Etusivu » Anemia lapsella

Anemia lapsella

Lääkärikirja Duodecim
4.12.2016
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Syyt ja oireet

Anemialla tarkoitetaan veren pienentynyttä punasolupitoisuutta, joka näkyy matalana hemoglobiiniarvona (ks. «Hemoglobiini (B-Hb)»1). Hemoglobiiniarvojen tulkinnassa on muistettava, että lasten normaalitasot ovat erilaisia kuin aikuisilla. Vastasyntyneellä normaali hemoglobiiniarvo on 170–200 g/l. Syntymän jälkeen pitoisuus putoaa nopeasti niin, että 2–3 kuukauden iässä saavutetaan 110–120 g/l:n taso. Tämä matala taso pysyy pitkään, ja vasta kouluiässä saavutetaan arvo 130–140 g/l. Pienen lapsen normaaliarvot olisivat siis nuorilla ja aikuisilla merkki anemiasta. Anemia voi johtua kolmesta syystä: verenvuodosta, huonontuneesta punasolujen tuotannosta tai nopeutuneesta punasolujen hajoamisesta. Kaikkien näiden takana voi olla useita syitä, jotka edellyttävät usein sairaalatutkimuksia.

Raudanpuutteesta johtuva anemia on normaalia ravintoa nauttivilla lapsilla harvinainen, mutta kuitenkin selkeästi tavallisin anemian syy. Jos lapsen ruokavaliota on rajoitettu, kuten esimerkiksi vegaaniperheissä, raudanpuute on mahdollinen anemian syy. Raudanpuuteanemia voi myös kehittyä murrosikäisille tytöille, joilla esiintyy runsasta kuukautisvuotoa. Myös syömishäiriö voi johtaa anemiaan. Pienillä lapsilla anemian syynä voi joskus harvoin olla runsaan maidon juomisen aiheuttama suolivaurio tai infektion laukaisema tilapäinen punasolutuotannon häiriö.

Anemiaa aiheuttavat varsinaiset veritaudit (hemolyyttinen anemia, leukemia) ovat lapsilla harvinaisia. Toisaalta moniin pitkäaikaissairauksiin liittyy anemiaa. Näin on erityisesti kroonisissa munuaissairauksissa, joissa anemia voi olla ensimmäinen merkki munuaisviasta. Anemia on yleinen myös tulehduksellisissa suolistosairauksissa, joissa suoliston lievä verenvuoto aiheuttaa herkästi anemiaa.

Lievä anemia todetaan usein sattumalöydöksenä verikokeissa. Pitkään jatkunut anemia aiheuttaa usein vain lieviä oireita, kuten väsymystä ja kalpeutta. Hitaasti kehittyneessä anemiassa voidaan todeta hämmästyttävän alhaisia hemoglobiiniarvoja ilman, että nuori itse tai vanhemmat ovat havainneet voinnissa selvää huononemista. Nopeasti kehittyneessä anemiassa oireet ovat voimakkaammat ja kalpeus helpommin havaittavissa.

Milloin hoitoon

Jos lapsella esiintyy ihon kalpeutta, väsymystä tai ihon verenpurkaumia, on aina syytä hakeutua tutkimuksiin. Potilaalta voidaan tutkia, paitsi veren hemoglobiinipitoisuus, myös monenlaisia muita punasolujen tuotantoon ja kulutukseen liittyviä arvoja sekä selvittää ”rautavarastojen” suuruus.

Jos anemia johtuu raudan puutteesta, hoito on hyvin yksinkertainen eli raudan antaminen tabletteina tai liuoksena. Sen vaikutus hemoglobiiniarvoon näkyy muutamassa viikossa. Kroonisissa munuaissairauksissa anemiaa hoidetaan erytropoietiinipistoksilla, jotka tehokkaasti nostavat hemoglobiiniarvoja.

Ehkäisy

Normaalia ravintoa nauttiva lapsi ei tarvitse ylimääräistä rautaa, vaan saa sitä riittävästi ruuasta. Ylimääräisen raudan anto ei myöskään "vahvista" lasta, vaan voi aiheuttaa esim. vatsavaivoja. Jos lapsella tai nuorella on todettu raudanpuuteanemia tai hänellä on esim. runsaiden kuukautisten, ravinnonsaantiongelmien tai kroonisen sairauden vuoksi vaarana anemisoitua, rautavalmisteita on sen sijaan syytä käyttää.