Etusivu » Diabetes lapsella

Diabetes lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Syyt

Diabetes (diabetes mellitus, "sokeritauti") on Suomessa melko yleinen lasten sairaus. Maassamme on vajaat 4 000 lapsidiabeetikkoa, ja vuosittain ilmenee useita kymmeniä uusia tapauksia. Lapsuuden diabetes johtuu lähes poikkeuksetta haiman insuliinituotannon sammumisesta eli kyse on tyypin 1 diabeteksesta. Sen synnyssä sekä perimällä että ulkoisilla tekijöillä, kuten virusinfektioilla, on osuutensa. Tiedetään, että haimakudoksen tulehdusreaktio aiheuttaa insuliinia tuottavien solujen vaurioitumisen, mutta prosessin syntymekanismit ovat edelleen melko lailla avoimet. Tyypin 2 diabetesta, jossa kyse on kudosten huonosta reagoinnista insuliinihormonille, esiintyy erityisesti aikuisväestössä, mutta nykyisin enenevästi myös nuorilla. Lihavuus, liikkumattomuus, veren suuret rasvapitoisuudet ja korkea verenpaine altistavat huonon sokeritasapainon kehittymiselle myös nuorisoikäisillä.

Alkuvaiheen oireet

Lapsuuden diabetes alkaa tyypillisin oirein, joita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä väsymys ja usein huono ruokahalu. Oireet saattavat käynnistyä infektion aikana, jolloin flunssainen lapsi vaikuttaa poikkeuksellisen väsyneeltä. Pienillä lapsilla voi esiintyä kastelua. Ellei oireisiin tässä vaiheessa reagoida, lapselle kehittyy ketoasidoosi, jolloin veren happamuus lisääntyy, ilmaantuu vatsakipua, hengitys muuttuu tiheäksi ja lopulta tajunta heikkenee. Lapsen oireet kehittyvät yleensä parin viikon aikana, ja mitä nopeammin niihin reagoidaan sitä parempi.

Milloin hoitoon

Jos vanhemmilla tai nuorella itsellään herää epäily diabeteksesta, tulee lääkäriin hakeutua saman tien. Diabeteksen toteaminen on helppoa, ja se voidaan tehdä veritestillä tai virtsan liuskakokeella (ks. «Virtsan kemiallinen seulonta (U-KemSeul)»1). Diabetekseen sairastunut lapsi ohjataan saman tien lastensairaalaan jatkohoitoon. Ensivaiheen hoito voi vaatia 1–2 vuorokauden tehohoitojakson, jonka aikana lapsen nestetasapaino, elimistön happamuus ja veren glukoosiarvot saadaan korjatuksi. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta. Kummatkin opetetaan koko perheelle lapsen sairaalahoidon aikana. Insuliinin anto ohjelmoidaan lapsen koon ja harrastusten mukaisesti. Nykyiset "insuliinikynät" mahdollistavat joustavan annostelun kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Myös insuliinipumppujen käyttö on helpottanut diabeteksen hoitoa. Veren glukoosin seurantakin voidaan tehdä elektronisella sensorilla. Kaiken kaikkiaan hoito on nykyisin kehittynyttä ja diabeetikkolapsen ja -nuoren elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.