks. «Laktoosi-intoleranssi»3) löytämiseksi. Hoito määräytyy sen mukaan, mitä tutkimuksissa löytyy.

Hoito

Jos tutkimuksissa ei löydy mitään sairautta, ylävatsavaivat ovat todennäköisesti toiminnallisia. Mikään lääke ei paranna toiminnallisia vaivoja, mutta joillakin lääkkeillä niitä voidaan lievittää. Lääkkeiden tarve riippuu luonnollisesti siitä, kuinka vaikeita vaivat ovat.

Kiusalliseen täyttävään tunteeseen ja turvotteluun on mahdollista kokeilla ennen ateriaa otettavaa metoklopramidi-nimistä reseptilääkettä. Lääkkeellä on säännöllisesti käytettynä sivuvaikutuksia, joten sillä on vain harvoin lopullisesti mahdollista ratkaista dyspepsiasta kärsivän henkilön ongelmia. Kivun hoidossa käytettyjen masennuslääkkeiden on todettu vähentävän toiminnallisia ylävatsavaivoja. Myös psykoterapialla voidaan yleensä lievittää oireita.

Muita ylävatsavaivoihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Sairauksien ehkäisy, ks. «Muut maha-suolikanavan sairaudet»12.

Käytettyjä lähteitä

Pikkarainen P. Ylävatasaoireet (dyspesia). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 25.6.2013. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi