Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Kohdunulkoinen raskaus

Lääkärikirja Duodecim
23.9.2013
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kohdunulkoinen raskaus on tila, jossa raskaus sijaitsee jossakin muualla kuin kohtuontelossa. Tällaisia raskauksia on noin 1–2 % kaikista raskauksista. Kohdunulkoisien raskauksien määrä on viime vuosina laskenut. Valtaosa kohdunulkoisista raskauksista (98 %) sijaitsee munatorvessa. Harvinaisia sijaintipaikkoja ovat munasarja, vatsaontelon pinta sekä kohdun kaulakanava.

Kohdunulkoisen raskauden riskitekijöitä ovat tupakointi, sairastettu klamydia (ks. «Klamydia»1) tai muu sisäsynnytintulehdus sekä lantion alueen leikkaukset. Myös aiempi kohdunulkoinen raskaus, lapsettomuus (ks. «Lapsettomuus»2), hedelmöityshoito tai endometrioosi lisäävät kohdun ulkoisen raskauden riskiä vähän. Kierukka ei sinänsä lisää kohdunulkoisia raskauksia, mutta koska se ehkäisee tehokkaammin kohdun sisäiset raskaudet, on kierukan käyttäjien raskauksista suurempi osa kohdunulkoisia. Hormonikierukan yleistynyt käyttö on vähentänyt kierukkaehkäisyn pettämiseen liittyviä kohdunulkoisia raskauksia.

Oireet

Jos raskaus on kiinnittynyt kohdun ulkopuolelle, eivät kuukautiset välttämättä jää pois. Oireena on määrältään vaihteleva verinen vuoto sekä alavatsalle paikallistuvat kivut. Tavanomaisia raskausoireita, kuten pahoinvointia ja rintojen arkuutta voi esiintyä. Harvinaisessa tilanteessa kohdunulkoinen raskaus kasvaa munatorvessa niin pitkälle, että se puhkeaa ja aiheuttaa voimakkaan vuodon vatsaonteloon ja sokin.

Taudin toteaminen

Virtsan raskaustesti on lähes aina positiivinen myös kohdunulkoisessa raskaudessa. Ensisijainen tutkimus on kuitenkin veren raskaustesti Istukkahormoni hCG:n määritys). Kun raskaustesti on positiivinen, varmistetaan raskauden sijainti emättimen kautta tehtävällä kaikututkimuksella (ks. «Gynekologinen kaikututkimus»3). Kohdunsisäinen normaali raskaus varmistuu lähes 100-prosenttisesti (sydämen syke näkyy) keskimäärin 41 vrk:n kuluttua viimeisistä kuukautisista eli kuukautisten ollessa noin kaksi viikkoa myöhässä. Istukkahormonin määrityksillä voidaan epävarmoissa tilanteissa arvioida tilannetta tarkemmin. Jos raskaus on alkuvaiheessaan ja istukkahormonin veripitoisuus pieni (alle 1000 IU) ei raskautta kaikukuvauksessa välttämättä löydy, vaan tilannetta jäädään seuraamaan. Tällöin seurataan hCG:n pitoisuutta, esimerkiksi kahden päivän välein. Normaalissa raskaudessa hCG-taso vähintään kaksinkertaistuu tässä ajassa. Poikkeavassa raskaudessa hCG nousee hitaammin, tai taso jopa laskee. Joskus raskauden sijainti jää lopultakin epävarmaksi, hCG-taso laskee vähitellen, eikä kaikututkimuksessa pystytä toteamaan raskauskudosta.

Hoito

Kohdunulkoinen raskaus voi hävitä itsestään, eli tilannetta vain seurataan, jos oireet eivät ole hankalat. Hoitovaihtoehtoina tulevat kyseeseen lääkehoito tai vatsaontelon tähystyksessä (ks. «Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)»4) tehtävä leikkaus, jossa raskauskudos poistetaan munatorven sisältä. Jos munatorvi on vaurioitunut laajasti tai sitä on jo aiemmin leikattu, voidaan koko munatorvi joutua poistamaan. Lääkehoitona voidaan käyttää solusalpaaja metotreksaattia, joka aiheuttaa raskauskudoksen häviämisen vähitellen. Lääke voidaan antaa lihakseen tai suun kautta yhdessä foolihapon kanssa. Joskus riittää kerta-annos, joskus lääkeannos joudutaan toistamaan.

Milloin lääkäriin

Jos raskauden aikaiseen verenvuotoon liittyy kipuja, jotka ovat voimakkuudeltaan kipulääkitystä vaativia, on hyvä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai naistentautien päivystykseen. Yleensä riittää että lääkäriin hakeudutaan lähimpänä arkipäivänä. Jos kivut voimakkaat tai nainen pyörtyy, päivystykseen pitää hakeutua välittömästi.

Kohdunulkoisen raskauden uusiutumisvaara on 5–15 %, joten seuraavan raskauden alkaessa on hyvä hakeutua lääkärille kaikututkimukseen 7. raskausviikolla. On hyvä tietää, että kohdunulkoisen raskauden jälkeen lapsen syntymään johtavia raskauksia on 65 %:lla sitä toivovista.

Ehkäisy

Kohdun ulkoista raskautta ei voi varsinaisesti ehkäistä. Koska tulehdukset ovat yksi kohdunulkoisen raskauden riskitekijä, on syytä ehkäistä kaikkia sukupuoliteitse välittyviä tulehduksia käyttämällä kondomia tilapäisissä suhteissa. Havaitut gynekologiset tulehdukset on aina syytä hoitaa huolella. Jos uutta raskautta ei toivota, kaikki raskauden ehkäisymenetelmät ovat mahdollisia. Jos uutta raskautta toivotaan, voi raskautta yrittää yksien kuukautisten jälkeen. Jos hoidossa on käytetty toistuvia metotreksaattiannoksia, suositellaan kolmen kuukauden varoaikaa.

Lisää tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Kohdunulkoinen raskaus»5.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation), läs «Utomkvedshavandeskap»6.

Käytettyjä lähteitä

Mäkinen J. Kohdun ulkoinen raskaus. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen J (toim) Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, ss 386–390.

Tomas E. Kohdunulkoinen raskaus Lääkärin käsikirja (online), päivitetty 24.1.2012. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi