Etusivu » Ahtauttava keuhkoputkentulehdus (infektioastma) lapsella

Ahtauttava keuhkoputkentulehdus (infektioastma) lapsella

Lääkärikirja Duodecim
3.12.2016
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Löydökset ja oireet

Pienellä osalla eli 10 %:lla alle 3-vuotiaista lapsista hengitystieinfektio laukaisee tulehdusreaktion, jota tavallisimmin kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkentulehdukseksi eli obstruktiiviseksi bronkiitiksi. Keuhkoputkiin kertyy tällöin limaa ja limakalvot turpoavat aiheuttaen ilmavirtauksen heikkenemistä erityisesti uloshengityksessä. Seurauksena on puuskittainen ja limainen yskä, hengityksen rohina ja vinkuminen sekä tihentynyt hengitys ja hengitysvaikeus. Osalla lapsista löydökset ovat lievempiä ja ilmenevät pitkittyneenä (yli 6 viikkoa jatkuneena) limaisena yskänä ja yskänpuuskina esim. nauraessa, itkiessä tai leikin yhteydessä. Ahtauttava keuhkoputkentulehdus ilmaantuu useimmiten 1–3-vuotiaille lapsille.

Ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen oireet ovat samat kuin astmassa, ja niinpä tilaa kutsutaan myös "pienen lapsen astmaksi" tai infektion laukaisemaksi astmaksi (ks. «Astma lapsella»1). Tilan saa aikaan hengitysteiden liiallinen reagointi virusinfektiolle, ja kyse on osittain perinnöllisestä taipumuksesta. Valtaosalla varhaislapsuuden infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet katoavat kuitenkin ajan myötä. Vain joka neljännellä ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta potevista alle 2-vuotiaista kehittyy myöhemmin pitkäaikainen astma. Jos oireita esiintyy yli 3-vuotiaana, astman riski on jo suurempi eli noin 50 %. Jos perheessä on runsaasti allergiaa, toisella vanhemmalla on todettu astma tai lapsella itsellään on atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergiaa, astman todennäköisyys jo huomattava.

Hoito

Hoito määräytyy oireiden voimakkuuden mukaan. Lievissä tapauksissa pärjätään kotihoidolla ja suun kautta annettavalla lääkityksellä. Usein tarvitaan kuitenkin sumutteina annettavia astmalääkkeitä, joihin normaalisti kuuluvat kortikosteroidivalmisteet ja keuhkoputkia avaavat lääkkeet. Koska ahtauttavalla keuhkoputkentulehduksella on taipumus uusia hengitystieinfektioiden yhteydessä, kotona on syytä olla varalla lääkkeitä. Niiden käyttö tulisi aloittaa mahdollisimman varhain flunssan ilmaantuessa, eikä jäädä odottamaan yskän pahentumista.

Milloin hoitoon

Lapsi, jonka hengitys on usean tunnin ajan tiheää ja työlästä, on syytä tuoda päivystysvastaanotolle, josta hänet tarvittaessa ohjataan sairaalahoitoon. Jos ongelmana on viikkoja jatkunut limainen yskä, voi käydä niin, että lapsi saa useaan otteeseen hoidoksi antibioottikuurin, joka ei kuitenkaan paranna yskää. Erittäin tärkeää onkin, että lapsi tuodaan vastaanotolle päiväsaikaan perusteelliseen tilannearvioon. Hoidoksi määrätään myös tässä tapauksessa astmalääkkeitä, jotka usein muutamassa päivässä lopettavat yskimisen.

Ehkäisy

Lapsella, joka on ollut hoidettavana ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen vuoksi, on selkeä riski saada hengenahdistus tai pitkittynyt yskä uusien flunssaepisodien myötä. Niinpä näille lapsille tulisi aloittaa aina astmalääkitys heti flunssan alkuvaiheessa eikä odottaa oireiden pahenemista. Varhainen lääkityksen aloitus usein estää sairaalahoitoa vaativan ahdistuksen kehittymisen. Perheellä tulisikin olla selvät ohjeet lääkityksen aloituksesta.

Käytettyjä lähteitä:

Pelkonen A, Mäkelä M. Lasten astman diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2014;130:595–598 «/xmedia/duo/duo11554.pdf»1