Etusivu » Flunssa lapsella

Flunssa lapsella

Lääkärikirja Duodecim
3.12.2016
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Syyt

Lasten yleisin sairaus on flunssa eli nuhakuume. Lapset sairastavat flunssia herkemmin kuin aikuiset. Pienet lapset (1–3-vuotiaat) sairastavat vuosittain useita flunssia, keskimäärin 6–8 vuodessa. Erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä lapsi potee herkästi monta sairausjaksoa peräjälkeen, mikä johtuu tartuntojen lisääntymisestä.

Flunssa on virusperäinen ylähengitystieinfektio, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat rino- eli nuhavirukset, korona-, adeno-, entero-, influenssa- ja parainfluenssavirukset sekä "respiratory syncytial"-virus eli RS-virus. Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan kaikkiaan yli 200 eri tyyppiä. Tavallisin aiheuttajavirus on rinovirus, josta tunnetaan vajaat 100 eri alatyyppiä. Tosinaan potilaalta löytyy parikin eri virusta. Oireiden perusteella ei flunssan aiheuttajavirusta pystytä päättelemään, eikä asialla ole suurta merkitystä. Aiheuttajaviruksen tutkimiseksi on olemassa testejä, joiden avulla lapsen ysköksestä tai nenänielun eritteestä voidaan virukset osittain tunnistaa. Näistä testeistä on hyötyä sairaalapotilailla, mutta harvemmin avohoidossa.

Flunssa on aina seurausta virustartunnasta, eikä se johdu esim. kylmettymisestä. Syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, mikä on seurausta virusten kausivaihtelusta. Flunssan itämisaika tartunnasta oireisiin vaihtelee alle vuorokaudesta muutamaan päivään.

Oireet

Flunssan oireet ovat kaikille tuttuja. Tauti alkaa tyypillisesti nenän tukkoisuutena ja nuhana sekä usein kurkkukipuna. Yleisoireina ilmenee kuumetta ja vilunväristyksiä. Yskä seuraa tyypillisesti parin päivän sisällä. Flunssaan voi liittyä myös lievää silmän sidekalvon punoitusta. Hyvin tavallista on, että yskimistä ilmenee pitempään taudin muiden oirein jo hävittyä. Flunssa kestää usein yli viikon; esimerkiksi tavallisimman flunssaviruksen, rinoviruksen, aiheuttama tauti kestää lapsilla keskimäärin 7–12 vuorokautta ja aikuisilla kaksi viikkoa.

Ehkäisy

Flunssavirukset leviävät ihmisestä toiseen useimmiten suorana kosketustartuntana käsien kautta tai epäsuorasti hengitystie-eritteellä tahriintuneiden lelujen tai muiden tavaroiden välityksellä. Rinovirus säilyy tartuttavana ympäristössä yli 18 tuntia. Nuhaerite sisältää runsaasti virusta. Virus voi tarttua myös ilmateitse pisaratartuntana, kun flunssapotilas yskii tai aivastelee lähistöllä. Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alussa. Tämä tarkoittaa, että flunssavirusten leviämistä on käytännössä mahdotonta kokonaan ehkäistä esim. päivähoitoyksiköissä tai kouluissa.

Rinoviruksen tartuttavuus vähenee huomattavasti kolmannen sairauspäivän jälkeen. Toisin kuin usein ajatellaan, virustartunta lentokoneen ilmastoinnin kautta ei ole yleistä; helpommin taudin saa oireisen henkilön vieressä istumisesta.

Tärkein ehkäisykeino on käsien pesu, ja myös lelujen pesu päivähoitoyksiköissä on flunssakautena hyödyllistä. Yskiminen paperinenäliinaan tai hihan tyveen vähentää myös virusten leviämistä. Flunssan aiheuttajajoukko on laaja, eikä rokotetta flunssaa vastaan ole mahdollista kehittää. Influenssarokote tehoaa vain influenssaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan eikä suojaa yleisemmin flunssalta.

Itsehoito

Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita alentamaan flunssaan liittyvää kuumetta ja parantamaan huonoa vointia. Nuhan hoitoon on nenäliina paras lääke. Valitettavasti pienet lapset eivät osaa niistää, jolloin limaa ohjautuu nieluun, mikä aikaansaa yskimistä etenkin yöaikaan. Erite myös tukkii helposti sieraimet, jolloin lapsen hengitys häiriintyy ja hän heräilee yöaikaan. Hyvä lääke karstaiseen ja tukkoiseen nenään ovat keittosuolatipat ja -sumutteet. Verisuonia supistavia lääkeaineita sisältäviä tippoja tai sumutteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti (yleensä enintään 5 vrk). Flunssaisen lapsen sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla. Yskän hoitoon ei ole paljon tehtävissä. Yskänlääkkeiden teho ei ole hyvä tavallisessa flunssassa, ja niiden käyttöä on viime aikoina pyritty vähentämään (ks. tutkimusnäyttö «Tavallisesti käytetyillä yskänlääkkeillä ei ole tehoa flunssayskään»1). Paras näyttö yöyskän vähentämisestä on saatu hunajasta, jota voidaan lapselle annostella pari teelusikallista iltaisin.

Antibiootit eivät auta virusinfektioissa, eikä niitä käytetä flunssan hoidossa. On hyvä muistaa, että tavallisen flunssan oireet, etenkin yskä, voivat jatkua kolmekin viikkoa, ilman että kyse on antibioottihoitoa vaativasta jälkitaudista. Osalla pienistä lapsista pitkittynyt limaisuus voi toki johtaa välikorvantulehdukseen (ks. «Korvatulehdus lapsella»2).

Milloin hoitoon

Pienikin lapsi toipuu flunssasta yleensä hyvin. Lapsi on kuitenkin syytä viedä hoitoon, jos

  • lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä
  • flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi
  • kuume kestää yli viisi vuorokautta
  • kuume laskee mutta nousee uudestaan
  • lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää
  • hengitys muuttuu tiheäksi tai puuskuttavaksi
  • hengitykseen liittyy selvä vinkuna
  • silmät alkavat rähmiä.

Tärkeää on lapsen yleisvointi. Jos lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsähtäneeltä, hänet voidaan aina tuoda arvioon.

Lisää tietoa flunssasta

Käytettyjä lähteitä

Pitkäranta A. Flunssan hoito. Duodecim 2008;124:2561–2567 «/xmedia/duo/duo97625.pdf»1

Ruuskanen O, Korppi M. Lasten yskänlääkkeiden myynti pitää lopettaa. Duodecim 2008;124:1689–1690 «/xmedia/duo/duo97408.pdf»2