Etusivu » Yskä

Yskä

Lääkärikirja Duodecim
22.2.2017
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Yskä ei ole itsenäinen sairaus vaan oire jostakin sairaudesta. Koska yskä on ylähengitystietulehduksen eli flunssan yleinen oire, sitä esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssayskä paranee yleensä viikossa parissa mutta voi kestää pitempään (ks. «Nuhakuume, flunssa»1). Jos yskä vaivaa pitempään kuin 4–8 viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä.

Pitkittyneen yskän syitä

Pitkittyneeksi nimitetään yskää, joka kestää yli 8 viikkoa.

Silloin kun yskä ”jää päälle” flunssan tai keuhkoputkitulehduksen jälkeen, syynä on usein jokin virustulehduksen jälkitauti. Niistä tavallisin on poskionteloiden tulehdus (ks. «Pitkäaikainen tai usein toistuva poskiontelotulehdus (sivuontelotulehdus)»2), joka ylläpitää yskää. Toinen mahdollisuus on astma (ks. «Astma»3), joka usein alkaa infektion jälkeen pitkään jatkuvalla yskällä.

Jos pitkittynyt yskä on alkanut ilman edeltäviä flunssan oireita, syynä on usein jokin muu keuhkosairaus. Hyvin monenlaiset keuhkosairaudet aiheuttavat yskää. Niitä ovat sarkoidoosi (ks. «Sarkoidoosi»4), homepölykeuhko ja tupakoitsijoilla alkava keuhkoahtaumatauti (ks. «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»5), keuhkoputkien laajentuma (ks. «Keuhkoputken laajentumat (bronkiektasiat)»6), keuhkojen sidekudoistuminen (ks. «Keuhkokudoksen sairaudet»7) tai keuhkosyöpä (ks. «Keuhkosyöpä»8). Jatkuvaa yskää voi esiintyä myös joissakin sydäntaudeissa.

Melko yleinen pitkittyneen yskän syy on refluksitauti, jossa yöaikaan hapanta mahan sisältöä voi nousta nieluun ja päästä sieltä keuhkoputkiin (ks. «Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)»9).

Yskä on joidenkin lääkkeiden haittavaikutus. Lääkkeistä tunnetuin esimerkki ovat ACE-estäjät, joita käytetään verenpaineen ja sydäntautien hoidossa (ks. «Verenpainelääkkeet»10).

Lapsilla pitkittyneen yskän syynä voi olla hinkuyskä (ks. «Hinkuyskä»11).

Aina pitkittyneeseen yskään ei tutkimuksista huolimatta löydy mitään syytä. Tällaista tilaa kutsutaan "yskäherkkyysoireyhtymäksi" (englanniksi "cough hypersensitivity syndrome"). Tilasta käytetään myös nimitystä itsesyntyinen (idiopaattinen) krooninen yskä. Yskä on hengityselimiin liittyvä refleksi, ja yskäyliherkkyysoireyhtymässä arvellaan yskärefleksin tuntemattomasta syystä herkistyneen liikaa.

Milloin tutkimuksiin

Jos pitkittyneen yskän syy ei ole tiedossa, on aina aiheellista hakeutua lääkärin tutkimuksiin.

Lyhyemmän aikaa kestäneessä yskässä hoitoon lähdön tarve määräytyy muiden oireiden mukaan. Jos yskään liittyy seuraavia oireita, on syytä hakeutua hoitoon aikaisemmin:

  • pitkittynyttä kuumetta (ks. «Pitkittynyt kuume»12)
  • veriyskää
  • kellertäviä ysköksiä
  • muita hälyttäviä oireita.

Pitkittyneen yskän hoito

Jos pitkittyneen yskän taustalla on jokin sairaus, sen hoitaminen yleensä parantaa yskän. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua tai kurkunpäätä kosteuttava neste saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää. Lääkärin reseptillä saatavien yskänärsytystä lievittävien lääkkeiden teho on heikko.

Kun mitään syytä yskälle ei löydy eli kyseessä on itsesyntyinen krooninen yskä, edellä mainittujen yskänlääkkeiden teho ei ole kovin hyvä. Jos yskään liittyy jokin toiminnallinen äänihäiriö, puheterapiasta saattaa olla hyötyä. Itsesyntyinen krooninen yskä on varsin pitkäaikainen ja kestää useimmiten vuosikausia.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Käytettyjä lähteitä

Aikuisten pitkittynyt yskä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.8.2016.

Koskela H, Purokivi M. Pitkittynyt yskä: tavallinen vaiva, tyytymätön potilas. Duodecim 2014;130:1827-1833. Lue artikkeli.

Koskela H, Naaranlahti T. Yskän lääkehoito. Duodecim 2016:132:455-60. Lue artikkeli.