Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Kaloreiden vähentäminen
 
 

Endometrioosi

Lääkärikirja Duodecim
27.9.2015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvon sirottumatauti. Nimi kuvastaa sairautta: kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla. Pesäkkeet aiheuttavat kudokseen kroonisen tulehdusreaktion. Estrogeeni vaikuttaa pesäkkeiden kasvuun. Munasarjojen erittämän estrogeenin lisäksi myös endometrioosipesäkkeet itse tuottavat estrogeenia. Periaatteessa endometrioosia voi olla missä tahansa vatsaontelossa tai jopa sen ulkopuolella.

Endometrioosi on yleinen sairaus, jota esiintyy ehkä noin 10 %:lla naisista, mutta sen perussyytä ei tunneta. Yksi mahdollinen selitys on se, että kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisten yhteydessä munatorvien kautta vatsaonteloon ja kiinnittyy vatsakalvon pintaan kohdun limakalvon tapaiseksi kudokseksi. On mahdollista, että endometrioosipotilailla elimistön normaali immuunijärjestelmä on jollakin tavalla häiriintynyt mahdollistaen endometrioosin kehittymisen. Tiedetään myös, että tautiriski on jopa 7-kertainen, mikäli sukulaisella on endometrioosia. Endometrioosi saattaa oireilla jo teini-ikäisenä.

Oireet

Limakalvopesäkkeet reagoivat kohdun limakalvon kaltaisesti kuukautiskierron aikana. Tästä aiheutuvat endometrioosiin liittyvät oireet. Tavallisin vaiva on alavatsakipu, joka saattaa alkaa jo useampi päivä ennen kuukautisia voimistuen vuodon aikana. Endometrioosipesäkkeiden sijainti vaikuttaa kipuoireisiin: ulostamis- tai virtsaamiskipua tai kumpaakin voi esiintyä, samoin yhdyntäkipu «Yhdyntäkipu»1 on tavallinen oire. Endometrioosiin voi myös liittyä vuotohäiriöitä, yleensä tiputteluvuotoja, harvoin kuukautisvuodon runsastumista. Endometrioosi voi aiheuttaa lapsettomuusongelmia «Naisen lapsettomuus»2.

Taudin toteaminen

Oireet antavat viitteitä diagnoosista. Gynekologisessa sisätutkimuksessa tavallisin löydös on kipu ja arkuus kohdun takapinnalla, mutta gynekologinen tutkimus voi olla täysin normaali lievässä taudissa. Kohdun takapinnalla voi esiintyä voimakkaasti aristavia nystyröitä, jotka joskus tuntuvat vain peräsuolen kautta tunnustellen. Jos endometrioosiin liittyy ns. suklaakysta eli munasarjan sisälle on kasvanut endometrioosia, voi munasarja olla sisätutkimuksessa selvästi suurentunut. Endometrioosikysta löytyy helpoimmin kaikututkimuksen «Gynekologinen kaikututkimus»3 avulla.

Varmuudella endometrioosi ja sen laajuus voidaan arvioida vatsaontelon tähystysleikkauksessa. Lääkäri voi aloittaa lääkehoidon oireiden perusteella ilman tätä laparoskopiassa varmistettua diagnoosia. Virtsaamis- ja ulostamiskipujen yhteydessä tehdään tarvittaessa virtsarakon tähystys (kystoskopia) ja suolitähystys (sigmoidoskopia). Tutkimukset ovat aiheelliset, jos virtsan tai ulosteen mukana näkyy verta. Lantion alueen magneettitutkimus (MRI) on tarpeellinen vain syvien pesäkkeiden diagnoosissa ennen leikkausta, jotta voidaan varautua leikkauksen laajuuteen.

