Etusivu » Epilepsia lapsella

Epilepsia lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.10.2017
lastenneurologian erikoislääkäri Laura Åberg

Epilepsia on pitkäaikaissairaus, jossa esiintyy toistuvia aivoperäisiä kohtauksia ilman erityisiä kohtauksille altistavia tekijöitä. Suomessa noin neljä lasta tuhannesta sairastaa epilepsiaa. Syynä on harvoin aivojen rakenteellinen muutos. Pienillä lapsilla melko yleiset kuumekouristukset ilmaantuvat nimensä mukaisesti vain kuumeen yhteydessä, eikä näitä katsota varsinaisiksi epileptisiksi kohtauksiksi.

Epilepsian syyt

Epileptiset kohtaukset johtuvat aivosähkötoiminnan ohimenevästä häiriöstä. Kohtaukset voivat ilmetä erilaisten kohtauksille altistavien tekijöiden yhteydessä, mutta myös ilman altistavia tekijöitä. Lapsuusiässä alkavat epilepsiat ovat taustaltaan hyvin monimuotoinen sairausryhmä.

Epilepsian oireet

Tavallisin kohtausoire on tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen. Lapsi ei ole normaalilla tavalla kontaktissa, käyttäytyy sekavasti tai ei vastaa puhutteluun. Lisäksi kohtausoireina voidaan nähdä tahdosta riippumattomia motorisia oireita, kuten kouristelua, rytmistä nykimistä, yksittäisiä lihasnykäyksiä, jäykistelyä tai lihasvelttoutta. Erilaisia aistiharhoja, tilanteeseen liittymättömiä tunnetiloja ja automatismeja, kuten nieleskelyä ja hypistelyä, voidaan myös ajoittain todeta kohtausten yhteydessä.

Oirekuva ei aina ole selkeä. Kohtauksen aikana ei välttämättä esiinny helpommin tunnistettavia motorisia oireita, ja toisaalta kohtaus voi kestää niin lyhyen aikaa, ettei tajunnan hämärtymistä ehditä huomata. Kohtausten kesto vaihtelee tavallisesti muutamista sekunneista minuutteihin, mutta kohtaukset voivat myös pitkittyä.

Kohtauksen hoito

Ensimmäisen kohtauksen yhteydessä tai kohtauksen pitkittyessä sairaalahoito on yleensä tarpeen. Aiemmin todetun epilepsian yhteydessä kohtaukset voidaan hyvin hoitaa myös kotona. Epilepsiakohtaus ei yleensä ole sydämen tai verenkierron kannalta vaarallinen.

Kouristuskohtauksen yhteydessä lapsi on hyvä asettaa kylkiasentoon, jotta hengitystiet vapautuvat. Mikäli lapselle on määrätty peräsuoleen annettavia kohtauslääkkeitä, voidaan nämä hakea rauhassa sen jälkeen, kun on ensin varmistettu, että lapsi ei pääse kohtauksen aikana tai tämän jälkeen vahingoittamaan itseään tai esimerkiksi putoamaan.

Tutkimukset ja hoito sairaalassa

Epilepsiadiagnoosi perustuu annettuihin kohtaustietoihin ja oirekulkuun. Mahdollisimman tarkan kuvauksen saaminen kohtausoireista, niiden ilmaantumisjärjestyksestä ja lapsen toimintakyvystä kohtauksen aikana on tärkeää. Lisäksi EEG-tutkimus (aivosähkökäyrä) on aina tarpeen epilepsiaa epäiltäessä. Epilepsiadiagnoosin jo saaneilla lapsilla aivojen magneettitutkimus on yleensä perusteltu lisätutkimus.

Kohtauksia estävä lääkitys aloitetaan useimmiten toisen kohtauksen jälkeen. Jos ensimmäinen kohtaus on pitkäkestoinen tai jos kohtausten uusiutumisriski arvioidaan suureksi, voidaan lääkitys aloittaa myös heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Epilepsialääkkeitä on nykyisin tarjolla monia, ja lääkkeen valinta riippuu epilepsiatyypistä. Lääkehoidon teho on yleensä hyvä, ja lapsi voi elää varsin normaalia elämää.

Lääkehoitoa on syytä jatkaa vähintään niin kauan, että lapsi on ollut 1-2 vuoden ajan oireeton. Tämän jälkeen, mikäli kohtausten uusiutumisriski on arvioitu pieneksi, voidaan lääkehoito lopettaa asteittain purkamalla. Lääkityksen lopetuksen jälkeen nähdään kohtausten uusiutumista pienellä osalla potilaista.

Epilepsian ennuste

Epilepsian ennuste vaihtelee merkittävästi eri epilepsiatyypeissä. Lapsuusiän epilepsioissa, joihin ei liity aivojen rakenteellisia muutoksia tai aineenvaihdunnallisia syitä, ennuste on yleensä hyvä.

Käytettyjä lähteitä

Käypä hoito -suositus: Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50059»1

Gaily E, Eriksson K. Lasten epilepsia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti»2, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.5.2017.