Etusivu » Kohdunrungon syöpä

Kohdunrungon syöpä

Lääkärikirja Duodecim
12.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kohtusyöpä tarkoittaa kohdunrungon syöpää, joka kehittyy kohtuontelon limakalvosta. Lisäksi tunnetaan harvinainen kohtusyövän muoto, sarkooma «Pehmytkudossarkooma»1: niitä on enintään 5 % kohdun pahanlaatuisista kasvaimista.

Kohdunrungon syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 800. Tärkeitä riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino, synnyttämättömyys sekä myöhäinen menopaussi-ikä ja joskus myös perinnöllinen alttius. Vaihdevuosien hormonihoito estrogeenilla ilman riittävää keltarauhashormonilisäystä nostaa kohdun limakalvon syövän riskiä. Toisaalta nuorena käytetty hormonaalinen raskaudenehkäisy vähentää riskiä: viisi vuotta jatkuneen yhdistelmäehkäisypillerien käytön on todettu vähentävän kohdunrungon syövän riskiä 60 %.

Yleensä kohtusyöpä todetaan vasta vaihdevuosien jälkeen. Kohdun runko-osan syövän sairastuvuus lisääntyy selvästi 65 ikävuoden jälkeen ja pysyy suhteellisen samana 85 ikävuoteen saakka.

Kohdun limakalvolle voi kehittyä ensin liikakasvua, ns. hyperplasia eli limakalvon paksuuntuminen. Osa niistä voi muuttua kohdun limakalvon syöviksi.

Oireet

Poikkeava verinen vuoto on kohdun limakalvon syövän varhaisoire. Jos vaihdevuosien jälkeen ilmaantuu yllättäen veristä vuotoa (ks. «Postmenopausaalinen vuoto (vaihdevuosien jälkeinen ylimääräinen verivuoto)»2), on aina syytä hakeutua tutkimuksiin, koska jopa 10 %:ssa tapauksista taustalta löytyy kohtusyöpä. Yli 70-vuotiailla naisilla poikkeavan verisen vuodon takaa löytyy syöpä jopa puolessa tapauksista. Jos käytössä on vaihdevuosien hormonihoito, ei syöpää löydy yhtä usein, mutta tutkimusten tarpeellisuus on aina arvioitava. Kohdun limakalvon syöpää ja sen esiasteita voi esiintyä nuoremmallakin naisella. Silloin oireena ovat vähitellen pitkittyvät kuukautisvuodot ja/tai välivuodot. Iäkkäällä naisella kohdun märkäinen tulehdus (pyometra) saattaa olla syövän ensioire.

Taudin toteaminen

Gynekologisen tutkimuksen lisäksi otetaan papa (ks. «Papakoe»3), tehdään aina kohdun ultraäänitutkimus (ks. «Gynekologinen kaikututkimus»4) sekä otetaan kohtuontelosta kudosnäytteet (ks. «Kohdun limakalvonäyte»5) histologista tutkimusta varten. Emättimen kautta tehtävä kaikututkimuksessa mitataan kohdun limakalvon eli endometriumin paksuus. Jos kudosnäyte tai kaikututkimus ei selvitä vuodon syytä, voidaan tarvittaessa tehdä kohtuontelon kaavinta tai tähystystutkimus (hysteroskopia).

Hoito

Leikkaus on kohtusyövän hoidon kulmakivi. Kohtu ja munasarjat poistetaan aina. Samalla poistetaan kohdun viereiset lantion alueen imusolmukkeet syövän levinneisyyden arvioimiseksi. Usein leikkaukseen liitetään leikkauksen jälkeen emättimen paikallinen sädehoito. Laajempaa sädehoitoa tai solunsalpaajia tarvitaan joskus. Jos kohtusyöpä on rajoittunut kohtuun, ovat hoitotulokset hyviä: 80–90 % paranee kokonaan.

Ehkäisy

Lihavuus altistaa kohdun limakalvon syövälle. Muita riskitekijöitä ovat ikä, diabetes, sukurasitus, monirakkulaiset munasarjat (ks. «Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)»6) ja myöhäinen menopaussi-ikä. Liikunta ja painonhallinta ovat siis suositeltavia.

Yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät myöhempää kohdun limakalvon hyperplasiaa ja kohdunrungon syöpäriskiä, jos niiden käyttö on jatkunut 5 vuotta. Jos käytössä on pitkäaikainen vaihdevuosien hormonihoito, on estrogeenin lisäksi käytettävä keltarauhashormonia (ks. «Vaihdevuosien hormonihoito»7). Jos tutkimuksissa on jo todettu kohdun limakalvon hyperplasia, johon liittyy solumuutoksia, on hyvä harkita kohdunpoistoa.

Lisää tietoa gynekologisista syövistä

Gynekologiset syövät -potilasverkosto «https://www.syopapotilaat.fi/potilasverkostot/gynekologiset-syovat-potilasverkosto/»1

Käytettyjä lähteitä

Grenman S, Auranen A. Kohdun limakalvon ja kohtulihaksen kasvaimet. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s 232–239.