Hoito

Hoito suunnitellaan oireen ja tavoitteen mukaan. Kipuoireita voidaan aluksi hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Endometrioosikipua hoidetaan munasarjojen estrogeenineritystä vähentävillä lääkkeillä. Kivun hoitoon tarkoitetut hormonaaliset lääkkeet estävät raskaaksi tulon, eikä niitä suositella lapsettomuuspotilaalle. Yhdistelmäehkäisypillerit «Ehkäisypillerit (yhdistelmäehkäisy)»4 ovat hyvä hoitovaihtoehto: ne vähentävät kipuja, tasoittavat vuotoja ja monesti myös estävät endometrioosin pahenemisen. Ehkäisypillereitä voidaan käyttää myös jatkuvana hoitona, ilman taukoviikkoja, jolloin vuodot jäävät pois. Myös hormonikierukalla «Hormonikierukka»5 voidaan tehokkaasti hoitaa endometrioosiin liittyviä oireita.

Muita hormonihoitovaihtoehtoja ovat jatkuva keltarauhashormonihoito tai ns. GnRH-analogien käyttö. Keltarauhashormoneja on useita, niitä käytetään jatkuvana tablettihoitona. Tavoite on saada vuodot loppumaan ja samalla vähennetään munasarjojen estrogeenieritystä. GnRH-analogit ovat pitkävaikutteisina pistoksina tai lyhytvaikutteisina nenäsumutteina käytettäviä lääkkeitä, joilla tilapäisesti lamataan aivolisäkkeen toimintaa. Silloin munasarjatoiminta hiljenee, estrogeenitasot laskevat ja kuukautisvuodot jäävät pois. Koska lääkitys aiheuttaa vaihdevuosia vastaavan estrogeenipuutostilan, vaihdevuosioireiden ja osteoporoosiriskin takia lääkitystä suositellaan vain puoleksi vuodeksi. Lääkehoidoilla ei kuitenkaan voida endometrioosia parantaa. Koska hormonihoitoihin liittyy sivuoireita, lääkehoitoja kehitetään koko ajan uusia.

Leikkaushoito on aiheellinen, jos oireet eivät helpotu lääkehoidolla, jos esiintyy vaikeita ulostamis- tai virtsaamisvaivoja tai jos munasarjasta on löytynyt iso endometrioosikysta. Jos tähystysleikkaus on tehty vatsakipujen syyn selvittelyn yhteydessä, pyritään samalla löytyneet endometrioosipesäkkeet myös poistamaan tai tuhoamaan polttamalla. Jos raskaus ei ole suunnitteilla, joskus leikkauksen jälkeen aloitetaan hormonihoito, ja tällä pyritään estämään tai siirtämään taudin uusiutumista. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat hormonikierukka ja yhdistelmäehkäisypilleri.

Jos ongelmana on lapsettomuus, leikkauksen vaihtoehtona on koeputkihedelmöityshoito «Koeputkihedelmöitys»6.

Erittäin vaikeassa endometrioosissa harkitaan kohdun ja munasarjojen poistoa ja tarvittaessa virtsarakko- tai suoliresektiota.

On hyvä muistaa, että endometrioosi rauhoittuu joskus myös itsestään eli pesäkkeet arpeutuvat. Endometrioosipotilas voi tulla raskaaksi ilman mitään hoitoja, ja raskauden jälkeen oireet eivät välttämättä uusi. Vaihdevuosien myötä endometrioosi lähes aina rauhoittuu.

Ehkäisy

Endometrioosin syntyä ei voi estää, mutta sen oireita ja kasvua voi ehkäistä käyttämällä ehkäisypillereitä. Myös hormonikierukka näyttää estävän endometrioosin pahenemista. Raskaudet ja pitkä imetysaika vähentävät endometrioosin riskiä.

Lisää tietoa: www.endometrioosiyhdistys.fi

Käytettyjä lähteitä

Härkki P. Endometrioosi. Lääkärin käsikirja (online) Kustannus Oy Duodecim (päivitetty 10.4.2013).

Härkki P, Heikkinen A-M, Setälä M. Endometrioosin nykyhoito Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011; 127: 1837–47. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99751.pdf»1

Kössi J, Setälä M. Laparoskooppinen endometrioosikirurgia parantaa elämänlaatua ja seksuaalitoimintoja Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013; 129(7): 681–3. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo10901.pdf»2.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi