Etusivu » Keskenmeno

Keskenmeno

Lääkärikirja Duodecim
23.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Noin 10–15 % raskauksista päätyy keskenmenoon, yleensä ennen 12. raskausviikon täyttymistä. Lisäksi on erittäin varhaisia keskenmenoja, joissa hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt kohtuun ja muodostanut sen verran istukkasolukkoa, että raskaustesti on positiivinen. Vuoto kuitenkin alkaa muutaman päivän myöhässä, mahdollisesti tavallista runsaampana. Arvioidaan, että jopa puolet hedelmöityksistä päätyy tällaiseen tilanteeseen; tätä kutsutaan termillä "biokemiallinen raskaus".

Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa. Yleisesti tiedetään, että yli puolet keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta. Tämä riski kasvaa naisen iän myötä. Muita syitä voivat olla kohdun rakennepoikkeavuudet, hormonaaliset syyt tai joskus tulehdukset. Huonossa hoitotasapainossa olevat sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriö ja keliakia lisäävät raskauden keskeytymisen riskiä. Tupakointi ja ylipaino lisäävät keskenmenon riskiä.

Oireet

Tavallisin oire on verenvuoto ja siihen liittyvät kramppimaiset alavatsakivut. Niukka verenvuoto alkuraskaudesta on melko tavallinen oire eikä läheskään aina johda raskauden keskeytymiseen.

Tutkimukset

Virtsan raskaustestillä varmistetaan raskaus. Nykyiset virtsan raskaustestit ovat tähän riittävän herkkiä ja luotettavia. Gynekologisessa tutkimuksessa (ks. «Gynekologinen tutkimus»1) selvitetään, tuleeko kohdusta vuotoa, onko kohdunkaula lyhentynyt tai avautunut ja mikä on kohdun koko. Kaikututkimuksella (ks. «Gynekologinen kaikututkimus»2) voidaan selvittää raskauden tila: onko raskaus kiinnittynyt oikeaan paikkaan ja näkyykö sikiö sekä syke. Raskauden pitää olla riittävän pitkällä, yli 6 viikkoa, jotta kaikututkimus on luotettava. Jos vuoto on runsasta, mitataan verenpaine, pulssi ja hemoglobiini (ks. «Hemoglobiini (B-Hb)»3). Jos on tulehdukseen viittaavia oireita (kuume, hajua vuodossa), määritetään CRP (ks. «CRP (P-CRP)»4) ja otetaan tarvittaessa kohdunkaulan tulehdusnäytteet. Virtsanäyte (ks. «Virtsanäytteet»5) on myös syytä tutkia.

Tavallisesta keskenmenosta on tärkeä erottaa kohdunulkoinen raskaus (ks. «Kohdunulkoinen raskaus»6). Jos ensimmäisessä tutkimuksessa tilanne ei selviä, seurataan veren raskaushormonin pitoisuuden (hCG-pitoisuuden) muutosta muutaman päivän välein ja uusitaan kaikututkimus.

Hoito

Keskenmeno voi hoitua ilman toimenpiteitä, eli kohtu tyhjenee raskauskudoksesta itsestään. Vuoto voi kuitenkin kestää useita päiviä, jopa viikkoja. Jos kohtu ei tyhjene ja kaikututkimuksessa kohdussa nähdään kuollut sikiö tai tyhjä sikiöpussi (ns. tuulimunaraskaus) tai istukkakudoksen jäänteitä, voidaan hoidoksi valita kohtuontelon kaavinta tai lääkkeellinen hoito. Mitä varhaisemmilla viikoilla keskenmeno tapahtuu, sitä todennäköisemmin hoidoksi riittää seuranta. Lääkkeellisessä hoidossa naiselle annetaan lääkitys, joka lisää kohdun supistelua, ja näin raskauskudos poistuu vuodon mukana. Lääkkeenä käytetään misoprostolia, joka voidaan antaa suun kautta, kielen alle tai emättimen kautta annosteltuna. Lääkkeen vaikutus alkaa yksilöllisesti, ja vaikutuksen alkamista voi joutua odottamaan useamman päivän ajan. Lääkkeellinen hoito voidaan toteuttaa kotona.

Kirurgisella hoidolla tarkoitetaan kohdun tyhjentämistä kaavinnalla tai imulla. Kaavinta vaatii lyhyen nukutuksen, ja toimenpide suoritetaan päiväkirurgisesti. Viime vuosina on yleistynyt ns, manuaalinen imutyhjennys (MVA), joka pystytään tekemään polikliinisesti. Toimenpidettä ennen tehdään kohdunkaulan paikallispuudutus.

Yli kahdeksanviikkoisen keskenmenon yhteydessä annetaan Rh-negatiiviselle naiselle anti-D-immunoglobuliinia.

Useimmiten varsinaista jälkitarkastusta ei tarvita. Seurannaksi riittää kotona virtsasta tehtävä raskaustesti 3–4 viikon kuluttua hoidosta. Tärkeintä on kuitenkin keskustella keskenmenon syistä sekä keskenmenoon liittyvistä tunteista. Samalla annetaan informaatiota seuraavan raskauden ennusteesta. Se on yleensä hyvä. Uutta raskautta voi yrittää heti.. Jos alkuraskauden keskenmenoja on tapahtunut peräkkäin kolme, kannattaa harkita jatkotutkimuksia (ks. «Toistuva keskenmeno»7).

Ehkäisy

Keskenmenoa ei voida ehkäistä millään toimenpiteillä tai lääkehoidoilla. Jos kyseessä on ns. uhkaava keskenmeno eli naisella on vuotoa kohdusta mutta kaikututkimuksessa todetaan normaali raskaus, seuranta riittää. Yleensä kirjoitetaan sairauslomaa tarpeen mukaan ja kehotetaan välttämään voimakasta rasitusta. Yhdynnöistä kannattaa pidättäytyä niin kauan kuin veristä vuotoa on.

Käytettyjä lähteitä

Niinimäki M, Heikinheimo O. Alkuraskauden keskenmenon hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(1):67–73 «/xmedia/duo/duo99261.pdf»1.

Nuutila M. Raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen verenvuodot. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 31.5.2016.

Rajecki M, Hurskainen R. Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot. Suomen Lääkärilehti 2016;71;803-807